Taloforum.fi

[RV]

Huomasin vasta nyt, että vuoden 1960 yleiskaava löytyy yleiskaava.fi sivuilta:



Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Siitä vaan toteuttamaan noin loistavaa suunnitelmaa sanon minä. Lisäksi silloin oli pöydällä 109 aseman metro ja Porvoon rata.

Erittäin huomionarvoista muuten on se, että ohikulku on linjattu Pasilan eteläpuolitse Helsingin hyödyttömimmän joutomaan, eli keskus"puiston" kautta, eikä mikään rakennettavista väylistä juurikaan kosketa tuolloista kaupunkirakennetta lähes ollenkaan. Myös keskustatunneli on merkitty toteutettavaksi nimenomaan tunnelina, eikä Kaisaniemen puistoon olla suunniteltu koskettavan. Silloinen Ruoholahti oli lähinnä teollisuuden joutomaata, samoin kuin Sörnäistenranta. Myöskin Tuusulanväylä on päätetty jonkun Malmilta etelään Kehältä lähtevän poikittaisväylän kautta tähän edellämainittuun turhaan metsään, jolloin "bulevardia" olisi jäänyt kilometrejä enemmän - olisi mielenkiintoista tietää, miksi tämä väylä jäi rakentamatta, kuten myös "Viikintie". Kaiken kaikkiaan autoilun vastustajillekin varsin harmiton suunnitelma, joka olisi pitänyt toteuttaa sellaisenaan. Vuonna 1960 Kalliossa oli valtavasti purkukuntoisia puuröttelöitä, joiden kautta "keskustatunnelin" ei-tunneliosa on luultavasti tässä ohjattu, hyvin pienen matkaa. Kehä III oltaisiin ilmeisesti toteutettu Mellunmäen kautta, mitä olenkin aina ajatellut nähdessäni ne lukuisat ylikulkusillat Mellunmäentien ylitse. Vuosaaren satamaa suunniteltiin näemmä jo tuolloin.

Conclusion? yli puoli vuosisataa on mennyt eikä paljon mitään olla saatu aikaiseksi. Finland.

[Clepe]

Maanmittauslaitoksen "vanhat painetut kartat"-latauspalvelu on varsinainen kultakaivos 1930-1990 -luvun karttoja hamuavalle.

[markusvalo]

Helsingin sotilaskartta Kustaa III:n ajalta eli vuodelta 1776 löytyy Ruotsin sota-arkistosta zoomattavana versiona. Skannatun kartan voi myös ladata.

Vuosina 1776-1805 toteutettiin Suomessa laaja sotilaskartoitus, ns. rekognosointikartoitus. Itärajalta lähtien Suomea kartoitettiin pohjois-eteläsuuntaisissa linjoissa. Kartoitus ulottui pohjoisessa ylimmillään Äänekosken seudulle saakka, mutta Päijänteen länsipuolella selvästi etelämmäksi. Koska kysymyksessä oli sotilastarkoituksiin tehtävä kartoitus, hahmoteltiin karttalehtiin hieman topografiaakin varjostuksia käyttäen: lokakuussa 1776 annetun työohjeen mukaan kartat tuli laatia niin tarkoiksi, että mikään sotilaallisesti merkittävä maastonkohta ei jäisi huomioimatta. Lisäksi ohjeessa mainittiin, että karttojen avulla sotapäällikön on kyettävä suunnittelemaan sekä hyökkäys- että puolustustoimet maastoa tuntematta. Tämän johdosta kartoissa kuvataan mm. tiestöä (myös talviteitä), vesireittejä, rustholleja, torppia ja pappiloita.
...
Rekognosointikartat on julkaistu teoksessa Timo Alanen ja Saulo Kepsu, Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 (SKS, 1989). Alkuperäiset kartat ovat arkistoituna Tukholmassa Ruotsin Sota-arkistossa, Krigsarkivetissa.

Teksti: Heikki Rantatupa & Antero Holmila

[Janne_H]

Helsingin sotilaskartta Kustaa III:n ajalta eli vuodelta 1776

Vau onpa hieno!

Joku QGIS taituri voisi georeferoida tuon vuoden 2020 ortokuvan kanssa. Clepe?

[markusvalo]

Joku QGIS taituri voisi georeferoida tuon vuoden 2020 ortokuvan kanssa. Clepe?

Mä vähän eka harkitsin, mutta tuosta on aika tuskaa päättää/löytää referenssipisteitä. Voisihan sitä yrittää, mittasuhteet eivät kumminkaan ole suoraan yhteneväiset, eli arvailuksi menee joka tapauksessa. Jos saisi edes sinne päin niin olisi jo aika jees. Äkkiseltään esimerkiksi toki löytyy Lintsin kallioiden länsireuna Töölönlahden pohjukassa ja semmoisia, rantaviiva ei Helsingissä ole monessakaan paikassa käyttökelpoinen, poislukien ehkä kalliorantojen selkeät taitepisteet.
Nyt kun yllytit niin pitää ehkä laittaa QGIS höyryämään

[Janne_H]

Joku QGIS taituri voisi georeferoida tuon vuoden 2020 ortokuvan kanssa. Clepe?

Mä vähän eka harkitsin, mutta tuosta on aika tuskaa päättää/löytää referenssipisteitä. Voisihan sitä yrittää, mittasuhteet eivät kumminkaan ole suoraan yhteneväiset, eli arvailuksi menee joka tapauksessa. Jos saisi edes sinne päin niin olisi jo aika jees. Äkkiseltään esimerkiksi toki löytyy Lintsin kallioiden länsireuna Töölönlahden pohjukassa ja semmoisia, rantaviiva ei Helsingissä ole monessakaan paikassa käyttökelpoinen, poislukien ehkä kalliorantojen selkeät taitepisteet.
Nyt kun yllytit niin pitää ehkä laittaa QGIS höyryämään

Aika paljon tuolta löytyy yhteneviä muotoja. Eikö tuon vanhan kartan voi jollain warp-toolilla pakottaa paikoilleen?

[markusvalo]

Joo, kyllä se jo ekalla yrityksellä meni sinne päin, pitää vielä valita lisää pisteita, koska toi vääristyy venyttäessä (referenssityökalu venyttää tiffiä pisteiden perusteella).
Puolivalmista ei pitäisi näyttää, mutta vilautan vain

[markusvalo]

Tuli niin riittävän hyvä, että tässäpä tulokset, ihan 1:1 noita ei saa ikinä.
Koko kartta


Ruoholahti-Jätkäsaari


Pikku-Huopalahti


Suomenlinna


Katajanokka


Kluuvi


Kallio


Kalasatama


Sörnäistenjärvi (alla Dallapépuisto ja Teollisuuskatu)


Töölönjärvi (alla Pasilansilta ja Tripla)


Arabianranta

[markusvalo]

Tässä vielä käytetyt referenssipisteet, algoritmi oli Thin Plate Spline.

The Thin Plate Spline (TPS) algorithm is a more modern georeferencing method, which is able to introduce local deformations in the data. This algorithm is useful when very low quality originals are being georeferenced.

Hämmentävällä tarkkuudella on silloin kartoitettu. Tässä oranssilla nykyinen rantaviiva.
Ensin Korkeasaari


Sitten Kaivopuisto