rakentaja kirjoitti: ↑10.01.19 21:39
Espoossa Blominmäkeen (kehä 3 varrella) on para aikaa valmistumassa massiivinen maanalaisen takentamisen infrahanke. Omaan tietooni tämä tuli vasta lähiaikoina kun projektin ainoa lähialueelle näkyvä maanpäälinen osa eli savupiippu on liukuvalussa. En nyt ole ihan varma tuleeko siitä joko 80 vai 100 metrinen.
Näyttäisi olevan 98 metriä maanpinnasta. YIT:ltä lyhyt esittelyvideo ja timelapse tuon piipun valusta:
4/5, mutta typerästä musiikista miinusta.
Itse puhdistamon lisäksi hankkeeseen kuuluu myös 9 kilometriä pitkien tulo- ja purkutunnelien louhinta Suomenojalta Blominmäelle. Hanke on kaiken kaikkiaan varsin hintava ja samalla melkoinen taivaanlahja kallionlouhijoille sekä tunnelinporaajille. Lisäksi viimeisimmän HSY:lle toimitetun tilannekatsauksen mukaan hankkeen lievä myöhästyminen ja kustannusten ylittyminen näyttää mahdolliselta. Silti toisin kuin esimerkiksi Länsimetro, uusi puhdistamo tuottaa myös oikeita hyötyjä mm. Itämeren typpi- ja fosforikuormien vähentymisen muodossa. Suomenojan vanha puhdistamo ei täytä nykypäivän standardeja. Ja tietysti jokin arvo on silläkin, että paska-altaiden poistuminen Suomenojalta vapauttaa yli 10 hehtaaria maata merenrannan läheisyydestä kiinteistönkehitykseen. Blominmäellä tonttimaa ei ole yhtä arvokasta.
Kauppakeskus Iso Omenan aukeaminen parin sadan metrin päähän vuonna 2001 vaikutti Matinkylän ostarin tarjontaan. Kaupat vaihtuivat baareihin. Vuonna 2007 julkaistussa Helsingin Sanomien jutussa Matinkylän ostoskeskuksessa sijainneen Taskumatti-, eli Taskari-ravintolan silloinen ravintoloitsija Esko Karikoski kertoo, kuinka Iso Omena vei ruokailevat asiakkaat.
”Kun Iso Omena valmistui, keittiö tuli tarpeettomaksi. Olutpubi- ja lähiötouhu alkoivat”, Karikoski kertoi Helsingin Sanomissa.
Noissa Jumbon ja Sellon kaltaisissa ostareissa käy lapsiperheet isolla autolla hakemassa viikon tarpeet kerralla ja se kasvattaa liikevaihtoa melkoisesti. Ideapark Lempäälässä on myös korkealla listalla samoista syistä. Citysinkkujen rahat hajautuvat niin moneen paikkaan ja monet kaupunkiostarit ovat listassa siten alempana.
Klikkiotsikon takana Timo Suomalaisen suunnittelema, vuonna 1992 valmistunut terveysasema. Toiminta on siirtynyt Isoon Omenaan, ja sote-keitoksen kupliessa ei toistaiseksi tiedetä, oisko talolle tarvetta.
Suuri harmi, jos tuo menetetään. Onhan se sentään niitä harvoja rakennuksia koko Matinkylässä, joissa on amatöörinkin silmin vahvaa arkkitehtuurin osaamista ja omaleimaisuutta. Siis jos ei lueta mukaan onnetonta halpuutusta pintamateriaaleista päätettäessä. Jos rempan tekisi niin, että myös pinta pantaisin uuteen uskoon, vaikkapa rappaamalla, talo tulisi pelastaa. Ja muutenkin.
Aika maltillisesti ollaan liikkeellä. Viereen tulee sentään metroasema ja suuri kauppakeskus, ja Espoonlahdessa + Kivenlahdessa on jo vanhastaan korkeita rakennuksia. Toinen mokoma voisi noissa torneissa olla kerroksia.
Nuo vahvistaa kuvaa siitä että Espoon kaavoitus on yleisesti totaalisen pihalla.
"Lähiö" ei ole 20-luvun kuumin asumistrendi, eikä huippusijainteja metroasemien vieressä ole loputtomasti.
Uuden kauppakeskuksen pitäisi tällä tietoa valmistua 2022. Purkamispäätökseen vaikutti osaltaan se, että metroasema ja bussiterminaali haluttiin samaan kompleksiin. Suomeen tunnetusti mahtuu yksi ajatus kerrallaan, Espooseen ei aina sitäkään.
"Citycon ja rakennusliike Hausia ovat solmineet esisopimuksen, jonka mukaan Citycon myy Lippulaivan kehityshankkeesta rakennusoikeutta 8 750 kerrosneliötä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kyseinen rakennusoikeus mahdollistaa 12- ja 8-kerroksisten asuinkerrostalojen (noin 150 asuntoa) rakentamisen rakenteilla olevan kauppakeskus Lippulaivan päälle. Lippulaivan välittömään yhteyteen rakennetaan kaikkiaan kahdeksan asuinkerrostaloa, joihin tulee noin 550 uutta asuntoa. Loput kuusi asuinkerrostaloa jää Cityconille, ja niistä vähintään neljään asuinkerrostaloon on suunnitteilla vuokra-asuntoja, mikä monipuolistaa hankkeen tulovirtaa."