Taloforum.fi

[Kantti]

Käsityöläiskadun ja Rauhankadun kulmassa noin vuonna 1979 ollut puutalo, jonka kulmaovesta pääsi myymälätiloihin. Rakennus odotti vain purkamista ja liiketila oli varastona. Ikkunasta näkyvien vanhojen huonekalujen perusteella joko käytettyjen huonekalujen tai antiikkiliikkeen säilytystilana. Puutarhakadulla näkyy kadunvarteen pysäköidyn Moskvitsin peräpää ja kadun toisella puolella Saab 96. Aikaisin aamulla ennen auringon nousua.


Edellisen kuvan kulmarakennuksesta oikealle, matalan osan jälkeen avautuu porttikonki pihalle. Porttikongin toisella puolella puutalossa toimi Matkustajakoti Ainola. Illan hämärtyessä valoa hehkuva mainos houkuttelee matkamiehiä/naisia yöksi vaatimattomiin huoneisiinsa lähellä Turun päärautatieasemaa. Kaunis massiivipuinen peiliovi. Ehkä tammea?

En muista koska vanhat rakennukset lopulta purettiin. Tontti oli turkulaiseen tapaan pitkään tyhjänä. Tontille valmistui vuonna 2007 oikein asiallinen 7-kerroksinen talokompleksi

[hmikko]

Tuolta Rauhankadun pätkältä muiden muassa on muuten Googlen kartassa uudet StreetView-kuvat viime heinäkuulta. Oon tullut tässä löytäneeksi StreetViewistä keskeltä kaupunkia ja jopa oman kodin lähettyviltä uusia rakennuksia, joita en ole nähnyt livenä. Tarttis vissiin poistua koti-työ-kauppa -bermudankolmiosta joskus.

[Kantti]

Kaunis mutta kolea syysaamu 1979. Lehdet ovat pudonneet, savu nousee piipuista hitaasti leviten vaimean ilmavirtauksen sieppaamana.

Asunto-osakeyhtiö Samppalinna lähes vaakatasosta tulevan voimattoman auringonpaisteen osittain valaisemana. Hienoimpia turkulaisia sarjansa rakennuksia Samppalinnan mäen jyrkällä töyräällä, kuin linna muurattuine ja rapattuine tiilikaiteineen. Piirtänyt Adrian Thomander, valmistunut 1908.
Kaupunkikuva ei ONNEKSI ole muuttunut näiden rakennusten osalta! Oikeanpuoleisessa rakennuksessa on tiilikaton sijaan tänään punainen rivipeltikatto. Tämä verran muutosta.

Ilmakuva vuodelta 1973.

Kaupunkikuva kokonaisuutena ei merkittävästi poikkea nykyisestä, Wärsilän Turun telakan kraanojen puomit kohoavat Martinkirkon takana nykyistä runsaampina. Kolme nosturia on jäänyt muistuttamaan Aurajokivarren laivateollisuuden pitkästä historiasta. Samppalinnan tuulimyllyn siivet ovat jääneet paikalleen haromaan lähellä nollaa olevaa vanhan kaupungin ilmaa.

Ilmakuva telakka-alueesta vuodelta 1973.

Massiivinen siilokompleksi makaa Aurajoen varrella, Tampereen radan takana. Sitä ei enää ole. Jokea ylittämään on ilmestynyt kuvaan verraten uusi silta kuvassa olevan rautatiesillan eteen, puoli kilometriä alajuoksulle. Tuomaansilta, joka johdattaa Helsingintien liikenteen Turun satamaan ja keskustaan. Kirkon tornin takana Barkerin tekstiilitehtaan värjäämö höyryää. Siilojen vasemmalla puolella oleva Lonttisten alue on täynnä vanhoja puutaloja. Multavierun alueella vasemmalla savupiippu kertoo väkevästä aamuisesta toiminnasta. Tuomiokirkon yksiviisarinen kello osoittaa aikaa noin 8:50.

Barkerin tekstiilitehtaan värjäämö ei enää höyryä, toiminta on aivan erilaista. Puretun siilokompleksin alueella rakentuu Barkerinrannan asuntoja. Lonttisten puutaloaluelle on rakentunut alueen henkeen hyvin sopivia kerrostaloja.
Ilmakuva vuodelta 1973.

[Darre]

Asunto-osakeyhtiö Samppalinna lähes vaakatasosta tulevan voimattoman auringonpaisteen osittain valaisemana. Hienoimpia turkulaisia sarjansa rakennuksia Samppalinnan mäen jyrkällä töyräällä, kuin linna muurattuine ja rapattuine tiilikaiteineen. Piirtänyt Adrian Thomander, valmistunut 1908.

Asunto-osakeyhtiö Samppalinna Bing-kartan ilmakuvassa pari vuotta sitten. Todisteena ettei taloja ole purettu kun täällä satunnainen kulkija voi saada omituisen kyynisen kuvan meistä turkulaisista junteista.



Kuvan lähde: http://www.bing.com/maps/

[Luukie]

Itsekkin jo vuosia Turussa asuneena olen tottunut tiettyyn katukuvaan. Ei Tuomiokirkko ole sama ilmestys mikä joskus oli tai föri ihmeellinen ruotsinlaiva. En usko, etttä monikaan tulee tänne turistina ihmettelemään, että eihän täällä ole mitään vanhaa. Mitä noita foorumeita lukenut niin enemmän tuntuu että turkulaiset jaksavat jauhaa tuosta turun taudista. Jos en väärin muista niin oli yksi näistä rakennuksien asunnoista tuossa Suomen kaunein koti-ohjelmassa.

[Bernheart]

Muistanko oikein, että Kaskenmäen purkamista on tarkoitus jatkaa purkamalla (jälleen) 1800-1900-luvun puutalo, jossa sijaitsee ravintola Päiväkoti? Ainakin talo on jätetty rapistumaan pahemman kerran, joten "purkuperuste" löytyy.
Kuvassa näkyy monttu tuon puutalon takana, siitä purettiin kait Puolimatkan toimesta jokin 1800-luvun puutalo jokunen vuosi takaperin. Saa nähdä, missä vaiheessa koko Kaskenmäki on jyrätty.

Ja huonolta näyttää talon tulevaisuus:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/53491/ ... us+paattyi

PÄIVITYS 25.2.2015

Viitaten Jamesin kommenttiin totean seuraavaa:

1)Ensimmäinen lauseeni on kysymys, ei toteamus, lisäsin siihen boldattuna kysymysmerkin
2)Toisekseen käsitykseni mukaan mainitun talon takaa purettiin useita vuosia takaperin 1800-luvun puutalo (oliko osoite Mustainveljestenkuja?). Onko tämä totta James?
3)En löytänyt talosta tuon uudempaa uutista ja käsitykseni mukaan talo on päästetty rapistumaan ja olen ymmärtänyt sen joutuvan purkuun (onko suojeltu?)
4)Lähellä oleva sairaalalaajennus (Turunmaan sairaala) johtaa käsittääkseni myös 1800-1900-luvun rakennuskannan hävittämiseen Kaskenkatu 15:n tienoilla, ei siis Kaskenkatu 3:een vaikuta tuo sairaalalaajennus.

ja

5) Jos vihjaat James, että kohdat 2-4 eivät ole tosia, sinulla on varmaan päinvastaista näyttöä. Korjaan mielelläni tätä viestiäni, jos päinvastaista faktaa ilmenee.
6) Lisäsin vielä tähän kaavakartan, josta ilmenee, että Kaskenkatu 3 ei ole suojeltu, kaava on vuodelta 1907. Takana oleva, ilmeisesti Puolimatkan purkama puutalo Mustainveljestenkujalla on kartassa edelleen suojelumerkinnällä "sr-4".

P.S Nimimerkki Kantti valottaa hyvin tässä viestissään Kaskenkatu 3:n tilannetta (4.5.2014)
Samalla hän ystävällisesti kertoo rakennusvuoden, 1892.

[James]

Muistanko oikein, että Kaskenmäen purkamista on tarkoitus jatkaa purkamalla (jälleen) 1800-1900-luvun puutalo, jossa sijaitsee ravintola Päiväkoti. Ainakin talo on jätetty rapistumaan pahemman kerran, joten "purkuperuste" löytyy.
Kuvassa näkyy monttu tuon puutalon takana, siitä purettiin kait Puolimatkan toimesta jokin 1800-luvun puutalo jokunen vuosi takaperin. Saa nähdä, missä vaiheessa koko Kaskenmäki on jyrätty.

Ja huonolta näyttää talon tulevaisuus:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/53491/ ... us+paattyi

Pitkään näitä ketjuja lukeneena en voi kuin ihmetellä motiivejasi tälle loppumattomalle propagandalle. Tätä ennen en ole kuullut sanaakaan tuon talon purkamisesta ja siinä on tuota kulmaa lukuunottamatta varsin vireää liiketoimintaa, joten en usko sille mitään tapahtuvankaan. Pistä vain mielipiteeni muistiin ja palaa ilkkumaan jos joskus ilmenee, että olen väärässä. Lainaamasi uutinenkin oli niin tuore kuin lähes 6 vuotta vanha.

En kiellä virheitä mitä tässä kaupungissa on purkamisten suhteen tehty vuosien saatossa mutten myöskään ymmärrä miten hedelmällistä on levittää omaa agendaansa Turun ketjuissa uudestaan ja uudestaan vuodesta toiseen varsinkin tällaisilla viesteillä, joiden totuusarvo on varsin kyseenalainen. En tiedä oletko entinen vai nykyinen turkulainen, vai huuteletko vaan ns. "vieraisiin pöytiin". Keskustelua näistä purkamisista on jo aiemmin käyty enkä näe että tätä asiaa pitää vatvoa kerta toisensa jälkeen varsinkin kun täällä ei taida kukaan olla kovin eri mieltä usean siitä että vuosien varrella on isojakin virheitä tehty tällä saralla TurussaKIN.

Toivon ettei tästä ala taas uutta vääntöä aiheesta vaan voidaan jatkaa keskustelua Turun kaupunkikuvasta ja sen kehityksestä, hiukan hedelmällisemmillä aiheilla. Nythän ollaan ennemminkin "aikeissa" kehittää tuota aluetta esimerkiksi yhdistämällä Urheilupuisto sekä Samppalinnan puisto yhdeksi "liikuntapuistoksi": http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/727621 ... ppalinnaan

[James]

PÄIVITYS 25.2.2015

Viitaten Jamesin kommenttiin totean seuraavaa:

1)Ensimmäinen lauseeni on kysymys, ei toteamus, lisäsin siihen boldattuna kysymysmerkin
2)Toisekseen käsitykseni mukaan mainitun talon takaa purettiin useita vuosia takaperin 1800-luvun puutalo (oliko osoite Mustainveljestenkuja?). Onko tämä totta James?
3)En löytänyt talosta tuon uudempaa uutista ja käsitykseni mukaan talo on päästetty rapistumaan ja olen ymmärtänyt sen joutuvan purkuun (onko suojeltu?)
4)Lähellä oleva sairaalalaajennus (Turunmaan sairaala) johtaa käsittääkseni myös 1800-1900-luvun rakennuskannan hävittämiseen Kaskenkatu 15:n tienoilla, ei siis Kaskenkatu 3:een vaikuta tuo sairaalalaajennus.

ja

5) Jos vihjaat James, että kohdat 2-4 eivät ole tosia, sinulla on varmaan päinvastaista näyttöä. Korjaan mielelläni tätä viestiäni, jos päinvastaista faktaa ilmenee.

P.S Nimimerkki Kantti valottaa hyvin tässä viestissään Kaskenkatu 3:n tilannetta (4.5.2014)
Samalla hän ystävällisesti kertoo rakennusvuoden, 1892.

Ensiksikin en tiedä mitä tarkoitat Kaskenmäen purkamisen jatkamisella, kun en itse ainakaan muista Kaskenmäeltä puretun ainuttakaan taloa sinä aikana mitä minä muistan. Toki olen vasta 30 v, joten se selittää etten 80-luvun loppua edeltävistä ajoista hirveästi muista. Tarkoitus purkaa ei mielestäni tule ilmi aivan niin selkeästi kuin asian ilmoitat vain sillä perusteella että kunto on rapistunut, toki toivon että talo saisi omistajat jotka siitä paremmin huolta pitäisivät. En toki tiedä, mihin ymmärryksesi siitä että talo joutuu purkuun, perustuu?

Ravintola Päiväkoti tosiaan on ollut siitä pois jo varmaan lähes vuosikymmenen, sen jälkeen siinä on toiminut ainakin kirpputori. Toisessa päässä sen sijaan Bar Toimisto on ollut jo erittäin pitkään rakennuksen kivijalassa ja toimii edelleen. Takana olevan talon purkamiseen en ota kantaa, koska oma muisti ei sinne saakka kanna, mutta ainakin koko aikuisikäni takana oleva tontti on ollut tyhjänä. Selkeästi siitä kyllä on joskus jotain purettu, mutta milloin sitä en osaa sanoa.

Turunmaan sairaalan laajennus ei tosiaan vaikuta millään lailla tähän kun sijaitsee aivan toisella puolen kaskenmäkeä eikä sitä voi oikein millään järkevästi liittää tähän taloon ja sen kohtaloon. Uskon ja toivon sen paikoillaan pysyvän enkä tähän saakka ole kuullut edes huhuja muuhun suuntaan. Jos sinulla on jotain tarkempaa tietoa aiheesta kuin yli 6 vuotta vanha uutinen talon valtauksesta sekä muistelot vuosikymmeniä vanhasta puretusta talosta, niin voimme keskustelua jatkaa, jos ei niin en nää sille mitään tarvetta. Tämä vääntö ei nimittäin tuo tälle ketjulle eikä sen lukijoille mitään lisäarvoa vaan ennemminkin pilaa hyvän ketjun tyhjästä jauhamisella.

[Bernheart]

Kiitos James kommenteistasi.
Oman muistikuvani mukaan Mustainveljestenkujalta purettiin puutalo ennen vuotta 2007, mutta vuoden 2004 jälkeen. Ehkä joku tietää paremmin. Koska Kaskenkatu 3:lla ei ole suojelukaavaa ja kuten nimimerkki Kanttikin asiasta kertoi, on talo päässyt huonoon kuntoon. Se on siis päästetty huonooonn kuntoon. Oma oletukseni on, että em. syistä (eli kaava+kunto) se tullaan purkamaan. Siksi esitinkin kysymyksen, onko asiasta parempaa tietoa. On mielestäni aika valitettavaa, jos niin moni 1800-luvun rakennus (eli Turunmaan sairaalan kaava), Mustainveljestenkuja ja lopuksi oletukseni mukaan Kaskenkatu 3 joutuu purkuun. Se osoittaa täydellistä sivistymättömyyttä rakennusperintöä kohtaan. Lisäksi on muistettava, että Dynamon talo Linnankadulla sekä Bassin talot kauppatorin laidalla joutuvat purkuun. Sama purkuvimma siis jatkuu anno domini 2015.

[Ukilainen]

Kiitos James kommenteistasi.
Oman muistikuvani mukaan Mustainveljestenkujalta purettiin puutalo ennen vuotta 2007, mutta vuoden 2004 jälkeen. Ehkä joku tietää paremmin. Koska Kaskenkatu 3:lla ei ole suojelukaavaa ja kuten nimimerkki Kanttikin asiasta kertoi, on talo päässyt huonoon kuntoon. Se on siis päästetty huonooonn kuntoon. Oma oletukseni on, että em. syistä (eli kaava+kunto) se tullaan purkamaan. Siksi esitinkin kysymyksen, onko asiasta parempaa tietoa. On mielestäni aika valitettavaa, jos niin moni 1800-luvun rakennus (eli Turunmaan sairaalan kaava), Mustainveljestenkuja ja lopuksi oletukseni mukaan Kaskenkatu 3 joutuu purkuun. Se osoittaa täydellistä sivistymättömyyttä rakennusperintöä kohtaan. Lisäksi on muistettava, että Dynamon talo Linnankadulla sekä Bassin talot kauppatorin laidalla joutuvat purkuun. Sama purkuvimma siis jatkuu anno domini 2015.

Olis rehellisesti sanottuna kivampi lukea Turun kehityksestä ja menneistä kaupunkimaisemista ilman, että joku on koko ajan itkemässä purettujen vajojen ja piharakennusten perään. Tuskin ketään täällä tarttee sivistää Turun taudin suhteen, se levy on jo soitettu parikin kertaa tässä ketjussa.

[Kantti]

Kaskenkatu 3:n kadunvarsirakennuksessa on ollut monenlaista toimintaa, yläpään huoneistossa oli aikanaan vuosia Tanssikoulu Reunamo. Sen jälkeen paikassa on ollut erilaista toimintaa, muun muassa ravintola Päiväkoti. Kovin kauan sitten kyllä. Viimeksi Kirpputori Ihana vielä viime vuonna. Nyttemmin tila on jälleen vapautunut. Keskustan puoleisessa päässä oli asuntoja. Aikaa on kulunut runsaasti sitä kun siellä on asuttu.

Sensijaan kivijalan liiketila on ollut katkeamatta toiminnassa, nykyinen Bar Toimisto on harjoittanut vuosia juottolaliiketoimintaa, syömisestä en tiedä koska en ole paikassa piipahtanut. Luultavasti siellä toisinaan on paikallisia bändejä soittelemassa?

Kuva on noin vuodelta 1978-1979 jolloin kivijalan liiketilassa piti basaarimyymälä Kasakkaa, aikansa legendana Turussa toiminut manageri Helge Siimes, jonka managerijuuret olivat 1960-luvun alun paikallisessa rokkibisneksessä. Monenmoista muutakin junailua Siimeksellä oli meneillään. Pieni lainaus Föribeatin sivuilta:

MANAGERI SIIMEKSEN ROCK-SHOW’T

Manageri ja ohjelmanjärjestäjä Helge Siimes kokosi rock and rollin sytyttämät muusikonalut yhteen, pani nämä esittämään rockia non-stoppina halvalla vuokraamiinsa paikkoihin. Siimeksen rock-show’t esiintyivät Turussa ja Helsingissä ja kiersivät maakuntaa ja saaristoa. Innokkaiden amatöörien ja kokeneen konkarin yhteIstyöstä tuli suomalaisen rockin merkkipaalu.

http://www.foribeat.fi/290306.php


Föribeat on radio-ohjelma joka tuli Turun radiosta noin kymmenisen vuotta sitten ja josta myöhemmin tehtiin kirja. Jos on aiheesta kiinostunut, löytyy Föribeatin sivustolta runsaasti aineistoa 1960-luvun villeistä rautalangan alkuvuosista.

http://www.foribeat.fi/index.php

[Bernheart]

Kiitos Kantti rakennuksen historiaa koskevasta selvityksestä, oli mielenkiintoista kuulla kaikki tuo mitä kirjoitit. Jamekselle myös kiitoksia oikein paljon kommenteista. Ymmärtääkseni tämän ketjun otsikko on "Turun kaupunkikuva ja sen kehitys". Itse sisällytän tähän otsikkoon myös keskustelun siitä, miten kaupunkikuva Suomen vanhimmassa kaupungissa on muuttunut, kuka sitä muuttaa ja mikä on lopputulos. On sinänsä myönteistä, että rakennetaan, mutta rakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös olemassa oleva rakennuskanta, varsinkin jos kyseessä ovat erittäin iäkkäät rakennukset. Kuten tiedämme, Turku on historiallinen kaupunki ja ollut monien tapahtumien näyttämönä aivan eri tavalla kuin monet muut paikat Suomessa. Kaupungin ikää ja roolia käsittääkseni korostetaan auliisti erityisesti eri yhteyksissä.
On muistettava, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja meillä ei ole tilasta puutetta, ei edes pk-seudulla. On toki toisen ketjun ja keskustelun asia käydä debatti ns. tonttipulasta. Pidän siksi enemmänkin asennne- kuin teknisenä kysymyksenä sitä, että vanhaa ja uutta ei soviteta yhteen, tämä on mahdollista paljon voimakkaammin kasvavilla ja väkirikkailla seuduilla Euroopassa. Liittyen viimeisimpään keskusteluun liitän vielä oheisen artikkelin (TS 13.2.2005) tähän, se kuvannee hyvin vallitsevaa asenneilmapiiriä.

Turku Suomen vanhimpana kaupunkina olisi ansainnut ehkä hiukan paremman kohtalon ja arvostuksen kaupunkikuvalleen, mutta valitettavasti en näe sotien jälkeen jatkuneessa trendissä muutosta. Kaskenkadun varren asteittainen tuhoaminen (tai saneeraaminen, kuten kuuluisi sanoa) 1960-luvulta näihin päiviin pala palalta on episodi, joka oikeastaan puhuu puolestaan.

[Kantti]

Varhainen kesäaamu joskus 1978-1979. Kauppatori on autioimmillaan. Kaupunkikuvassa näyttää olevan samat elementit kuin tänään. Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulman harmaan lasipintaisen rakennuksen katolla suuri valomainos kertoo omistajasta. Suomalainen Säästöpankki, tarkemmin Turun Suomalainen Säästöpankki. Räystäällä pyörivällä alustalla kellon keltaiset viisarit näyttävät ajan, 03:30. Nykyisin talo on Nordean Turun pääkonttori.
Keskellä kuvaa olevan talon punatiilisellä katolla mainostetaan Kinolaa, rakennuksessa sen valmistumisesta alkaen ollutta elokuvateatteria. Kinolan kohdalla - kuten niin monien kaupungille merkittävien yksittäisten piirteiden kohdalla on ollut laita - käytiin kulttuurihistoriallisesti ikävänsävyinen näytelmä jossa eräs viimeisiä vanhoja suuria elokuvateatterisaleja romutettiin, rakennuksen omistavan Verdandin tehtyä sopimuksen Sandrew-Metronome -yhtiön kanssa suuresta 9-salisesta teatterisalikokonaisuudesta. Vanha Kinola oli kaunis sali jonka takaseinällä oli aitio. Monet Bob Hopet pikkusällinä ja myöhemmin muut leffat tuli siellä katsottua. Turun elokuvateattereista katavaa historiikkia tuolla, http://koti.mbnet.fi/turuntea/vuodesta.htm ja Kinolan historiasta perusteellisempaa taustoitusta ja muutamia kuvia http://koti.mbnet.fi/turuntea/kinola.htm

Kauppatorilla itsessään on tapahtunut muutosta, jota ei kuitenkaan nopealla silmäyksellä huomaa, tai ellei muuten tiedä asiasta. Kuvan vasemmassa reunassa olevaan kioskirakennukseen teki eräs Turussa toimineista grilliyrittäjistä muuttoa, ehkä kymmenisen vuotta sitten. Kallun Grilli halusi tilan keskustasta, kauppatorilta ja vuokrasi kuvassa näkyvän kioskirakennuksen kaupungilta. Kioski ei sellaisenaan käynyt asianmukaiseen jauhelihapihvien paistoon joten Kallu sai luvan rempata kioskirakennusta. Remontti lähti käyntiin siten että Kallu purki koko vanhan kioskirakennuksen, jonka jälkeen kaupunki pysäytti "korjauksen" ja ilmoitti ettei korjauslupa tarkoittanut kioskirakennuksen purkamista, korjaus tarkoitti kaupungin mielestä eri asiaa kuin purkaminen! Kioskin "korjaus" meni tämän johdosta jumiin pitkäksi aikaa ja osapuolet selvittelivät keskenään mitäs nyt tehdään. Tuloksena tietenkin oli että vanhan tilalle nousi uusi, päältä melko samanlainen kioskirakennus. Aikataulu piteni tosin jonkinverran ajatellusta.
Kallun Grillillä ja Japaniin myydyllä Supercellilla on pientä yhtymäkohtaa siinä, että Kallun Grillin omistaja, Kalervo Kodisoja on Supercellin toisen perustajan Mikko Kodisojan isä. http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art- ... 63307.html

Seuraavaa Turun kauppatorin muutosta on keitelty vuosikymmeniä. Ehkä jotakin saadaan lähivuosina aikaan, ainakin päätös siitä korjataanko toriparkilla vai ilman?


Nykyisin KinoPalatsina toimivan teatterin yläkerran aulassa on vanhasta Kinolasta ja filmiajasta näytillä käytöstä poistettu projektori.

[hmikko]

On muistettava, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja meillä ei ole tilasta puutetta, ei edes pk-seudulla.

Sanoisin, että sillä, paljonko Suomessa on Lappia ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä. Ei pellosta ole pulaa muuallakaan Euroopassa. Maa on arvokasta palvelujen ja infrastruktuurin äärellä eli kaupungissa. Näin on myös Suomessa, ja palvelujen ja infrastruktuurin levittäytymisellä on samantyyppiset taloudelliset rajoitteet kuin muuallakin. Selvää on, että Turun kaavoittamisessa ja kehittämisessä on ollut paljon vikaa ja on edelleen.

[Bernheart]

On muistettava, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja meillä ei ole tilasta puutetta, ei edes pk-seudulla.

Sanoisin, että sillä, paljonko Suomessa on Lappia ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä. Ei pellosta ole pulaa muuallakaan Euroopassa. Maa on arvokasta palvelujen ja infrastruktuurin äärellä eli kaupungissa. Näin on myös Suomessa, ja palvelujen ja infrastruktuurin levittäytymisellä on samantyyppiset taloudelliset rajoitteet kuin muuallakin. Selvää on, että Turun kaavoittamisessa ja kehittämisessä on ollut paljon vikaa ja on edelleen.

Tämä on varmasti aivan totta, mutta tarkoitin myös sitä, että Turun kaltainen kaupunki ei ole Hong Kong, jossa tila loppuisi kesken. Eurooppa on täynnä kaupunkeja, joissa vanha historiallinen keskusta on säilytetty ja uudempaa on sitten suihkittu sivuille. Minä en itse asiassa rakentamista vastusta ollenkaan, vaan päinvastoin kannatan. Rakentamalla tiivisti ja riittävän korkeaa (eli korkeampaa kuin nykyään), saadaan aikaan hyvää. Tämä ei silti tarkoita, että yhä harvinaisimmiksi käyvät puutalot joutuvat purkuun. Kaikki tämä on (tai olisi ollut) yhteensovitettavissa myös Turussa ja monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Kyse on enemmänkin lyhytnäköisestä ahneudesta ja tiettyjen politiikan piirien hyötymisestä. Kirja nimeltä "Turun rahapaja" on muuten lukemisen arvoinen, vaikka onkin pitkälti fiktiivinen kertomus.