- 30.06.18 10:21
#94707
ArchDailyssa juttu kirjaston ja Amos Rexin valmistumisesta: ALA Architects' Central Library Oodi and JKMM's Amos Anderson Art Museum Near Completion in Helsinki
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
”Yritimme löytää rakennukselle logiikan, joka kestää aikaa. Kirjasto muuttuu joka tapauksessa valtavasti”, Samuli Woolston sanoo.Itse uskon, että kerrosten erotteleminen toisistaan ja hyvin erilaisten toiminnallisuuksien mahdollistaminen saman katon alla on luultavasti juuri oikea toimenpide tulevaisuutta ajatellen. Mikäli jonkin kerroksen huomattaisiinkin olevan vetovoimaltaan tai toiminnallisuudeltaan heikko, muutoksia on luultavasti helppo tehdä muuta toimintaa häiritsemättä. Muuntojoustava kirjasto muuntojoustavuutta vaativaan aikaan, heh. Ihmisten lukutottumukset muuttuvat vääjäämättä ja perinteisen mallin mukaan rakennettuja kirjastoja on kaupunki jo ennestään täynnä.
Useissa suurissa kirjastoissa ja julkisissa rakennuksissa hallimaisesta ala-aulasta näkee muut kerrokset. Ala-arkkitehdit päätyivät ajatukseen, jossa kirjaston kolmella kerroksella on selvästi erilaiset tehtävät ja ne myös ovat selvästi erillään. Omaperäinen ratkaisu erotti sen useimmista kilpailuehdotuksista.
”Olemme tajunneet jälkikäteen, että tilojen eriyttäminen oli ehdotuksemme todellinen innovaatio”, Juho Grönholm sanoo.
jfo kirjoitti: Avaruutta tuova valopihahan löytyy esimerkiksi JKMM:n paljon kehutusta Turun pääkirjastosta (arkkitehtuurikilpailun voitto 1998, valmistunut 2007) ja myös Oslon tulevasta uudesta pääkirjastosta, Nye Deichmanske Hovedbibliotekista (arkkitehtuurikilpailun voitto 2009, valmistunee 2020).Turun kirjaston kilpailuohjelmassa taisi olla tuolloin 1998 Österbladin tontti, eli tontti kadun toisella puolella. JKMM sai kuitenkin pitää voittonsa ja suunnitella kirjaston, mutta suunnitelma taisi mennä paikan vaihtuessa aika uusiksi jo senkin takia, että uusi paikka on vanhan kirjaston seinänaapurina ja siihen yhdistyminen tietysti tuli mukaan.
hmikko kirjoitti:Österbladin tontti oli ja on, Turun Sanomien omistuksessa. Kaupunki neuvotteli pitkään tontin lunastamisen, tai vuokraamisen ehdoista. Sopimukseen lopulta ei päästy ja uusi kirjasto suunniteltiin nykyiselle paikalleen, koska Turku omisti valmiiksi koko Sirius-korttelin. Hankalaa oli aluksi vain se, että siinä oli valmiiksi Turun Puhelinlaitoksen rakennus keskuksineen (joka edelleen on uuden pääkirjaston alapuolella). Keskusta ei uskallettu lähteä siirtämään mihinkään, epäonnistuminen olisi sekoittanut koko Turun sen aikaisen puhelinliikenteen ja samalla paljon muuta. Lasten kirjasto uudessa rakennuksessa on pohjakerroksessa, joten häiriöitä ei pääse tulemaan varsinaisen kirjaston ollessa osin yläkerrassa, osin vanhassa pääkirjastossa. Täällä juttua nimellä Chiaroscuro, valohämy, esiintyneestä Österbladin tontille suunnitellusta voittajaehdotuksesta.
Turun kirjaston kilpailuohjelmassa taisi olla tuolloin 1998 Österbladin tontti, eli tontti kadun toisella puolella. JKMM sai kuitenkin pitää voittonsa ja suunnitella kirjaston, mutta suunnitelma taisi mennä paikan vaihtuessa aika uusiksi jo senkin takia, että uusi paikka on vanhan kirjaston seinänaapurina ja siihen yhdistyminen tietysti tuli mukaan.
Kantti kirjoitti:Lasten kirjasto uudessa rakennuksessa on pohjakerroksessa, joten häiriöitä ei pääse tulemaan varsinaisen kirjaston ollessa osin yläkerrassa, osin vanhassa pääkirjastossa.Siis olen mä itsekin ollut siellä niin, että lasten meluaminen kantautuu yläkerroksiin. Se lasten tila on avoinna ylöspäin valokuiluun/miksihäntänytnimitetään. Kirjaston alkuajoista varmaan on opittu paremmin ohjeistamaan vanhempia ja sijoittelemaan leikkipaikkoja ym.
hmikko kirjoitti:Siis olen mä itsekin ollut siellä niin, että lasten meluaminen kantautuu yläkerroksiin. Se lasten tila on avoinna ylöspäin valokuiluun/miksihäntänytnimitetään. Kirjaston alkuajoista varmaan on opittu paremmin ohjeistamaan vanhempia ja sijoittelemaan leikkipaikkoja ym.Joo, kyllähän siitä keskellä olevasta isosta aukosta alakerran ääniä pääsee tulemaan ylös, itse en kuitenkaan ole noteerannut sieltä oikein mitään, mutta tilanteet vaihtelee. Kyllä sieltä jotakin varmasti joskus kantautuu kirjastokerrokseenkin, ahkerassa käytössä koko pääkirjasto kun on. Itse olen toisen kerroksen parvella myös, ison seinäikkunan edessä, käynyt lukemassa siellä olevia lehtiä.
Mutta juu, itsekin olen useimmiten päätynyt lukemaan jotain vanhan rakennuksen puolelle, koska itseäni kiinnostavat lehdet ym. ovat siellä.