Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#102733
1154 on aikasin kansainvälinen merkintä Abuwasta, eli Aboasta, eli Åbosta. Se ei ole taatustikaan sama asia kuin nykyinen Turku, vaan asutusta jossain Aurajokilaaksossa. Tätä on hedelmällistä tutkia.

https://www.portofturku.fi/wp-content/u ... -years.pdf

Eli toivon enemmän kaupungin esiajan tutkimista, jossa on jotain löydettävää. Missä asutusta tai satamia on ollut, kuinka usein ne ovat siirtyneet jne.
Avatar
tekijänä sw
#102738
Vaikka keskustelu onkin mielenkiintoista, suosittelen sitä jatkamaan joko perustamalla uusi aihe tai offtopickissa, sillä tämän ketjun aiheena on "Turun talousalueen liikennehankkeet"
Fattsson tykkää tästä
#102964
Raitsikan rakentaminen alkaisi 2025 – alkamisvuodelle on Turun infraohjelmassa merkitty 44,1 miljoonaa euroa

Kuva

Jos Turun valtuusto päätyy 15 miljoonaa euroa maksavien lisäselvitysten jälkeen raitiotien rakentamiseen, toteuttaminen alkaisi vuonna 2025 hieman yli 44 miljoonan euron lähtöpanoksella. Vuosiluku ja rahasumma esiintyvät Turun infrainvestointiohjelmassa, jonka kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina lähettää kaupunginhallitukselle.

Infraohjelma on laadittu vuosille 2022–2025. Yhtiömuotoisena toteutettavan raitiotiehankkeen ajoitusvuosiksi on merkitty 2021–2029, mutta lähivuodet kuluvat suunnitteluun. Turku suunnittelee tällä hetkellä Varissuolta keskustan kautta satamaan vedettävää raitiotien ykkösvaihetta. Valtuusto päättää toteutuksesta luultavasti vuonna 2024.

––

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... onaa+euroa

Ihan hyvä kysely raitiotien tulevasta ilmeestä. Tosin itse kävin ainakin vähän puhumassa myös aiheen ohi ja toivomassa hieman tiheämpää pysäkkiväliä. Ei ole minun silmissäni hirveästi järkeä tehdä erittäin vilkkaalle ja keskeisellä paikalla olevalle Hämeenkadulle vain yksi pysäkki aivan tuonne alkupäähän. Ehdottomasti olisi tarvetta toiselle ja samoin Humalistonkadulla. Myös Varissuon ratkaisu on mielestäni ontuva ja jättää ison osan rakennuksista kovin kauas pysäkistä.
Raitiotielle laaditaan Turun ilme

Turun kaupunki laatii parhaillaan raitiotien yleissuunnitelmaa välille Satama-Matkakeskus-Kauppatori-Varissuo. Suunnittelu perustuu kaupunginvaltuuston keväällä 2020 tekemään päätökseen. Yleissuunnitelman tavoitteena on täydentää aiempia raitiotiesuunnitelmia, parantaa raitiotien toteutussuunnitteluvalmiutta sekä arvioida raitiotien vaikutuksia.

Kuva

Osana yleissuunnitelmaa raitiotielle laaditaan suunnittelukäsikirja (Design Manual) kaupunkitilan ratkaisuista. Käsikirjaa laadittaessa raitiotielinjaa tarkastellaan kokonaisuutena ja hahmotetaan, millaisiin ympäristöihin uusi raitiotie sijoittuu. Työssä pohditaan, mitkä alueille tyypilliset ratkaisut voisivat näkyä myös raitiotielinjalla tai millaiset uudet katujen kalusteet, materiaalit ja kasvillisuus täydentävät Turkua tyylikkäästi ja kestävästi.

Suunnittelukäsikirjassa määritetään muun muassa raitiotiekatujen katupintojen materiaalit, pysäkkien katokset ja kaiteet sekä raitiotien johtimien kannatinpylväiden ja sähkönsyöttöasemien ilme. Suunnittelukäsikirjan laadintaa ohjaavat kaupungin asettamat tavoitteet, joissa korostuvat kestävä kaupunkirakenne, liikkumisen sujuvuus ja houkuttelevuus sekä asukkaiden viihtyisyys ja hyvinvointi.

Suunnittelukäsikirjaa varten raitiotien varrelta Sataman ja Varissuon väliltä on tunnistettu neljä kaupunkiympäristöltään erityyppistä osuutta, joilla kullakin on omat erityispiirteensä. Osuudet ovat seuraavat:
  • Rautatieasemalta Kupittaalle läpi Turun kantakaupungin kulkee raitiotien kortteliosuus. Sille ovat ominaista vakiintuneet kaupunkitilat. Raitiotie uudistaa keskustan katuja, mikä voidaan nähdä mahdollisuutena kehittää niiden viihtyisyyttä esim. lisäämällä puustoa.
  • Tuomiokirkon edusta muodostaa raitiotien historiallisen osuuden. Materiaali- ja kalustevalinnoilla voidaan tukea Turun historiallista tyyliä ja korostaa aluetta palana historiallista kaupunkia.
  • Raitiotien urbaaniosuus sijaitsee kehitettävillä alueilla kantakaupungin molemmin puolin Itäharjulla ja Linnakaupungissa. Osuuden ilme voi olla innovatiivinen ilmentäen uutta vetovoimaista kaupunkia. Kasvillisuudella voidaan tuoda pehmeyttä katutilaan.
  • Raitiotien naapurusto-osuus kulkee Laukkavuoresta Varissuolle. Voi olla osuuksista vehrein, sillä se kulkee väljässä kaupunkirakenteessa, ja kaduille on mahdollista istuttaa lisää puita ja muuta katuvihreää.
Kaupunkilaiset voivat ottaa osaa suunnittelukäsikirjan teemoihin ja niiden valmisteluun vastaamalla kyselyyn 27.9.-17.10. välisenä aikana.

Suunniteltava raitiotie kulkee noin 12 kilometrin matkan Satamasta Kauppatorin ja Tiedepuiston kautta Varissuolle. Reitillä on noin 19 pysäkkiä. Raitiotie kytkee yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Linnakaupungin, keskustan kehittämisen ja Tiedepuiston. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa tekemällä joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon sekä mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistymisen, mikä tukee kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumista.

Kaupunki on tilannut yleissuunnitelman laadinnan avoimen tarjouskilpailun kautta WSP Finland Oy:ltä.

Karttakuva tarkasteltavasta reitistä

Lisäys 28.9.2021: Raitiotien yleissuunnitelmaa laaditaan kaupunginvaltuuston 20.4.2020 § 51 päätöksen mukaisesti, minkä jälkeen päätetään toteutussuunnitelmien laatimisesta Kauppatori-satama välille. Kauppatori-Varissuo toteutussuunnitelmien laatimisesta ja mm. asemakaavanmuutosten käynnistämisestä on päätetty kaupunginvaltuustossa 20.4.2020. Toteutussuunnitelmien ja tarkentuneen kustannusarvion perusteella raitiotien rakentamisesta päätetään erikseen kaupunginvaltuustossa.

https://www.turku.fi/uutinen/2021-09-27 ... turun-ilme
tekijänä hmikko
#102967
^ Varissuo on niitä aikakautensa edustajia, joissa autoliikenne on laitettu kiertämään lähiön ulkokehää ja ydin on varattu autottomalle viheralueelle, jonne on sijoitettu koulut ja lastentarhat. Varhaisimmasta päästä näitä lienee Munkkivuori Helsingissä. Kiva idea viheralueen käyttäjän ja lasten näkövinkkelistä, mutta hankala joukkoliikenteelle. Linja kiertää kehää, ja yleensä vain yhteen suuntaan, jolloin osalle matkustajista tulee turhaa lenkkiä. Tai kuten tässä tapauksessa: jos kehää ei kierretä, niin puolet lähiöstä jää paitsioon. No, tuossa esityksessä on kokonaiset kaksi pysäkkiä, jolloin katvealuetta tulee paljon muutenkin.
tekijänä bonk
#102972
Mitä katvealuetta muka tulee. Mielestäni 500m pysäkille ei ole paljon. Taitaa tulla pisimmillää kävellä aivan kauimmaisesta päästä pysäkille max 600m.
Katvealuetta olisi tullut ehkä, jos olisi ollut vaan yksi pysäkki
Avatar
tekijänä MindW
#102973
Autoliikenteeltään ulkosyöttöisessä kaupunkirakenteessa raidejoukkoliikenne pitäisi mennä keskellä eli olla sisäsyöttöinen.
Onnistuneen joukkoliikennekaupungin kaavoituksellinen idea on mahdollisuudessa johtaa liikenne raideliikenteenä alueiden ytimiin. Autoliikenteenä tämä ei ole mahdollista turvallisuus­syis­tä. Näin voidaan jäsentää kaupunkitila ihmisten tilaksi kävely­alueena, jonne kuitenkin voidaan turvallisesti tuoda tehokas lii­ken­neväline. Liikenteellisesti voidaan siis yhdistää ulkosyöttöi­nen autoliikennekortteli ja sisäsyöttöinen joukkoliikennekortteli.
Lähde: Alkutieto
tekijänä slette
#102980
bonk kirjoitti: 29.09.21 11:45 Mitä katvealuetta muka tulee. Mielestäni 500m pysäkille ei ole paljon. Taitaa tulla pisimmillää kävellä aivan kauimmaisesta päästä pysäkille max 600m.
Katvealuetta olisi tullut ehkä, jos olisi ollut vaan yksi pysäkki
On tuo 500 metriä linnuntietä jo sen verran pitkä matka, että se vähentää matkustajamääriä. Tuollaiselle alueelle mihin linja päättyy olisi varaa sijoittaa pysäkkejä huomattavasti tiheämmin.
#102981
Kannattaa vain hyväksyä katvealueet, niitä tulee aina kun tehdään expressiä.

Ensinäkin tässä on pysäkit ihmisillä tiedossa lähes 7 vuotta etuajassa. 10 vuoden syklissä voisin väittää, että vastuu siirtyy asuinpaikan valitsijalle.

Moni elää nykyjärjestelmässäkin katvealueella. Lopulta ihmiset asettuvat asumaan tarpeen mukaan.
#102982
maitokahvi kirjoitti: 30.09.21 10:00 Moni elää nykyjärjestelmässäkin katvealueella. Lopulta ihmiset asettuvat asumaan tarpeen mukaan.
Milloinkohan tällainen "lopulta"-tilanne tapahtuu, jos päättäjät hyväksyvät katvealueet ja keskittyvät pelkästään kaikkein tehokkaimpiin väyliin? Joukkoliikennettä pitää rakentaa aivan jokaiselle taustaan katsomatta etenkin, koska merkittävä osa käyttäjistä on iäkkäitä ja myös muutoin heikkokuntoisia ihmisiä. Karttadatoja katsomalla on aivan selvää, että ihmiset eivät tosiaan halua kävellä 500m pysäkille, vaikka se omasta henkilökohtaisesta tuntumasta olisi ihan kivaa.
tekijänä slette
#102983
maitokahvi kirjoitti: 30.09.21 10:00 Kannattaa vain hyväksyä katvealueet, niitä tulee aina kun tehdään expressiä.

Ensinäkin tässä on pysäkit ihmisillä tiedossa lähes 7 vuotta etuajassa. 10 vuoden syklissä voisin väittää, että vastuu siirtyy asuinpaikan valitsijalle.

Moni elää nykyjärjestelmässäkin katvealueella. Lopulta ihmiset asettuvat asumaan tarpeen mukaan.
Express-tyyppinen pysäkkitiheys on hyvä ratkaisu raitiotien runko-osuuksilla. Sen sijaan lähiökaduilla linjan häntäosuudella se vain pidentää matkustajien kokonaismatka-aikoja, kun kävelyä pysäkiltä kotiin tulee enemmän.
#102994
Kupittaan aseman ja Turun ratapihan kaksoisraidehankkeesta ei tehty valituksia – Ensimmäiset valmistelutyöt voivat alkaa marraskuussa

Turun ja Kupittaan välisestä kaksoisraidehankkeen ratasuunnitelmasta ei ole tehty valituksia. Väylävirasto sai virallisen lainvoimaisuustodistuksen hallinto-oikeudelta maanantaina aamulla.

Turun ratapiha ja Kupittaa–Turku kaksoisraiteen ratasuunnitelma oli nähtävillä ja kommentoitavissa 9. elokuuta ja 15. syyskuuta välisen ajan.

Kun lainvoimaisuustodistus saadaan, voidaan ensimmäinen työvaihe, eli Tampereelta tulevan henkilöliikenteen siirron valmistelu Logomon puolelle ratapihaa aloittaa.

Turku–Kupittaa-kaksoisraide-hankkeessa Kupittaan ja Turun rautatieaseman välinen junaraide suljetaan rakennusajaksi junaliikenteeltä kokonaan. Tampereelta tulevat junat kulkevat vielä kuitenkin Turun keskustaan asti, mutta toiselle puolelle ratapihaa.

Ratapihan Logomon puoleisten raiteiden purkusuunnittelu on käynnissä ja urakka on määrä saada käyntiin marraskuussa.

Henkilöliikenteen siirto Logomon puolelle vaatii vanhojen raiteiden purkamista ja uusien rakentamista nykyisiä raiteita matalammalle.

Silloin osaa Tampereen suuntaisista raiteista aletaan purkaa. Aninkaisten sillan kohdalta Logomon suuntaan puretaan raiteita, jotta paikalla päästään keväällä tekemään maanrakennustöitä. Maanrakennustöillä tarkoitetaan tulevien Tampereen raiteiden madallusta.

– Se on ensimmäinen työvaihe, joka näkyy ratapihan maastossa, Mäkelä toteaa.

Madalluksen tarkoitus on mahdollistaa myöhemmin Tampereen ja Turun välisen henkilöliikenteen siirto Logomon puolelle ratapihaa, jotta varsinaiselle kaksoisraidehankkeelle saadaan työn tarvitsema tila päärautatieaseman puolelle ratapihaa.

– Sen jälkeen pääsemme touhuamaan ratapihan keskustan puolella, kun henkilöliikenteeseen saadaan totaalikatko, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan varsinaisen kaksoisratahankkeen suunnittelutyö siltojen ja raidegeometrian osalta etenee aikataulussa. Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välisen kaksoisraiteen rakennustyöt alkavat aikaisintaan ensi kesänä, jolloin myös raideliikenne tältä väliltä suljetaan.

Väylävirasto joutui muuttamaan hankkeen suunnitelmia aikaisemmin tänä keväänä, koska ratasuunnitelman lainvoimaisuus viivästyi. Kaksoisraiteen pitäisi kuitenkin edelleen valmistua vuoden 2024 aikana.

https://yle.fi/uutiset/3-12124615
hmikko, jfo, Kantti tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#103065
Saariston kannalta ja Suomen rakennushankkeiden kannalta tärkeä siltahanke Paraisille käynnistyy. Suomen rakennushankkeiden kannalta hanke on tärkeä koska sementti tulee Paraisilta, jos kuljetukset pätkivät, rakentaminen Suomessa pätkii.
Yksi Suomen vaikeimmista siltaurakoista käynnistyy Paraisilla – samalla kertaa uusitaan kaksi siltaa, jotta pääsy saaristoon säilyy

Kirjalansalmen silta ja Hessundinsalmen silta rakennetaan kokonaan uudelleen, ja sen jälkeen vanhat sillat puretaan.
Kuva
Kirjalansalmen silta on huonossa kunnossa, joten se korvataan uudella. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Paula Collin
12.10. 15:37

Saaristotien varrella Paraisilla sijaitsevien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen tulee Väyläviraston mukaan olemaan yksi Suomen vaativimmista siltaurakoista.

Sillat ylittävät kaksi salmea, ja toimivat tällä hetkellä ainoana maantieyhteytenä saarien välillä.

Uusiminen toteutetaan niin, että siltojen viereen rakennetaan uudet sillat.

Kirjalansalmen yli rakennetaan vinoköysisilta, jonka kokonaispituus on yli 600 metriä ja pisin jänneväli noin 250 metriä. Vastaava saman mittakaavan vinoköysisilta valmistui Suomessa lähes 30 vuotta sitten.
Kuva
Havainnekuva uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus / WSP Finland Oy

Saaristotien varrella Paraisissa sijaitsevien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen tulee Väyläviraston mukaan olemaan yksi Suomen vaativimmista siltaurakoista.

Hessundinsalmeen rakennetaan lähes 300 metrin pituinen silta, jossa pisin jänneväli on noin 100 metriä.
Kuva
Havainnekuva uudesta Hessundinsalmen sillasta. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus / WSP Finland Oy

Uusien siltojen valmistuttua vanhat puretaan.

Veden ylle rakentamisen ohella työtä tulee hankaloittamaan se, että sillat rakennetaan nykyisten, käytössä olevien siltojen viereen.

– Pohjaolosuhteet ovat haasteelliset ja rantojen kalliot jyrkät. Kirjalansalmen siltaan tulevan kahden ison pylonin perustukset ovat todella haasteelliset. Pyloneista tulee selvästi korkeammat kuin nykyisessä sillassa, 85-metriset, kertoo hankkeen toteuttavan Kreaten projektipäällikkö Timo Hirvasmaa.
Korjaus ei olisi kannattanut

Nykyinen Kirjalansalmen silta on valmistunut vuonna 1963.

287 metriä pitkä riippusilta on huonossa kunnossa, ja sen vuoksi jatkuvassa tarkkailussa. Vanha silta on tulossa käyttöikänsä päähän, ja jo nyt sillalle on jouduttu asettamaan liikennöintirajoituksia.

– Teräksen kannatinosat alkavat olla niin huonossa kunnossa, etteivät ne kestä kovin pitkään, Timo Hirvasmaa Kreatelta sanoo.

Vanhan Kirjalansalmen sillan korjaus ei kannata, sillä se olisi kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Lisäksi sillan korjaaminen aiheuttaisi pitkäaikaisia liikennehaittoja.
Kuva
Kirjalansalmen silta sijaitsee Kaarinan ja Paraisten rajalla, Hessundinsalmen silta puolestaan ylittää sitä seuraavan salmen. Kuva: Paula Collin / Yle

Saaristotie on ainoa yhteys Turunmaan saaristoon, joten Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen merkitys Paraisten kaupungille, kaupunkilaisille ja saariston elinkeinoelämälle on suuri.

Molempien siltojen liikennemäärä on yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kesäaikaan liikenne lisääntyy entisestään mökkiläisten ja matkailijoiden myötä.

Kirjalan- ja Hessundinsalmen siltojen takana toimii suurteollisuutta, jonka kuljetuksille siltojen toimivuus ja mahdollisuus entistä raskaammille kuljetuksille on tärkeää. Nykyisellään Hessundinsalmen silta ei kestä raskaan teollisuuden käyttämien HCT-rekkojen eli normaalia pidempien tai raskaampien rekkojen painoa.
Kuva
Projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta kertoo, että vuodenvaihteessa lähdetään laatimaan siltojen yksityiskohtaista rakennussuunnitelmaa. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Siltojen uusiminen maksaa 128 miljoonaa euroa

Siltojen uusiminen toteutetaan allianssimallilla.

Ensin käynnistyy kehitysvaihe, jossa Väylävirasto ja Kreate suunnittelevat siltojen uusimisen yksityiskohtaisesti ja sopivat tavoitekustannuksesta. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen päätös siltojen uusimisesta.

Eduskunta on antanut siltojen uusimisen rahaa 128 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on, että Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen voisi alkaa viimeistään vuoden 2023 alussa.

Projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta myöntää, että aivan häiriöttä uusia siltoja ei pystytä rakentamaan.

– On hankalia työvaiheita, esimerkiksi paalutuksia, joista aiheutuu meteliä, ja vettä pitkin ääni kantautuu. Pyrimme kuitenkin löytämään inhimilliset työajat ja pitämään häiriöiden kokonaiskeston mahdollisimman lyhyenä.
https://yle.fi/uutiset/3-12139861?fbcli ... vx0jpz-pdQ

Nykyinen Kirjalansalmen silta on niin matala (11m), ettei vähääkään pidempimastoisellala purrella pääse sillan alta. Hessundin sillan alta (15m) olen omalla paatilla päässyt jos aikomuksena on päästä Paimionlahdelle, Harvaluodon/Karunan suuntaan jne. Jos saisi esittää toiveita, uusi Kirjalansalmen silta saisi olla sen 15m korkea kuin on ollut Hessundin siltakin. Toivottavasti Hessundin silta ei ainakaan mataloidu nykyisestä, se tietäisi valtavaa kierrosta.
TurkuCubed, hmikko, veka tykkää tästä
#103213
bonk kirjoitti: 29.09.21 11:45 Mitä katvealuetta muka tulee. Mielestäni 500m pysäkille ei ole paljon. Taitaa tulla pisimmillää kävellä aivan kauimmaisesta päästä pysäkille max 600m.
Katvealuetta olisi tullut ehkä, jos olisi ollut vaan yksi pysäkki
Aivan maksimissaan. Varissuon ylemmän ja alemman pysäkin etäisyys linnuntietä on 660 m. Suurimmalle osasta asukkaita etäisyys jommalle kummalle pysäkille on noin 300 m.
  • 1
  • 55
  • 56
  • 57
  • 58
  • 59
  • 61