Taloforum.fi

[TheCultureHigh]

Kumma juttu että Turussa kaikki maksaa kun selvityksien lisäselvityksien lisäselvityksiä tehdään niin mikään ei valmistu. Sitten kun johonkin laitetaan budjetti että no tuo maksaa 10 miljoonaa, niin sitten kun 10 on käytetty niin tarvitaan lisää rahaa kun ollaan edelleenkin vain pullakahvilla.
Tämäkään projekti ei tule valmistumaan ensi vuosikymmenellä, koska tarvitaan taas lisäselvitys.

[TurkuCubed]

Raitsikka viettänyt hieman hiljaiseloa, mutta palaa nyt kaupungin päätettäväksi, kun aloitellaan satamaan menevän osuuden yleissuunnittelua. Superbussihöpötykset ovat nyt onneksi pudonneet suunnitelmista kokonaan. Itse ehkä olisin tuon 3. vaihtoehdon kannalla missä raitsikka haarautuisi kauppatorilla. Saataisiin suorempi ja nopeampi linja satamaan ja vaikka tuo tynkä matkakeskukseen nyt näyttää hieman hassulta, olisi se suora kädenojennus myöhemmälle yhteydelle Raisioon ja toisaalta myös Hirvensaloon.

Linkki kaupunginhallituksen esitykseen: https://ah.turku.fi/kh/2021/0111001x/4255433.htm

Tämä ehdotus meni yhden pöydällepanon jälkeen yksimielisesti läpi kaupunginhallituksessa!
Kaupunginhallitus päättää:

• kaupunki vastaa Satama-Varissuo raitiotien yleissuunnitelman valmistelusta,

• yleissuunnitelmassa tutkitaan raitiotiereittien osalta kolmea eri vaihtoehtoa: 1) Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus-Satama, 2) Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama sekä 3) haaroitettu vaihtoehto, jossa toinen linja kulkee Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama reittiä ja toinen Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus reittiä,

• yleissuunnitelmassa matkakeskuksen kautta kulkevan raitiotievaihtoehdon reittinä Kauppatori-nykyinen päärautatieasema välillä käytetään lähtökohtaisesti Kauppiaskatu-Maariankatu-Aninkaistenkatu-Läntinen Pitkäkatu-Humalistonkatu reittiä käynnissä olevan suunnittelun perusteella,

• yleissuunnitelmassa vertailtavia vaihtoehtoja ovat raitiotie ja runkobussijärjestelmä,

• yleissuunnitelman vaikutusten arvioinnissa käytetään liitteen 1 mukaisia oletuksia maankäytön kehittymisestä.

[TurkuCubed]

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina kaavamuutoksen joka mahdollistaa mm. uuden ratasillan rakentamisen Ylioppilaskylän ja Raunistulan välille. Hyvä että ratapihan uudistus etenee rivakasti!

Turun ratapihan ja Kupittaan kaksoisraiteen työt alkavat tänä keväänä

Väylävirasto ja Turun kaupunki ovat sopineet Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentamisesta. Hankkeen rakentamistyöt käynnistyvät loppukeväästä 2021, kertoo Väylävirasto tiedotteessaan.

– Hankekokonaisuus on mittava ja tulee näkymään keskustan alueella. Töitä tehdään ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Hanke avaa raideliikenteen kehittämiseen merkittäviä mahdollisuuksia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä.

Hanke käynnistyy välittömästi suunnittelulla ja töihin päästään sopijapuolten arvion mukaan toukokuussa 2021.

– Ratapihan muutostöiden käynnistäminen on merkittävä askel kohti Turun tunnin junan toteutusta. Elinkeinopoliittisesti merkittävä investointi mahdollistaa jatkossa kaupunkirakentamisen tiivistämisen ja nopean ratayhteyden avaamisen lisäksi lähijunaliikenteen käynnistämisen, toteaa omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen Turun kaupungilta.

Hankkeessa Turun ratapihaa nykyaikaistetaan ja tilaa tehdään tulevalle Elämyskeskukselle.

Henkilöliikennettä varten rakennetaan kaksi uutta laituria. Laitureille rakennetaan porras- ja hissiyhteydet Logomon sillalta. Autolastauslaiturit siirtyvät nykysijainnista hiukan Kupittaan suuntaan Elämyskeskukselle tulevan sillan tieltä.

Ratapihan muutokset ulottuvat Heikkilän ratapihalle saakka. Heikkilän ratapihalle sijoittuvat jatkossa varikkotoimintaa ja radanpitoa varten tarvittavat raiteet.

Kupittaan ja Turun välille rakennetaan kaksoisraide. Kaksoisraide mahdollistaa osaltaan nopean junayhteyden tulevaisuudessa. Kaksoisraiteen yhteydessä rakennetaan myös Uraputken alikulku, Nummen alikulkusilta ja Aurajoen ratasillat.

Tässä yhteydessä nykyistä melusuojausta korotetaan sekä rakennetaan uutta melusuojausta.

Hankkeen kustannukset ovat 67 miljoonaa euroa, josta Väylävirasto maksaa puolet ja Turun kaupunki puolet. Hankekokonaisuus on osa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta. Lisäksi Väylävirasto ja VR-Yhtymä Oy ovat sopineet Elämyskeskuksen edellyttämistä muutoksista raiteistoon.

https://yle.fi/uutiset/3-11757733

[Kantti]

Turun ratapihat ja Kupittaa-Turku kaksoisraide, ratasuunnitelma

[hmikko]

Kevyen liikenteen silta joen yli on vissiin jätetty eri projektiksi.

[James]

Kevyen liikenteen silta joen yli on vissiin jätetty eri projektiksi.

Juu se on eri kaavassakin (Raunistulan silta ja pyörätie), joten kokonaisuudessaan eri projekti. Se lienee myös kaupungin oma projekti, kun tämä rataprojekti on Väyläviraston pääasiassa. Aikataulutus toki lienee tärkeää saada synkronoitua, jotta uusi kevyen liikenteen silta olisi käytössä ennen kuin nykyinen ratasillalla kulkeva suljetaan kevyeltä liikenteeltä.

[TurkuCubed]

Raitsikan toteutussuunnittelu alkakoon!

WSP suunnittelemaan Turun raitiotietä



WSP on valittu tekemään Turun kaupungin raitiotien yleissuunnitelman välille Satama - Varissuo. Kaupunki haluaa täydentää jo tehtyjä raitiotiesuunnitelmia, parantaa toteutussuunnitteluvalmiutta sekä arvioida raitiotien vaikutukset. Työ alkaa toukokuussa 2021 ja päättyy keväällä 2022. WSP tuo siihen monialaisen osaamisensa. Raitiovaunut voivat liikennöidä Turussa vuosikymmenen vaihteessa.

Yleissuunnitelman laadinnassa korostuu monialaisen projektiryhmän hyvä yhteistyö. WSP:stä työhön osallistuu muun muassa rata-, liikenne-, katuympäristö-, geo-, silta-, kunnallistekniikka-, tärinä-, melu-, ilmasto- ja kaupunkirakenneasiantuntijoita. Yleissuunnitelmassa sovitetaan raitioliikenne mahdollisimman hyvin yhteen muun liikenteen ja liikkumisen kanssa sekä huomioidaan laajasti kaupunkikuvaan, kaupungin kilpailukykyyn, asukkaiden viihtyisyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, käytettävyyteen, ilmastotavoitteeseen ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät tekijät.

Yleissuunnitelman osana WSP tekee Turun kaupungille raitiotien katutilojen kaupunkikuvan käsikirjan (Design Manual). Siinä kuvataan ratkaisut, joilla raitiolinjalle toteutetaan kestävä ja visuaalisesti korkeatasoinen ilme.

”Saimme raitiotien Design Manuaalistamme erittäin hyvää palautetta Vantaan kaupungilta ja hyödynnämme siitä saamiamme oppeja Turussa. Turun manuaalissa määritetään pysäkkien ja katosten tyyppiratkaisut, valaistuksen periaatteet sekä katujen, kalusteiden ja pylväiden muotoilu, materiaalit ja pintakäsittelyt. Määritysten taustalla vaikuttavat vahvasti kiertotalous, hiilijalanjälki sekä ratkaisujen kustannusvaikutukset. Design Manualissa muodostetaan yhteinen tahtotila ja toteutettavat ratkaisut; se ei ole ylätasoinen visioiden ja ideoiden kirja”, kertoo WSP:n kaupunkimuotoilun yksikönpäällikkö Pia Salmi.

”Tämän työn tarkoituksena on täydentää raitiotiesuunnitelmia puuttuvilta osin, parantaa toteutus- ja suunnitteluvalmiutta sekä arvioida Satama-Varissuo -raitiotien vaikutukset. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2020 tekemän päätöksen mukaan Kauppatori-Varissuo -osuudella käynnistetään toteutussuunnittelu. Tämän työn perusteella päätetään toteutussuunnittelusta myös Kauppatori-Satama -osuudella”, sanoo kehittämispäällikkö Juha Jokela Turun kaupungilta.

”Olemme tällä hetkellä mukana raitiotiehankkeissa Helsingissä, Vantaalla ja Tampereelle. On hienoa päästä mukaan myös Turkuun. Joukkoliikenneratkaisulla on suuri strateginen merkitys kaupungille ja se määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Olemme innolla luomassa tulevaisuutta yhdessä Turun kanssa”, sanoo Juhani Bäckström, joka vastaa Liikenne-sektorista WSP:llä.

https://www.mynewsdesk.com/fi/wsp-finla ... ae-3097211

[Kantti]

Hesarin artikkeli Turun raitsikkahankkeeseen liittyvistä arkeologisista kaivauksista kaupungin vanhimmilla alueilla. Tulossa olisi Turun historian kannalta merkittävät tutkimukset.

Tarjolla totuus Turun iästä – Raitiotien rakentaminen avaisi arkeologisen aarreaitan

Tuomiokirkon liepeillä käynnistettiin tällä viikolla koetutkimukset. Niiden aikana selvitetään muun muassa kestävätkö maan alla turvassa olevat historiallisen kaupungin rauniot raitiotien.



Kaivausjohtaja Kari Uotilan tiimi pääsi maanantaina aloittamaan tutkimukset Suomen ehkä merkittävämmällä arkeologisella kohteella eli Turun tuomiokirkon liepeillä. Kaivausryhmä tekee alueelle jopa neljän metrin syvyistä kaivausta.

Arkeologit olivat päässeet torstaina aamupäivällä jo kolmeen metriin.

”Kaivamme niin syvälle, että löydämme luontaisen maanpinnan. Näin saamme tutkittua kaikki arkeologiset kerrokset ainakin näiltä pieniltä alueilta”, Uotila kertoo.



Kaivausjohtaja Kari Uotila kertoo, että koetutkimukset avulla arkeologit pääsevät aivan Turun alkuvuosiin, aina 1300-luvun alkuun. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kaivauskohde on merkittävä, sillä Suomen vanhin kaupunki alkoi nousta juuri tänne. Turussa kaupungin iän laskeminen aloitetaan yleensä paavin kirjeestä vuodelta 1229.

Arkeologisten tutkimusten perusteella kaupunki alkoi muodostua Aurajoen itäpuolelle kuitenkin vasta 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun alussa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-200000818 ... oFUQof3TcY

[maitokahvi]

Enpä oikein usko, että tuota aluetta kaivelemalla löytyy totuus Turun iästä. Ennen kuin Turkua alettiin kehittämään kaupunkina, se lienee siirtyillyt paljonkin joen vartta pitkin. Koroisilla lienee enemmän tietoa, kun taas tässä päästään todennäköisesti aivan samoihin ikäarvioihin kuin ennenkin.

[Ukilainen]

Enpä oikein usko, että tuota aluetta kaivelemalla löytyy totuus Turun iästä. Ennen kuin Turkua alettiin kehittämään kaupunkina, se lienee siirtyillyt paljonkin joen vartta pitkin. Koroisilla lienee enemmän tietoa, kun taas tässä päästään todennäköisesti aivan samoihin ikäarvioihin kuin ennenkin.

Nykykäsityksen mukaan Koroinen on ajalta ennen Turun kaupungin perustamista. Turun rakentuminen taas on alusta asti keskittynyt vahvasti tuomiokirkon ympäristöön.

[maitokahvi]

Turkua ei ole perustettu. Turku ei käytänössä ole vieläkään kaupunki. Se on lipunut ajan halki ilman sellaista kunnianantoa.

Juuri aika ennen kuin Turku sai lopullisen sijaintinsa on kiinnostavaa, koska Turku löytyy kartoilta hyvän aikaa ennen yhdessä Tallinnan kanssa.

Mutta jos halutaan ikuisesti etsiä tätä kaupungin perustamishetkeä vanhimmasta tuomiokirkon ympäröimästä rakennuksesta. Emme opi juuri mitään uutta. Sieltä ei löydy mitään, aina tulee pelto vastaan.

Turku lienee ollut aluksi lähinnä satama ja kauppapaikka, kun asutus on ollut kauempana turvassa ryöstäjiltä ja raakalaisilta. Vasta kirkko on voinut taata turvallisuuden, ja asutus on mahdollistunut.

[pakolaishallitus]

Turku lienee ollut aluksi lähinnä satama ja kauppapaikka, kun asutus on ollut kauempana turvassa ryöstäjiltä ja raakalaisilta. Vasta kirkko on voinut taata turvallisuuden, ja asutus on mahdollistunut.

Ja miten muka tämä kirkko on taannut turvallisuuden?

[Pyöröovi]

Turkua ei ole perustettu. Turku ei käytänössä ole vieläkään kaupunki. Se on lipunut ajan halki ilman sellaista kunnianantoa.

Erikoinen kommentti. Turusta löytyy suomalaisittain harvinaisen monta eurooppalaiselle kaupungille tyypillistä symbolia: vanha kirkko, tori, satama ja jopa merkittävä linna. Turulla on myös poikkeuksellisen monimuotoinen historia ohjaamassa käsitystämme suomalaisuudesta, kunnes Helsingistä tuli uusi alueellinen keskus 1800-luvulla.

Keskiaikaiset kaupungit muodostuivat yleensä ajan saatossa hyvälle kauppapaikalle, strategiselle sijainnille ja/tai vanhojen antiikin raunioiden paikalle. Valituille sijainneille rakentaneet tahot ovat myös kaupunkien tosiasiallisia perustajia. Koska keskiajalla kirjoitustaito oli perin huonolla tolalla, arkeologiset kaivaukset auttavat ymmärtämään kaupunkien varhaista kehitystä. Kaupunkien keskukset säilyvät yleensä samalla paikalla, joten kaivauksien avulla voi pyrkiä löytämään ensimmäisen asutuksen rippeet. Turun tapauksessa piispanistuin siirtyi vuonna 1290 Koroistenniemeltä nykyiselle paikalleen, jossa on oletettavasti täytynyt olla asutusta. Valitettavasti tiedot kyseisestä esi-Turusta ovat käsittääkseni perin ohuet.

Toki aina voi keskustella, milloin Turusta tuli de facto kaupunki, mutta vertauksia kannattaa tehdä kyseisen ajan ajatuksia ymmärtääkseen. Esimerkiksi naapurissa Tukholma kehittyi vastaavasti Ruotsin merkittävimpänä kauppapaikkana, vaikka siellä asuikin vuosisatoja vain muutama tuhat asukasta. Tuolloin kaupungit olivat siis ennen kaikkea eliitin kaupan ja päätöksenteon keskittymiä, joiden ulkopuolella suurin osa ihmisistä asui maaseudulla. Turku erityisesti palveli Ruotsin hallitsijoiden halua hallita ja puolustaa heidän itäistä niemimaataan hyökkäyksiltä. Samalla se toimi myös keskeisenä kristinuskon levittäjänä pakanalliselle niemelleen.

Kaiken lisäksi nyky-Turulla on myös modernin kaupungin piirteet. Turusta löytyy niin korkeakoulujen opiskelijoita, teollisuuden työntekijöitä kuin kansainvälisiä turistejakin. Vain kaupunki pystyy järjestämään puitteet edellämainituille.

(sori tällainen paisuttelu)

[maitokahvi]

Katolinen Kirkko suojeli tietenkin, ei rakennus. Tuli nyt vaan kirjoitettua pienellä. Ja kyllä tämä kaupunki on, en minä sitä, mutta mitään perustamista ei ole tapahtunut, Turku ja Åbo ovat ilmiönä vanhemmat kuin kaupunki itse. Pitäisikin ehkä sanoa, Turkuun alettiin rakentaa kaupunkia 1300- luvulla eikä, että Turku perustettiin. On hedelmätöntä etsiä nykyisen asutuksen ekoja merkkejä, sen sijaan että etsisimme merkkejä sitä edeltävistä vaiheista esim. Koroisilta.

[Ukilainen]

Katolinen Kirkko suojeli tietenkin, ei rakennus. Tuli nyt vaan kirjoitettua pienellä. Ja kyllä tämä kaupunki on, en minä sitä, mutta mitään perustamista ei ole tapahtunut, Turku ja Åbo ovat ilmiönä vanhemmat kuin kaupunki itse. Pitäisikin ehkä sanoa, Turkuun alettiin rakentaa kaupunkia 1300- luvulla eikä, että Turku perustettiin. On hedelmätöntä etsiä nykyisen asutuksen ekoja merkkejä, sen sijaan että etsisimme merkkejä sitä edeltävistä vaiheista esim. Koroisilta.

Olisi mielenkiintoista kuulla vähän perusteluita tuollaisille väitteille. Alan asiantuntijat esittävät kuitenkin täysin päinvastaista Ylen kaksi kuukautta vanhassa uutisjutussa aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11965782

– Turun perustaminen kuuluu selvästi historialliseen aikaan ja johonkin, josta on muisti. Se sijoitetaan noin 1300-luvulle, tuomiokirkon perustamisen aikoihin. Se liitetään kuningas Birgerin hallituskauteen ja paavi Bonifatius VIII:n kauteen.

– On tosi mielenkiintoista, että on ollut historiallinen muisto kaupungin perustamisesta joskus 1300–1310. Sitä ei sijoiteta kaukaiseen myyttiseen muinaisuuteen sanomalla esimerkiksi, että joku jättiläinen tuli ja perusti kaupungin, Reima Välimäki arvioi.

Turun kaupungin syntymätodistus, eli perustamisasiakirja on tutkijoiden mielestä varmasti ollut olemassa muiden keskiaikaisten kaupunkien tavoin. Esimerkiksi Rauman paperit ovat tallessa.

Turun perustamisasiakirjan katoamista selittää eri vuosisatoina koetut monet tulipalot. Esimerkiksi novgorodilaiset hävittivät lähes koko kaupungin vuonna 1318.

Aurajokilaaksossa on toki asuttu niin kauan kuin se on ollut olemassa. 1200-luvulla se oli ilmeisesti nykyisen Suomen alueen tärkein asuinkeskittymä, koska piispanistuinkin päätettiin 1229 siirtää Nousiaisista Koroisiin. Tällä ei ole kuitenkaan Turun kaupungin historian kanssa vielä tekemistä.