Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#26281
Urbane kirjoitti:Turkuparadoksi kiertää kehää saman kaavan mukaan ajasta toiseen. Rakennetaan talo, päästetään se ränsistymään, puretaan talo ja rakennetaan talo.
Aivan. Olen tässä miettinyt, että missäköhän vaiheessa Turusta on saatu purettua kaikki, mitä halutaan. Purkaminen jatkuu kuitenkin koko ajan. W&K, linja-autoaseman puutalot, Itäinen Pitkäkatu 64, Åbol. sjukhus, Päiväkodin arvokortteli, Linnankadun puutalot (dynamo), Amiraalistonkadun puutalot, Koulukadun ja Eerikin kulma...paljon on häviämässä noin 100v rakennuskantaa.
#26373
On ollut hiljainen päivä töissä ja kun olen huomenna lähdössä matkalle Göteborgiin, päätin virittäytyä valmiiksi ruotsalaisiin tunnelmiin! Toisinaan forumilla on päivitelty sitä, että missään muussa länsieurooppalaisessa maassa ei olisi voitu purkaa kaupunkikeskustoja yhtä surutta kuin Suomessa 1950-1970-luvuilla. Erityisesti Gentleman82 on vaalinut tätä käsitystä ja painottanut, että esimerkiksi Ruotsissa vanhaa rakennuskantaa on arvostettu aivan eri tavalla kuin Suomessa. Pyrin nyt korjaamaan tämän käsityksen Ruotsin osalta kertakaikkisesti.

Tarkoitukseni on vertailla keskenään kahta kaupunkia, joista toinen on suomalainen ja toinen ruotsalainen. Helsinki ei erityisyytensä (pääkaupunki, varhainen kasvu -> laajahko kivikaupunki) takia käy tyypillisestä suomalaisesta kaupungista. Suomalaisten kaupunkien joukosta olen valinnut vertailuun pohjoismaisella mittapuulla keskisuuren Turun, joka on tällä forumilla saanut osakseen kovimmat syytökset.

Gentleman82:n mukaan eräässä Turun yliopistolla kirjoitetussa gradussa on selvitetty, että 60-70 prosenttia Turun ruutukaava-alueesta olisi purettu vuosina 1956-76. Paljon on puitu myös raitiovaunuliikenteen lakkauttamista 1970-luvun alussa. Tässä ei ole tarkoitus ottaa kantaa päätösten tai toimien mielekkyyteen vaan pelkästään niiden väitettyyn ainutlaatuisuuteen.

Turun verrokiksi olen valinnut Ruotsin neljänneksi suurimman kaupungin, Uppsalan. Turun tavoin Uppsala on keskisuuri kaupunki, joka on perustettu jo keskiajalla. Tarkasta perustamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta Ruotsin arkkipiispanistuin muutti nykyiselle paikalle Uppsalaan muutaman kilometrin päästä Gamla Uppsalasta vuonna 1273. Vuonna 1435 vihitty tuomiokirkko on Pohjoismaiden suurin ja vuonna 1477 perustettu yliopisto Pohjoismaiden vanhin. Kyseessä on siis historialtaan erityinen kaupunki.

Uppsalan rakentamista on pitkään hallinnut tietyn Uppsala-profiilin vaaliminen: uudisrakennukset eivät saa Uppsalassa kilpailla tuomiokirkon ja 1500-luvulla rakennetun linnan tornien kanssa. Niinpä kaupungin yleisilme on varsin matala. Uppsalan keskusta paloi lähes kokonaan vuonna 1702, mutta rakennettiin pian uudelleen.


Hieman väkilukukehityksen vertailua tähän väliin:

Vuosi - Uppsala - Turku

1920 - 70 000 - 45 000
1930 - 74 000 - 54 000
1940 - 79 000 - 65 000
1950 - 93 000 - 101 000
1960 - 105 000 - 123 000
1970 - 130 000 - 155 000
1980 - 146 000 - 164 000
1990 - 168 000 - 160 000
2000 - 190 000 - 173 000

1900-luvun alkupuolella Uppsala oli siis selvästi Turkua suurempi kaupunki, mutta sodan ja sen jälkeisen kehityksen seurauksena Turku meni 1940-luvulla ohi ja kasvuvauhti säilyi nopeampana noin vuoteen 1970 asti. Sen jälkeen Uppsala on taas kasvanut suuremmaksi tai ehkä suurin piirtein samankokoiseksi, sillä Uppsalan seudulla on noin 300 000 asukasta. Kaiken kaikkiaan kaupungit vaikuttavat varsin vertailukelpoisilta keskenään.


Ruotsin kaupunkien joukossa Uppsalalla on siitä surullinen maine, että 1950-1970-lukujen purkuinnon katsotaan kolhineen sen historiallista kaupunkikuvaa poikkeuksellisen kovakouraisesti. Uppsalalaisen historioitsija Helena Harneskin mukaan 80 prosenttia Uppsalan halki virtaavan Fyris-joen itäpuolisesta keskustasta purettiin vuosina 1958-78. Vanhempi länsipuoli säilyi eheämpänä, sillä ankarin purkuvimma kohdistui Ruotsissa ensisijaisesti uusrenessanssi- ja jugendrakennuksiin.

Huomionarvoisina purkukohteina Harneski mainitsee muun muassa Suurtorin laidalta puretun Scheelen apteekin, jonka paikalle rakennettua Åhlensin tavarataloa pidetään usein Uppsalan rumimpana talona, ja Rappska husetin nimellä tunnetun jugendrakennuksen.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Rappska_huset


Ruotsalaisilla keskustelupalstoilla törmää toisinaan väitteeseen, jonka mukaan Uppsalassa olisi vähemmän 1900-lukua edeltävää rakennuskantaa jäljellä kuin maan tasalle pommitetussa Dresdenissä. On vaikea sanoa, pitääkö tämä paikkansa ja jos pitäisikin, mitä se merkitsisi, mutta ilmeistä on, että Uppsalan keskustan laajamittainen saneeraus surettaa edelleen monia. Lisäksi monet kaipaavat takaisin raitiovaunuja, joiden liikennöinti lopetettiin vuonna 1953.


Eniron ilmakuvia (utsikt) Uppsalan keskustasta voi tutkia osoitteessa:

http://kartor.eniro.se/query?mapstate=1 ... at=map_adr

Åhlensin massiivinen tavaratalo tulee vastaan heti Suurtorin itälaidalla. Kuten näkyy, Fyris-joen itäpuolella sodanjälkeinen rakennuskanta on vallitsevaa. Länsipuolella vanhaa on säästynyt paljon enemmän. Tässä on vielä kuvakierros Uppsalan nykyisessä keskustassa:

http://uppsala.yimby.se/forum/thread.aspx?id=11



Lähteenä käytetyt väestötilastot:
http://www.uppsala.se/Upload/Dokumentar ... TV2008.pdf
http://www.turku.fi/Public/download.asp ... 7757EC9A1C}

Helena Harneskin artikkeli Det något märkvärdiga Uppsala:
http://www2.sigtunabygden.se/artikelpri ... 28,00.html

Uppsalan raitiovaunujen nostalgiasivusto:
http://www.colind.se/us/
  • 1
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28