Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä bitterfly
#24760
Ajattelin avata ketjun Turun kaupunkikuvasta ja sen kehittämisestä, - josta on tarkoitus keskustella positiivisessa hengessä. Eli keskustelua Turun vanhakaupunki -hankkeesta, penninsillan paikasta, kakolanmäen uusiokäytöstä tai yleisesti Turun kaupunkikuvan luomisesta ja kehittämisestä. Tässä ketjussa ei puhuta puretuista taloista tai "Turun tauti"-ilmiöstä, ellei se liity olenaisen rakentavalla tavalla keskustelun alla olevaan asiaan, esimerkiksi uudelleen rakentamisen tai rakennustyylin uudelleen luomisen yhteydessä.

Olisi vanhojen talojen sijasta joskus mukava keskustella esim. Kupittaa bisnesalueen kaupunkikuvan luomisesta ja kehittämisestä. Miten esim. Turun kampusalueet tulisi järjestää ja onko edes pientä toivoa, että itäharjun teollisuus alue vielä joskus muuttuisi lasitornien tiiviiksi korttelistoksi, miten Turku voisi kehittää historiansa rinnalle nuorta ja ajan hengessä mukana olevaa kaupunkia. Kuinka kaupunkiseudulle voitaisiin luoda yhtenäisyyden tunnelmaa, jotta kaupunkiseudusta jäisi mielikuva kompaktista ja dynaamisesta metropolialueesta.
#24762
Pennisillan paikka on oikeastaan aika samantekevä, luonnollisin lienee kirjaston ja elementtipömpelinhirviön välistä suoraan Rettiginrinteeseen.
Kakolanmäki on varmasti onnistunut, kaava suojelee arvokkaat talot ja luo mahdollisuuksia uudelle. Toivottavasti turkulaiset eivät gryndaa alueelle liikaa elementtitaloja, vaan laatua.

Mitä järjestämistä Turun kampusalueissa on? TY ja TuKKK yhdistyvät ja kummallakin on ajanmukaiset ja modernit tilat. Kauppakorkea varsinkin on erittäin moderni. ÅA on myös hyvässä jamassa. En tiedä, mitä lisää tarvittaisiin vielä. Arken on hieno kampus, alueella vanhoja puutaloja ja restauroitu vanha rautatehdas kampuksena, joka sekin tosin meinasi jäädä jyrän alle kuten moni muukin talo Piispankadulla, jos eräs Turpiina-tien versio olisi toteutunut.

Rakentaminen on johdettua kysyntää. Se on vähän kuin lentoliikenne: vaatii paljon rahaa ja suhdanneherkkää. Siellä rakennetaan missä kannattaa parhaiten. Itäharju on aika rähjäinen ja sen kehitys kestänee vielä vuosikymmeniä. Tietysti Kupittaalle on tullut ns. pienimuotoista high riseä, mutta se, että Itäharjun alue olisi jokin lasinen talorivi, siihen menee aikaa. Rakennus Lundénin hanke High Tech-centrestä Triviumin vieressä on vain kyltti, ei muuta. Sama kyltti on ollut siinä jo vuosia. En usko, että Lausteen slummin suunnalla mitään tapahtuu ainakaan. Kuten tunnettua, Turun kaupungilla on myös valtavasti tyhjää tilaa alueella vuokralla ja käsitykseni mukaan koko BioCity on kuihtunut pois. Ainakin tuttunut kertoi, että ns. Mauno Koivisto-keskus on aika autio. Samoin jotakin kertoo se, että Kupittaan Euromarket lopettaa.

Eli alue on tällä hetkellä aika jäsentymätön ja tuskin se siitä hirveästi muuttuu miksikään, alue on normaalia, mitään sanomatonta autokaupunkia.

Itäharju on varmaan aika luonnollinen paikka teollisuusalueeksi.

http://www.biocity.turku.fi/fileadmin/u ... kartta.pdf
Tämän kartan mukaan puoli Turkua kuuluu "Biocityyn". Missä tämä biocity oikeastaan sijaitsee?
Rahaa on ainakin palanut:
http://www05.turku.fi/ah/kv/2000/0417005x/406346.htm
tekijänä Aboensis
#24765
Pennisiltaahan tarvittiin alunperin ohjamaan kevyt liikenne pois Tuomiokirkkosillalta, ja tähän tarkoitukseen olisi sillan wanha sijainti ollut mitä parhain. Se olisi myös yhdistänyt ydinkeskustan ja kirjastokorttelin Vanhaan Suurtoriin ja vilkastuttanut aluetta kummasti. Kummallispolitiikassa kuitenkin päätettiin, että ihmiset varmasti huomaavat Vartiovuoren rappusten varteenotettavana pyöräilyreittivaihtoehtona, kun heidät sillalla niiden juureen ohjataan. Toivon enää, että koko hanke unohtuisi tai kaatuisi rahapulaan tms. mutta tuskinpa niin pitkällä tähtäimellä käy. Päättäjät saavat siltansa, parhaassa tapauksessa silta on mitäänsanomaton ja huomaamaton (huonommassa sen trendikkäät vinoköysistöt peittävät taakseen suurimman osan Aurasillan kulttuurimaisemasta).

Kampusalue? No kai se nykyisellään ihan hyvä on, ja ÅA limittyy Turun yliopiston kanssa melko tiheäksi kampuskaupunginosaksi, minkä voi todeta vaikka yliopiston sivuilta löytyvästä kampuskartasta. Yliopiston päärakennukset voisi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä vaikka rapata hohtavan valkoisiksi ja käyttää julkisivuissa myös luonnonkiveä (ellei se laattapintakin ole jo suojeltu).

Itäharju on ainoa suunta sataman oheessa, jonne keskusta voi laajeta, joten niin todennäköisesti käy, jos Turulle vielä laajenemispaineita tulee. Melko hidasta voi olla tässä tilanteessa, jossa Turku lähinnä menettää asukkaita naapurikuntiin ja syntyvyyskin on alle kahden. Toki elinkaarensa päähän tulleita laatikkolähiöitä voidaan tulevaisuudessa purkaa ja korvata ne keskustan laajentamisella, se olisi melkeinpä järkevääkin. Kupittaa toimii piristävänä poikkeuksena, se on kai suunnilleen ainoa alue Turussa jonne käytännössä saisi rakentaa yli 8-kerroksista.
tekijänä bitterfly
#24777
Niin... No tuolle kuntarakenne-asialle saattaa vielä käydä hyvin, koska valtio on siihen puuttumassa ja kehyskunnat saadaan varmaan aikaa myöden kuriin. Se lupaa Turun kaupunkiseudun kehitykselle oikein hyvää ja sitä myöden bisneskaupungin kasvaminen itäharjulle voisi hyvinkin tapahtua.

Turun väkiluku ei tule kasvamaan kovinkaan nopeasti ilman kuntaliitoksia, eikä sittenkään mitenkään äärimmäisen nopeasti. Sillä Turku tarvitsee ensin toimivat infran. Joukkoliikenne on avainasemassa, jos Turun kaupunkiseutu halutaan saada kasvamaan.

Eli ensin pitää saada Turku ja lähikunnat yhdistettyä, joko rajoin tai ylikunnallisella päätöselimellä, sen jälkeen ei pitäisi infran kehittymiselle olevan paljonkaan vaikeuksia. Kun kaupunkiseutu toimii dynaamisesti, se luo nopeasti positiivista kuvaa Turun alueesta ja pikku hiljaa se alkaa näkymään parempana kilpailukykynä ja uusina asukkaina. Turulla on paljon piilevää potentiaalia, mutta ilman näiden asioiden järjestymistä mitään ei tapahdu.

Nykymuotoisella Turulla ei ole edes edellytyksiä kasvaa. Veikkaan, että jo 200 000 asukkaan kanssa Turun tieverkko tulisi siinä määrin tiensä päähän, että autoilun luomat haittavaikutukset tekisivät kaupungista niin epämiellyttävän, ettei kaupunki enää vain yksinkertaisesti voisi kasvaa.

Nyt taantuman aikana voisi olettaa kuitenkin, että Turun kasvu elpyy hieman, koska taloja ei enää hommata yhtä uutterasti ja kerrostaloasuminen lisääntyy.
tekijänä kaitsu85
#24781
Olen Bitterflyn kanssa samaa mieltä.

Suur-Turun perustaminen on ehdoton edellytys, jotta Turun seutu kehittyisi. Tällä hetkellä Turku on fyysisesti puristuksissa ja ihmiset muuttavat naapurikuntiin. Syy on se, että Turun maantieteellinen muoto on ohut ja pitkänmallinen. Normaalisti kehittyvä kaupunki kasvaa kehämäisesti. Näin on tapahtunutkin, mutta kehän uloimmat kerrokset eivät kuulu hallinnollisesti Turkuun. Käytännössä Turun seudulla asuva ihminen ei varmasti edes tunne liikkuvansa kunnasta toiseen, kun hän pendelöi päivittäin naapurikuntaan. Esimerkiksi Raisio ja Kaarina ovat mielestäni Turun esikaupunkeja, joiden on annettu olla jostain syystä itsehallinnollisia julkishallinnon yksikköjä. Toivottavasti näin ei ole enää kauan.

Suur-Turun perustamiselle olisi ollut tarvetta jo 80-luvulla, sillä kyseisellä vuosikymmenellä Turun väkiluku väheni n. neljällä tuhannella ihmisellä.
tekijänä kaitsu85
#25068
Tällä viikolla oli Turun Sanomissa lehtijuttu, jossa Turun kaupunginvaltuutettu Seppo Lehtinen liputtaa Suur-Turun puolesta. Hän on sitä mieltä, että Suur-Turun tulisi ulottua vanhasta Piikkiöstä aina Maskuun asti. Lehtinen perusteli kantaansa muun muassa sillä, että Turku toimii yksin koko Turun seutukunnan maksumiehenä. Naapurikunnat siis käyttävät Turkua hyväksi.

Järkipuhetta Lehtiseltä, sanon minä. Kaipaisin muutenkin kaupunginvaltuutettujen taholta voimakkaampia kantoja Suur-Turun perustamiseen liittyen. Seuraavassa on joidenkin kaupunginvaltuutettujen mielipiteitä Suur-Turusta:
Pukkinen on nähdäkseni myös Suur-Turun kannattaja. Mikkola taitaa olla varovaisesti Suur-Turun kannalla, kuten myös Randell. Mäenpää taas tietääkseni vastustaa voimakkaasti Suur-Turkua. Onko kellään taloforumilaisella tietoa muiden kaupunginvaltuutettujen mielipiteistä Suur-Turkuun liittyen?

Korjatkaa jos olen väärässä yllä olevien asioiden osalta, kiitos.
tekijänä bitterfly
#25081
Suur-Turku on hyväksi, mutta sen alueellinen koko tulisi pitää järkevänä. Turulla, Kaarinalla, Raisiolla ja Naantalilla, sekä jonkin verran Liedolla, on selviä yhdistäviä tekijöitä, jotka tekevät niistä saman kaupunkiseudun alueita. Sen sijaan Masku ja yms. kunnat ovat kehää, jolle Turun laajentumisen ei toivoisi ikinä johtavan.

Ei pidä antaa Turulle liikaa tilaa, jota tuhlata. Se johtaa helposti huonoihin ratkaisuihin ja myös siihen, että selvät maaseutu-alueet saattavat muodostua kaupunkirakenteelliseksi rasitteeksi, jos kaikkialle suur-Turkuun olisi tarkoitus saada samanlainen palvelutaso.

Poliitikot mielestäni lähestyvät asiaa väärältä kantilta, mikä ei yllätä. Minun visioni oikeasta tavasta perustuu dynaamisen metropolin rakentamiseen, eli siihen että Turun saadessa kaupunkiseudun kokonaan hallintaansa, sitä aletaan kehittämään yhdensuuntaisesti kohti tehokkaasti toimivaa kokonaisuutta, mutta miten maaseutua voi kehittää yhteensopivaksi kaupungin kanssa, siinä tulee mielestäni liikaa asiaa yhdelle kunnalle.

Toisin sanoen, Suur-Turun ei mielestäni pitäisi laajeta minnekään, mihin ei voisi kuvitella pikaraitiotien ylettyvän.
#25125
tekijänä kaitsu85
#25135
Ongelmana Turun kaupunkiseudulla on yhteistyökyvyttömyys kuntien kesken. Tästä syystä Turun kaupunkiseudusta tulisi muodostaa Suur-Turku, vaikka pakkoliitosten avulla jollei muu auta. Valtio kyllä tekee omat johtopäätökset ennemmin tai myöhemmin, jolleivät Turun lähikunnat ymmärrä yhteistyön etuja. Kuluvana keväänä julkistettu tutkimus Turun ja Jyväskylän kaupunkiseuduista antaa kyllä selkeitä viitteitä siihen suuntaan, että jollei tahti muutu, niin valtio puuttuu peliin. Pääkaupunkiseudulla Helsingin naapurikunnat tajuavat yhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

Suur-Turkuun tulisi kuulua Turun lisäksi ainakin Raisio, Kaarina, Rusko, Lieto ja mahdollisesti myös Naantali. Masku on mielestäni jo sen verran periferiaa, ettei omasta mielestäni niin kauas ole ehkä viisasta levittäytyä. Oleellista on, että Suur-Turku saisi kehittyä kehämäisesti ja pikaraitiotieverkostosta tulisi kattava. Suur-Turku voitaisiin jakaa esimerkiksi kolmeen eri kehäkerrokseen. Ensimmäisessä kehäkerroksessa olisi umpikorttelimaista tiheää ja korkeaa rakentamista (talojen kerrosluku voisi vaihdella 8:sta 20:een). Toisessa kehäkerroksessa voisi olla suuria lähiöalueita (kerrostaloja, joissa kerrosluku 8-16). Tällä hetkellä Turussa on liikaa pieniä lähiöitä ja asuinalueita. Ratkaisuna olisi lähiöiden ja asuinalueiden rakentaminen toisiinsa kiinni. Esimerkiksi Jyrkkälä, Härkämäki ja Suikkila ovat liian lähekkäin toisistaan. Nämä tulisi liittää yhteen rakentamalla kerrostaloja nauhamaisesti alueiden väliin. Tavoitteena olisi joskus tulevaisuudessa, että lähiöt Turussa olisivat samantyyppisiä kuin Hervanta. Kolmannessa kehäkerroksessa saisi olla pienkerrostaloja (kerrosluku 2-5) sekä rivitaloja ja omakotitaloja. Asuinalueita tulisi kehittää ja kaavoittaa paljon nykyistä selkeämmin. Nykytilanne, jossa taloja ammutaan kuin haulikolla ympäriinsä, ei ole järkevää.
Kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuisivat kysynnän ja tarjonnan mukaan suurien ihmismassojen lähelle.

Oulu ja Jyväskylä puskevat lähivuosikymmenten aikana Turun ohi, jos nykyinen tilanne jatkuu. Toivottavaa olisi, että Suur-Turku perustettaisiin mahdollisimman pian.
tekijänä bitterfly
#25150
Naapurikuntia häiritsee yhteistyössä se, että Turku todennäköisesti määrää enemmän kuin muut. Turun asemaa kaupunkiseudulla ei haluta myöntää. Yhteistyön halutaan pysyvän tasolla, jossa mitään sitovia sopimuksia ei tarvitse tehdä. Esim. kehyskunnat tietävät, että todellinen yhteistyö tarkoittaa Turun palveluista maksamista ainakin jollain tasolla, eikä se käy, kun ne nyt saa kerran ilmaiseksi.
tekijänä kaitsu85
#25212
Tällä viikolla Turun Sanomissa on ollut juttua Turun asuntotuotannosta ja väkilukuodotuksista vuoteen 2020 asti. Asuntotuotannossa Turku on ollut koko 2000-luvun jäljessä tavoitteista, eikä tulevaisuuskaan yhtään paremmalta näytä. Turun väestötavoite vuodelle 2020 on 185000 asukasta (tällä hetkellä väestömäärä on n. 176000). Ihmettelen, että eikö Turussa nykyään osata kaavoittaa muuta kuin pientaloalueita. Tälläkin viikolla on ollut Turun Sanomissa juttua, että Turkuun kaavoitetaan Suikkilan ja Länsikeskuksen väliin 500:n asukkaan pienkerros- ja pientaloalue. Järkevämmällä kaavoituspolitiikalla vastaavalle alueelle olisi saatu mahdutettua ainakin kymmenkertainen määrä asukkaita rakentamalla riittävän korkeita kerrostaloja. Ongelmana Turun kaavoituspolitiikassa on se, että alueet kaavoitetaan liian pieniksi, tehottomiksi ja maaseutumaisiksi. Olisi syytä kaavoittaa 5000-25000 asukkaan asuinalueita, jos Turku haluaa säilyä Suomen top5-kaupunkien joukossa tulevaisuudessa. Nykyisenkaltaisella toiminnalla hukataan Turun vähäiset asuinkelpoiset alueet kaavoittamalla ne liian tehottomasti.
Pahaa pelkään, että Hirvensalo-Kakskerta-Satava-akselille ei tulla rakentamaan väestöodotusten mukaisesti, vaan pientaloja tullaan vastedeskin ampumaan kuin haulikolla pitkin metsiä ja peltoja.

Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta päätöksentekoon, arvoisat päättäjät.
tekijänä bitterfly
#25216
Tällä kaupunkirakenteella ja liikenteellä 185 000 ei edes kannata mennä, naapurikuntiinkin pitäisi soittaa, että ei enää lisää ihmisiä infra ei kestä. Mutta mitä nämä pölöt tajuaa.. lisää vaan omakotitaloja.
tekijänä zeizei
#25217
kaitsu85 kirjoitti:Nykyisenkaltaisella toiminnalla hukataan Turun vähäiset asuinkelpoiset alueet kaavoittamalla ne liian tehottomasti.
Pahaa pelkään, että Hirvensalo-Kakskerta-Satava-akselille ei tulla rakentamaan väestöodotusten mukaisesti, vaan pientaloja tullaan vastedeskin ampumaan kuin haulikolla pitkin metsiä ja peltoja.

Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta päätöksentekoon, arvoisat päättäjät.
Hyvin sanottu. Raivostuttaa kun kaupungit aina vain levittäytyvät, aivan suunnittelemattomasti ja erittäin tehottomasti. Tai vielä kun päättäjät ajavat tätä! Ongelmia synnytetään tulevaisuuteen yhä enemmän ja enemmän, jotka sitten näkyvät pitkällä tähtäimellä. Turulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet olla tiivis ja viihtyisä kaupunki, mutta se tuhotaan tällaisella suunnittelulla. Katsotaan vain miten joukkoliikenne toimii 20-30v kuluttua. Tai siis miten se ei toimi.

Euroopan matkalla alkoi ottamaan päähän jokainen rakenteilla oleva uusi marketti, halli tai alle 8-kerroksinen talo. Vanhat keskustat ovat upeita tiiviydessään, mutta nykyisenlainen kaupunkien leviäminen saisi joskus pysähtyä. Ei sitä tilaa oikeasti ole loputtomasti. Hyvin suunniteltua korkeutta tosin saa tulla keskusta-alueelle. ;)
#27009
http://www.turkulainen.fi/Paikallisuuti ... -hylattiin
Valitukset Wikeström &Krogiuksen talon purkamispäätöksestä hylättiin
24.09.2009 12:55


Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Wikeström & Krogiuksen eli niin kutsutun Sinisen talon ja sen talousrakennuksen purkamisluvista. Hakemukset rakennusten suojelusta rakennussuojelulain nojalla oli hylätty jo vuonna 2007. Rakennuksia ei myöskään ole suojeltu uudessa vuonna 2008 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa.

Oikeuden mukaan se, että rakennuksista on tehty uusi rakennussuojeluesitys osana suurempaa kokonaisuutta purkamislupahakemuksen ollessa vireillä, ei estänyt purkamisluvan myöntämistä. Oikeus katsoi, että rakennusten purkaminen ei haitannut kaavan toteuttamista eikä luvan myöntämiselle muutoinkaan ollut laissa säädettyjä esteitä.

Turun rakennuslautakunta myönsi tammikuussa Oy Wikeström AB:lle luvan purkaa Turussa Koulukadulla sijaitsevat toimisto- ja varastorakennukset. Päätöksistä valitti hallinto-oikeuteen Meidän Turku - Vårt Åbo ry.



Tästä uutisesta useimmat tällä palstalla ovat varmasti iloisia.
Avatar
tekijänä grendy
#27010
^Niin toi oli se sininen puutalo? Harva puutalo mulla hirveesti mieleen jää tai kolkuttelee omaatuntoo mutta jos nyt on kyseessä se sininen yksilö niin se on kyllä sääli jos puretaan!
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 47