Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä Joggi
#85043
Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta tässä uutisessa on kyllä 100% enemmän potkua kuin noissa megalomaanisissa, anonyymin muodikkaissa ja bulkki-arkkitehtonisissa Raksila-ehdotuksissa:

http://yle.fi/uutiset/3-9226382

"Ainutlaatuista Euroopassa: lohi nousee keskelle kaupunkia kutemaan"

Ja komppaan hmikkoa: Seinäjoki on tosiaan kansainvälisen arkkitehtiturismin kohdelistalla kyllä suomalaisista kaupungeista ihan kärkipäässä - vaikka voi sitä rumaksikin haukkua :)
tekijänä järvellä nukkuva
#85054
hmikko kirjoitti:Piti oikein ruveta tarkistamaan maakuntakeskusten listaa kun tämmöinen solvaus esitetään. Seinäjoki lienee kaupunkimaisen alueen väkiluvultaan pienin ja rakennushistorialtaan nuorin, tai verrattavissa ehkä jälleenrakennettuun Rovaniemeen. Sanoisin, että 30 000 asukkaan luokassa (Seinäjoki ennen liitoksia) autokaudella kasvaneet pikkukaupungit näyttävät kaikki samalta. Seinäjoella oli jossain vaiheessa Suomen autoistuneimman kaupungin titteli. Toisaalta Aalto-keskus ihan oikeasti vetää pieniä määriä arkkitehtuurituristeja Seinäjoelle ulkomaita myöten, mitä ei taida muissa toijaloissa tapahtua. Ite muistan nuoruudesta semmoisen vaiheen, jossa kirjastossa oli monesti japanilaisia arkkitehtuurin opiskelijoita luonnostelemassa rakennusta lehtiöönsä kun sinne meni.
Hain siis tosiaan takaa maakuntien keskuskaupunkeja, joita on noin 20. Mielestäni on selvää, että muutamista kirkkaista valopilkuistaan huolimatta Seinäjoki häviää selvästi kaupunkimaisuudessa ja kauneudessa jo Vaasalle ja Kokkolalle. Toki tälle on ymmärrettävät historialliset syynsä, mutta se ei muuta asiaa. Keskustan rumuudessa ja sekavuudessa Seinäjoki siis kilpailee minusta Kajaanin, Kouvolan (jos lasketaan maakuntansa keskuskaupungiksi) ja ehkä Joensuun kanssa.

Keskustan ulkopuolella Seinäjoki vaikuttaa ihan kivalta paikalta, ainakin jokivarsi ja Törnävä on hienoa seutua. :) Uusi kirjasto on myös upea ja sopii hyvin paikalleen. Sen verran monta kertaa olen Seinäjoella viime vuosina käynyt, että uskallan tällaisen mielipiteen lausua.
Avatar
tekijänä RV
#85064
järvellä nukkuva kirjoitti:
hmikko kirjoitti:Piti oikein ruveta tarkistamaan maakuntakeskusten listaa kun tämmöinen solvaus esitetään. Seinäjoki lienee kaupunkimaisen alueen väkiluvultaan pienin ja rakennushistorialtaan nuorin, tai verrattavissa ehkä jälleenrakennettuun Rovaniemeen. Sanoisin, että 30 000 asukkaan luokassa (Seinäjoki ennen liitoksia) autokaudella kasvaneet pikkukaupungit näyttävät kaikki samalta. Seinäjoella oli jossain vaiheessa Suomen autoistuneimman kaupungin titteli. Toisaalta Aalto-keskus ihan oikeasti vetää pieniä määriä arkkitehtuurituristeja Seinäjoelle ulkomaita myöten, mitä ei taida muissa toijaloissa tapahtua. Ite muistan nuoruudesta semmoisen vaiheen, jossa kirjastossa oli monesti japanilaisia arkkitehtuurin opiskelijoita luonnostelemassa rakennusta lehtiöönsä kun sinne meni.
Hain siis tosiaan takaa maakuntien keskuskaupunkeja, joita on noin 20. Mielestäni on selvää, että muutamista kirkkaista valopilkuistaan huolimatta Seinäjoki häviää selvästi kaupunkimaisuudessa ja kauneudessa jo Vaasalle ja Kokkolalle. Toki tälle on ymmärrettävät historialliset syynsä, mutta se ei muuta asiaa. Keskustan rumuudessa ja sekavuudessa Seinäjoki siis kilpailee minusta Kajaanin, Kouvolan (jos lasketaan maakuntansa keskuskaupungiksi) ja ehkä Joensuun kanssa.

Keskustan ulkopuolella Seinäjoki vaikuttaa ihan kivalta paikalta, ainakin jokivarsi ja Törnävä on hienoa seutua. :) Uusi kirjasto on myös upea ja sopii hyvin paikalleen. Sen verran monta kertaa olen Seinäjoella viime vuosina käynyt, että uskallan tällaisen mielipiteen lausua.
Subjektiivinen näkemys. Minusta voitaisiin Talossa jo siirtyä "aikuiseen" aikakauteen ja lakata julistelemasta kaikkea n 50-30 vuotta vanhaa "rumaksi". Kouvolan keskustassa, samoin Seinäjoen, on Suomen edustavimpiin kuuluvia modernin arkkitehtuurin kohteita, kansainvälisesti tunnustettujakin. Vertaus Seinäjoen ja Oulun välillä siis liittyi kohdallani siihen, että Oulun keskusta on hyvin matala, jolloin esimerkiksi Kouvola ja jopa Tornio antavat suuremman kaupungin vaikutelman siinä mielessä, puhumattakaan Lahdesta.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85070
Tarvitaanko Ouluun tornitaloja?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Ouluun enemmän korkeaa rakentamista.

Lue uutinen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tarvi ... ja/740890/
tekijänä järvellä nukkuva
#85071
RV kirjoitti:Subjektiivinen näkemys. Minusta voitaisiin Talossa jo siirtyä "aikuiseen" aikakauteen ja lakata julistelemasta kaikkea n 50-30 vuotta vanhaa "rumaksi". Kouvolan keskustassa, samoin Seinäjoen, on Suomen edustavimpiin kuuluvia modernin arkkitehtuurin kohteita, kansainvälisesti tunnustettujakin. Vertaus Seinäjoen ja Oulun välillä siis liittyi kohdallani siihen, että Oulun keskusta on hyvin matala, jolloin esimerkiksi Kouvola ja jopa Tornio antavat suuremman kaupungin vaikutelman siinä mielessä, puhumattakaan Lahdesta.
Joo, taisin ymmärtää argumentin ja toki tässä on kyse vain mun mielipiteestäni. Eihän se massiivinen brutalismi muutenkaan ole Kouvolan koko kuva, onhan siellä myös oikeasti tyylikästä modernismia, esim. Kouvolan kaupungintalo. Ja perustyylikästä funkista. Nämä vanhemmat kaupungit vaan saavat etua siitä, että siellä on suunniteltu hyvää kaupunkia paljon pitempään.

Kaupungit vain ovat erilaisia ja sillä siisti. Mua ei niin haittaa Oulussa mataluus, vaan se että keskusta on vähän liian pieni.
Avatar
tekijänä sam
#86509
Asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu ratkesi tänään.
”Tervatynnyrit” voittoon Oulun asemakeskuskilpailussa

Kuva
Oulun asemakeskuksen suunnittelukilpailussa oli tehtävänä suunnitella toiminnallisesti monipuolinen kokonaisuus, jolla on selkeä identiteetti ja joka yhdistää Raksilan kaupunginosan keskustan ruutukaava-alueeseen. Arkkitehtuurikilpailun kautta etsittiin vastausta siihen, miten alueen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijatyöryhmien tuli ratkaista kaupan, palvelujen, matkustamisen ja asumisen sijoittuminen alueelle.

Kilpailu toteutettiin ilmoittautumiskutsukilpailuna Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukaisesti. Arkkitehtuurikilpailun järjesti Oulun kaupunki yhteistyössä alueen maanomistajien VR-Yhtymä Oy, Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt, kanssa. Ideakilpailun tuloksia käytetään Oulun asemakeskuksen alueen suunnittelun pohjana.

Ehdotuksissa oli runsaasti jatkotutkimisen arvoisia ideoita. Radan jakaman kaupungin yhdistäminen oli yksi kilpailun tärkeistä tavoitteista. Parhaimmillaan radan alitus on saatu houkuttelevaksi ja elämykselliseksi reitiksi, jonka varrella on palveluita ja loogiset yhteydet eri liikennemuotojen välillä.

Voittaneessa suunnitteluryhmässä mukana oululaisprofessorit Mahlamäki ja Pihlajaniemi

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti asettaa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen Tervatynnyrit, jonka tekijöiksi paljastui Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Helsingistä (professorit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki) sekä Arkkitehdit m3 Oulusta (professori Janne Pihlajaniemi ja Kari Nykänen) työryhmineen. Työryhmän maisemasuunnittelusta vastasi Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, liikennesuunnittelusta Plaana Oy sekä kustannuslaskennasta ja kiinteistöliiketoiminnasta Rakennusinsinööritoimisto Rimako Oy.

Tervatynnyrit – ehdotuksen kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus arvioitiin onnistuneimmaksi. Palvelukeskuskokonaisuutta pidettiin houkuttelevana ja kehittämiskelpoisena. Ehdotuksen persoonallisuutta ja viittauksia Oulun historiaan tervakaupunkina pidettiin paikallisuutta vahvistavina ja identiteettiä luovina tekijöinä. Rakennusten arkkitehtuuri viittaa persoonallisella tavalla Oulun menneisyyteen tervakaupunkina ja tärkeänä etappina Itämeren kauppareiteillä. Laajat säältä suojaisat sisätilat ovat käyttökelpoisia varsinkin kylminä vuodenaikoina. Oulun keskustan kauppakatujen mittakaavaa on tuotu onnistuneesti radan itäpuolelle.

Lasipäätyisiä holveja ja harjakattoja

Palvelukeskuksen rooli kaupunkikuvassa korostuu kahden parabolisen holvin avulla, jotka vertautuvat vanhoihin kaariasemahalleihin. Lasipäätyiset holvit laajoine harjakattoisine rakennelmineen muodostavat Hallituskadun jalankulkuakselille mielenkiintoisen ja houkuttelevan päätteen radan toiselle puolelle.

Hotelli, liiketilat, ravintolat ja monitoimiareena muodostavat toiminnallisen ja yhtenäisiin sisätiloihin perustuvan kokonaisuuden.

Kolme tiivistä itäosan asuinkorttelia rakentuvat harjakattoisista kerrostaloista, joiden alle on sijoitettu porrastetusti pysäköintilaitokset ratapihan puolelle. Asuinkortteleissa voidaan nähdä viittauksia Itämeren alueen vanhojen Hansakaupunkien tiiviisti rakennettuihin kortteleihin ja jyrkkäkattoisiin porvaristaloihin.

Tervatynnyrit on kompakti, vahva ja persoonallinen ehdotus, jonka pohjalta alueen yleissuunnittelua voidaan jatkaa.

Voittaneen ehdotuksen tekijäryhmälle maksetaan palkintona 50 000 €.

Kutsukilpailun viittä ehdotusta sai arvioida ja äänestää netissä. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi ehdotus ”Tervahauta 2020”.

Kilpailutöihin voi tutustua netissä osoitteessa: http://www.ouka.fi/asemakeskus
Lähde

Kuvia voittaneesta kilpailutyöstä:
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva

Myös videota löytyy.
Iggy.P tykkää tästä
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#88283
^Hieno suunnitelma kieltämättä, tosin en usko että tuollaisenaan tulee toteutumaan. Mutta jos alueelle saadan tiivis umpikortteli niin sekin olisi fantastinen lisäys.

Kuva

Myllytullin täydennysrakentamisesta on tehty visio. Myllytulli sijaitsee keskustan yhteydessä ja on hyvä että sen tiivistämistä suunnitellaan. Toivoisin vain että alueelle suunniteltaisiin myös vähän korkeampia rakennuksia noiden 4-5 kerroksisten lisäksi, jotain tämän tyylistä. Tornista olisi hienot näkymät puistoon.
tekijänä Xerdoz
#88292
Tuliniemi kirjoitti:^Hieno suunnitelma kieltämättä, tosin en usko että tuollaisenaan tulee toteutumaan. Mutta jos alueelle saadan tiivis umpikortteli niin sekin olisi fantastinen lisäys.

Kuva
En kyllä yhtään umpikorttelia kuvassa nää.
  • 1
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24