Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Clepe
#65476
En muista oliko siitä täällä juttua, mutta Helsingin kaupunginmuseo on avannut valokuvakokoelmiaan. Kokoelmassa on nyt alkuun avattu mm. Signe Branderin ja Ivan Timiriasevin kuvia 1900-luvun alusta sekä kokoelma värikuvia vuoden 1952 olympialaisista.
tekijänä zeizei
#69435
Vanhoja kuvia Hanasaaresta ja sen rakentamisesta. On kyllä 40 vuotta sitten ollut melko eri ajatusmaailma, kun näin keskeiselle paikalle pystytetty voimalaitos. :)

http://blogi.helen.fi/hanasaaren-voimalaitos-40-vuotta/

Kuva
Avatar
tekijänä RV
#69446
Tiesitkö, että suuri kuilu Kallion suuntaan Sörnäisten rantatien pohjoispuolella (missä on huoltsika) oli varattu liittymän rakentamiselle? Ei mikään hassumpi ajatus alue huomioonottaen nykyisinkin, "motari" päättyisi sitten Liisankadulle/jatkuisi Sörnäistentunnelia. Saataisiin Hämeentien autoliikennekin rauhoitettua.
tekijänä sekovene
#74587
RV kirjoitti:Tiesitkö, että suuri kuilu Kallion suuntaan Sörnäisten rantatien pohjoispuolella (missä on huoltsika) oli varattu liittymän rakentamiselle? Ei mikään hassumpi ajatus alue huomioonottaen nykyisinkin, "motari" päättyisi sitten Liisankadulle/jatkuisi Sörnäistentunnelia. Saataisiin Hämeentien autoliikennekin rauhoitettua.
Sörnäisten rantamotarin piti rauhoittaa Hämeentien autoliikenne silloin joskus 60-luvulla, mutta ei rauhoittanut. Hämeentien liikennemäärät ovat pysyneet hämmästyttävän samantasoisina viimeiset ~40 vuotta, joten eiköhän sen kanssa ole jo totuttu elämään. Ei tarvetta rauhoittaa siis. Läpiajokieltoa voisi toki harkita, kun se rantamotari on tosiaan sitä varten.
Avatar
tekijänä Kantti
#80599
Sukellusvene Vesikon vesillelasku 1930.

Kuva
https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... =3&theater

Turun linja-autoaseman alue 1950.
Kuva

Turun Pikku Berliini 1950.
Kuva

Ilmakuvien kavalkadi kertoo Turun kiihkeästä kasvusta.
http://yle.fi/uutiset/ilmakuvien_kavalk ... ta/6885354
tekijänä Luukie
#80600
Linja-autoasema siis pysynyt samana. Voitaisiin purkaa, tosin tulevaisuudessa niin tehdäänkin.
Avatar
tekijänä Kantti
#80610
Luukie kirjoitti:Linja-autoasema siis pysynyt samana. Voitaisiin purkaa, tosin tulevaisuudessa niin tehdäänkin.
Et vaihteeksi voisi olla enemmän väärässä!

Linja-autoaseman kuvassa on kolme hienoa aikansa funkkisrakennusta, 1934 rakennettu Hotelli Helmi, joka oli alkujaan Shellin huolto-asema. Myöhemmin se toimi poliisiasemana vuosikymmenet. Hotelli Helmen sivuilla onkin ansiokas historiikki alueen kolmesta merkittävästä funkkisrakennuksesta.
Hotelli Helmen ja lähiympäristön historiaa

1760-luvulla muuan pormestari Ture Hagert rakennutti Puolalanpuiston itäsyrjään huvilan, Tureborgin, ja lopulta koko aluetta ryhdyttiin kutsumaan Tuureporiksi. Muistona näiltä ajoilta on Tuureporinkatu, joka kulkee Hotelli Helmen takana.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jung & Jung, ja se on valmistunut 1934 alun perin Shellin huoltoasemaksi ja piirikonttoriksi.
Ympärillä on myös muita funkkisrakennuksia: Turun linja-autoasema, valmistunut 1938 suunnittelijanaan kaupunginarkkitehti Harald Smedberg, sekä entinen Esson huoltoasema/piirikonttori minkä tiloissa toimii nykyään Hesburger, valmistunut 1938 suunnittelijana Georg Jägerroos.
Koko alue on suojeltu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä, ja se on yhä vielä 70 vuotta valmistumisensa jälkeenkin yksi Turun komeimmista ja yhtenäisimmistä alueista.

Shellin muutto 1960-luvulla

1960-luvulla Shell muutti toimintansa Aninkaistenkadun toiselle puolelle nykyiselle paikalleen, ja huoltoasemarakennusta muutettiin sopivammaksi Turun Kihlakunnan poliisivartioaseman tarpeisiin – putkatiloiksi, toisin sanoen.
Ns. vanhaan osaan (pyöreä puoli Aninkaistenkadun puolella) muutti Helmibaari, ja silloin vielä yksikerroksiseen Tuureporinkadun suuntaiseen ns. uuteen osaan tulivat poliisivartioaseman tilat ja rakennus sai toisen kerroksen lisää.
Välillä ns. uusi osa toimi myös kaupungin omistamana matkailukotina, eli rakennuksella on pitkä ja monipuolinen historia erilaisten majoitustilojen tarjoajana. Useat asiakkaamme ovat tästä myös maininneetkin!
Hotellin nimi Helmi juontuu tietysti Shellistä ja simpukan helmestä, ja kunnioittaa näin osaltaan rakennuksen historiaa.
Ensimmäiset hotellivieraat Helmessä yöpyivät huhtikuussa 2008, rakennuksen pitkän ja perusteellisen restauroinnin jälkeen. Ns. uuteen osaan rakennettiin vielä kolmas kerros, ja purkutöiden yhteydessä putkatiloista kannettiin ulos yli 200 tonnia betonia ja rautaa. Rakennus riisuttiin sisältä lähes alkutekijöihinsä talotekniikan asentamisen mahdollistamiseksi, ja samalla myös seinät saatiin eristettyä herkkäunisia hotellivieraita silmälläpitäen.
http://www.hotellihelmi.fi/historia

Kaupunginarkkitehti Harald Smedbergin suunnittelema Linja-autoasemarakennus, rakennettu 1938.

Vastapäätä, Läntisen Pitkänkadun toisella puolella entinen Esson huotoasema vuodelta 1938, nykyinen Hesburger. Kuten Hotelli Helmen historiikissa todetaan, suunnittelijana Georg Jägerroos.

Rakennukset olisi hyvin voitu purkaa 1950-1960 luvulla, ja miksei vielä 1970 luvullakin, jolloin keskustan uudistaminen ja purku oli silmitöntä ja brutaalia. Tätä vaaraa ei enää ole arvojen muututtua. Historiallisella kaupunkikuvalla ja kerroksellisuudella on nykyisin jo huomattava merkitys, jonka ymmärtäminen päättäjiltä villinä riehuneilta purkuvuosikymmeniltä puuttui.
Avatar
tekijänä sam
#80612
Hieno juttu, että tuo kokonaisuus on säästynyt. Aikansa liikennerakentamista hienoimmillaan muiden funkkisasemien ja huoltsikoiden tavoin. Miten matkakeskus muuten vaikuttaisi linja-autoaseman seudulle? Alueella näyttäisi olevan paljon kehityspotentiaalia.
tekijänä hmikko
#80614
sam kirjoitti:Miten matkakeskus muuten vaikuttaisi linja-autoaseman seudulle?
Matkakeskuksesta ei liene mitään lopullista tai sen kummemmin voimassa olevaa suunnitelmaa. Linkkasin taannoin Turun projektit ketjuun kuvan yhdestä ehdotuksesta vuodelta 2010, jota on käytetty jonkunlaisena pohjana kaupungin teettämissä selvityksissä. Tässä funkisrakennukset tietysti säilyvät, ja jäävät jossain määrin uuden keskuksen varjoon:

http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23& ... 835#p78984
Avatar
tekijänä Kantti
#89230
Ylinen föri Turussa 1923, siis vajaa 100 vuotta sitten. Myllysilta ylittää Aurajoen tänään samassa paikassa. Kuva on kopsattu facesta, ryhmästä Postikorttien Turku.

Kuva

Sama kohta 2010.
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#89351
Kuvia Euroopan juutalaisalueiden historiasta

Ghetto tai getto on juutalaiskorttelin nimitys. Sana tuli alkujaan italian valimoa tarkoittavasta sanasta: vuonna 1516 Venetsian juutalaiset pakotettiin asumaan valimon alueelle, Venetsian ghettoon. Yöksi alueen portit suljettiin ja gheton asukkaat määrättiin valvomaan niitä.

Frankfurt am Mainin juutalaiskortteli 1880-luvulla:
Kuva

Frankfurtin synagoga:
Kuva

Ghetoissa luettiin paljon kirjoja sekä keskusteltiin ja väiteltiin mm. lainopillisista asioista. Se oli juutalaisten tapa viettää aikaa ghetossa. Sven-Erik Klinkmann kertoo ghetoissa jalostuneen juutalaisen opiskelukulttuurin saavutuksista kirjassa Juutalainen kulttuuri:

- He ovat toisaalta objektiivisia tiedemiehiä, joiden tutkimukset voidaan todentaa tai kumota empiirisillä kokeilla. Mutta toisaalta nämä juutalaiset ovat yhtä paljon – käyttääksemme vertauskuvana Gersonideen keskiaikaista keksintöä – eräänlaisia henkisiä tiennäyttäjiä, inhimillisiä Jaakonsauvoja, jotka johtavat kollegoitaan, oppilaitaan ja kannattajiaan.
Niinpä on havaittavissa, että juutalaiset ovat – ehkä erityisesti humanistisissa tieteissä – toimineet toistuvasti pioneereina, tienraivaajina ja uudistajina ja luoneet koulukuntia: Marx (marxilaisuus), Freud (psykoanalyysi), Husserl (fenomenologia), Bergson (bergsonilaisuus), Buber (dialogifilosofia), Horkheimer ja Adorno (frankfurtin koulukunta), Levi-Strauss (strukturalismi), Wertheimer (hahmopsykologia), Bloch (Annales-koulukunta eli ns. annalistit), Derrida (dekonstruktivismi) jne. On tuskin liian rohkeaa ajatella, että tämä nykyajan juutalaisten tiedemiesten ”profeetallinen piirre” liittyy juutalaiseen perinteeseen, sekä sen rationaaliseen puoleen että myös sen mystisiin aspekteihin.


Sven- Erik Klinkmann, Juutalaiset ja tiede, Juutalainen kulttuuri, Otava 1998

Kuva Tarnovista:
Kuva

Sota-aikana tuhoutuneen Viipurin synagogan piirustukset:
Kuva

Jerusalem-kadun synagoga Prahassa:

Kuva


http://www.altfrankfurt.com/Altstadt2/Judengasse/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venetsian_getto
Avatar
tekijänä Iggy.P
#89649
Tietzin tavaratalot Berliinissä

Hermann Tietz oli Saksassa elämäntyönsä tehnyt juutalainen kauppias. Tietz syntyi 29. huhtikuuta 1837 lähellä Posenia nykyisen Puolan alueella ja kuoli 3. toukokuuta 1907 Berliinissä. Hänet haudattiin Weißensee-hautausmaalle.

Tietz-tavaratalo Alexanderplatzilla Berliinissä:

Kuva
Tietz oli ensimmäinen joka toteutti Saksassa tavaratalon ajatusta ja perusti nimeään kantavan tavarataloketjun. Kolmannessa valtakunnassa Tietz-tavaratalot takavarikoitiin ja annettiin uusille omistajille. Vuonna 1933 uusi omistaja Georg Karg muutti yrityksen nimeksi vähemmän juutalaiselta kuulostavan nimen ”Hertie”.

Kuva

Tietzin vaikuttavat ja palatsimaisesti rakennetut myymälät suunniteltiin tarjoamaan asiakkaille ainutlaatuinen ostokokemus. Kymmenellä tavaratalollaan Tietz oli 1900-luvun alkupuolella Berliinin suurin ketju. Vuonna 1927 Tietz-tavarataloissa työskenteli noin 13 000 työntekijää.

http://www.tagesspiegel.de/berlin/juedi ... 44812.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Hermann_Tietz
veka, 16valve peukutti tätä