- 12.03.08 20:20
#17883
Näyttää siltä, että keskustakirjastoa kaavaillaan Töölönlahdelle. Tämä on minusta hyvä ajatus, joskin olen sitä mieltä, että Kaisaniemen puiston länsipää olisi parempi ajatus.
Kirjasto sopii keskustatilaan erinomaisesti siksi, että keskustassa sen saavutettavuus on paras ja siten käyttäjiä on eniten. Suurin hyöty keskeisestä sijainnista saadaan, kun aineisto on laaja, sillä tämä parantaa entisestään sijoitukselle saatavaa "tuottoa". Toisaalta kirjaston käyttö on ilmaista, mikä tekee siitä attraktioltaan hyvin tasa-arvoisen. Lisäksi kirjasto on julkista tilaa, toisin kuin vaikkapa kauppakeskukset. Siksi on oletettavaa, että keskustakirjasto kiinnostaisi laajoja kansalaispiirejä ja toisi elävyyttä sinne, mihin se rakennetaan.
Keskustan alueella elävyyden puutteesta kärsii eniten Kaisaniemen puisto. En tiedä, kuinka moni teistä on vieraillut puistossa viime aikoina, mutta erityisesti sen radanpuoleinen länsipää on ränsistynyt keskustan tunkkaiseksi takapihaksi, joka näyttäytyy ikävimmillään Kansallisteatterin takana. Kansallisteatterilta on kuitenkin vain kivenheiton matka rannalle, toiseen keskustan syrjäseutuun, Ravintola Kaisaniemen ympäristöön, joka sekin on ikävässä kunnossa. Itse puisto on pimeä ja lukuisat tutkimukset osoittavat, että moni kaupunkilainen pelkää liikkua alueella. Jos kirjasto rakennettaisiin korkeatasoisesti Kansallisteatterin taakse, puiston länsipäähän (vertailukohtia voi hakea vaikkapa Esplanadilta, jonka päättää Svenskanin rakennus), ratkeaisi samalla sekä Kaisaniemen puiston että kirjaston ongelma. Helsinki säästäisi huomattavasti rahaa, koska sen ei tarvitsisi ostaa tonttia valtiolta. Käsittääkseni puiston omistaa kaupunki.
Joku epäilemättä alkaa kirkua, ettei Kaisanimen puistoa saa missään tapauksessa pienentää. Minusta tämä ei olisi järin nokkela vastaus ajatukseen, sillä jos kirjasto rakennettaisiin oikein, Kaisaniemen puistosta tulisi miellyttävämpi paikka oleskella. Kirjaston yhteyteen voisi liittää vaikkapa lasisen talvipuutarhan, jolloin saataisiin vihertilaa ympärivuotiseen käyttöön. Koko kirjastoa ei tarvitsisi rakentaa maan päälle, vaan osa kerroksista (kirjavarastot, esimerkiksi) voitaisiin piilottaa maan alle. Ja Kaisaniemen puistosta on kauniit näkymät joka suuntaan (ratapihaa lukuunottamatta), mikä lupaisi hyvää yläkerroksiin rakennettaville lukusaleille. Voitaisiinpa tähän yhteyteen liittää hieman sopivaa liiketilaakin, esimerkiksi ravintoloita ja kahviloita, jos se palvelisi käyttötarkoitusta ja pidentäisi kompleksin vuorokausittaista käyttöaikaa.
Kirjasto sopii keskustatilaan erinomaisesti siksi, että keskustassa sen saavutettavuus on paras ja siten käyttäjiä on eniten. Suurin hyöty keskeisestä sijainnista saadaan, kun aineisto on laaja, sillä tämä parantaa entisestään sijoitukselle saatavaa "tuottoa". Toisaalta kirjaston käyttö on ilmaista, mikä tekee siitä attraktioltaan hyvin tasa-arvoisen. Lisäksi kirjasto on julkista tilaa, toisin kuin vaikkapa kauppakeskukset. Siksi on oletettavaa, että keskustakirjasto kiinnostaisi laajoja kansalaispiirejä ja toisi elävyyttä sinne, mihin se rakennetaan.
Keskustan alueella elävyyden puutteesta kärsii eniten Kaisaniemen puisto. En tiedä, kuinka moni teistä on vieraillut puistossa viime aikoina, mutta erityisesti sen radanpuoleinen länsipää on ränsistynyt keskustan tunkkaiseksi takapihaksi, joka näyttäytyy ikävimmillään Kansallisteatterin takana. Kansallisteatterilta on kuitenkin vain kivenheiton matka rannalle, toiseen keskustan syrjäseutuun, Ravintola Kaisaniemen ympäristöön, joka sekin on ikävässä kunnossa. Itse puisto on pimeä ja lukuisat tutkimukset osoittavat, että moni kaupunkilainen pelkää liikkua alueella. Jos kirjasto rakennettaisiin korkeatasoisesti Kansallisteatterin taakse, puiston länsipäähän (vertailukohtia voi hakea vaikkapa Esplanadilta, jonka päättää Svenskanin rakennus), ratkeaisi samalla sekä Kaisaniemen puiston että kirjaston ongelma. Helsinki säästäisi huomattavasti rahaa, koska sen ei tarvitsisi ostaa tonttia valtiolta. Käsittääkseni puiston omistaa kaupunki.
Joku epäilemättä alkaa kirkua, ettei Kaisanimen puistoa saa missään tapauksessa pienentää. Minusta tämä ei olisi järin nokkela vastaus ajatukseen, sillä jos kirjasto rakennettaisiin oikein, Kaisaniemen puistosta tulisi miellyttävämpi paikka oleskella. Kirjaston yhteyteen voisi liittää vaikkapa lasisen talvipuutarhan, jolloin saataisiin vihertilaa ympärivuotiseen käyttöön. Koko kirjastoa ei tarvitsisi rakentaa maan päälle, vaan osa kerroksista (kirjavarastot, esimerkiksi) voitaisiin piilottaa maan alle. Ja Kaisaniemen puistosta on kauniit näkymät joka suuntaan (ratapihaa lukuunottamatta), mikä lupaisi hyvää yläkerroksiin rakennettaville lukusaleille. Voitaisiinpa tähän yhteyteen liittää hieman sopivaa liiketilaakin, esimerkiksi ravintoloita ja kahviloita, jos se palvelisi käyttötarkoitusta ja pidentäisi kompleksin vuorokausittaista käyttöaikaa.