Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä paavali
#103242
Melko kallista koko kaupungin veronmaksajien alkaa kustantaa muutamia satoja metrejä lisäkävelyä. Tuosta kierrosta tulisi yli kaksi kilometriä lisää raidetta rakennettavaksi, jotta alueen asukkaiden ei tarvitsisi muutamaa sataa lisämetriä kävellä. Tuolla kahdella raidekilometrillä saisi vaikka raiteen suoraan Kauppatorilta Kupittaan Citymarketille, mille olisi varmasti enemmän kysyntää. Ja tuossa parissa kilometrissä ei edes mukana Varissuon eteläistä osaa.
Avatar
tekijänä Kantti
#103454
Turun päärautatieaseman ja Kupittaan väliset ratahankkeet pärähtävät käyntiin tulevana maanantaina, siis 29 marraskuuta 2021! Turun Sanomista poimittuna.
Kupittaan ja päärautatieaseman välisen ratahankkeen työt käynnistyvät maanantaina

Kuva
Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välisen ratahankkeen ensimmäiset työvaiheet alkavat maanantaina 29. marraskuuta. Hankkeessa tehdään parhaillaan rakentamissuunnittelua, erilaisia luvituksia sekä maastotutkimuksia, johon kuuluu kairauksia ja mittauksia.

Varsinainen rakentaminen alkaa Logomon ja Aninkaisten sillan välisten raiteiden purkutöillä, jotka aloitetaan maanantaina suunnitelmien mukaan. Työvaihe valmistelee myöhemmin tehtävää Toijalan suunnasta tulevan raiteen alentamista. Raiteiden purkamisesta saattaa aiheutua lyhyitä liikennekatkoja, jotka pyritään ajoittamaan yöaikaan. Poikkeavista järjestelyistä asemalla tiedotetaan matkustajille aina erikseen, ja VR tiedottaa mahdollisista aikataulumuutoksista.

Hankkeessa Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välille rakennetaan kaksoisraide, Turun ratapihaa nykyaikaistetaan ja henkilöliikennettä varten rakennetaan kolme uutta laituria. Kaksoisraiteen, eli toisen raiteen rakentamiseksi Aurajoen yli pitää rakentaa uusi, leveämpi silta, jolle mahtuu kaksi raidetta.
https://www.ts.fi/uutiset/5493720/Kupit ... aanantaina
hmikko, TurkuCubed, Raksa ja 2 muuta tykkää tästä
#103817
Hieman yllättäen tullut uutinen että vielä nimeämätön ostajataho on kiinnostunut ostamaan VR:ltä 11kpl vanhoja Sm2 junia ja valmis modernisoimaan ne nykypäivään, ja VR on jopa halukas myymään! Modernisoinnin jälkeen junat tuotaisiin Turkuun ajamaan lähijunaliikennettä. Ostajatahon asiantuntijana häärii raidealan konsultti Antero Alku, joka toimi Tampereen raitiotien pääsuunnittelijana ja teki kaikki suoraan junien hankintaan liittyvät ratkaisut. Liikennöinti ainakin Uuteenkaupunkiin voisi alkaa jo kahden vuoden päästä!

VR:lle tehtiin tarjouspyyntö vanhoista Sm2-junista – ostaja haluaa kunnostaa ne lähijuniksi Turun seudulle

Kuva

Valtionyhtiö VR on alkanut neuvotella kiinnostuneen ostajatahon kanssa vuosina 1975–1981 valmistettujen Sm2-lähijunien myymisestä.

VR:n Hyvinkään konepajalla romutusta odottavien lähijunien kohtalosta viimeksi uutisoitaessa VR:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen totesi viime joulukuussa Turun Sanomille, että vaihtoehtona romuttamiselle VR on valmis myös myymään junat. Sipponen pyysi asiasta kiinnostuneita ilmoittautumaan VR:lle mahdollisimman pian.

Ostajatahon asiantuntijaedustaja, raidealan konsultti Antero Alku kertoo, että VR:lle jätettiin Sm2-junista tarjouspyyntö heti jutun julkaisua seuraavana päivänä.

Sm2-junia on kaikkiaan 50 yksikköä, joista 36 on edelleen VR:n päivittäisessä liikennekäytössä. Alkun mukaan ostajan kiinnostus kohdistuu niihin 14 yksikköön, jotka VR on jo poistanut liikenteestä.

––

Alkun mukaan ostajan tarkoitus on täysin päinvastainen. Ostaja haluaa poistaa junista kaiken saatavuudeltaan heikon 1970-luvun tekniikan ja vaihtaa tilalle halpaa ja helposti saatavaa nykyaikaista tekniikkaa.

– Tämän takia ne vanhat osat ovat VR:lle tärkeitä, mutta me emme niistä välitä. Meidän tarkoituksemme on modernisoida Sm2-junat siihen kuntoon, että matkustaja sisällä ei edes tajua istuvansa junassa, jonka runko on rakennettu 70-luvulla. Me tarvitsemme telit, rungot, moottorit ja päämuuntajat. Näiltä osin kuntokatsastuksessa ei tullut vastaan ikäviä yllätyksiä, Alku kuvailee.

Alku sanoo edustavansa asiassa rahoittajaryhmää ja raidealasta kiinnostuneita tai sillä toimivia yrittäjiä. Nimiä saadaan julkisuuteen varmasti viimeistään siinä vaiheessa, kun sopimus VR:n kanssa alkaa olla tosiasia.

––

Kun junat on kunnostettu, ostajan tarkoitus on aloittaa niillä paikallisjunaliikennöinti Turun seudulla.

– Turun seutu olisi se startti, mutta visio on kauempana. Liiketoiminnassa kaikilla on tietenkin haluna kasvaa ja laajeta.

– Miksi me sitten haluamme puoliväkisin liikennöidä vanhoilla junilla? Koska se on yksinkertaisesti kaikkein nopein tapa saada homma käyntiin. Meidän ajatuksemme on, että uusi yhtiö olisi valmis aloittamaan liikennöinnin Turusta Uuteenkaupunkiin modernisoiduilla Sm2-junilla kahden vuoden päästä, Alku toteaa.

https://www.ts.fi/uutiset/5538454

VR vahvistaa neuvottelut Sm2-junien myynnistä – Yhtiön mukaan junat ovat ostettavissa "romuraudan hinnalla"

Kuva

Helsingin lähijunaliikenteessä vuosikymmeniä palvelleista Sm2-lähijunista on hyvin todennäköisesti syntymässä kauppa.

Valtionyhtiö VR vahvistaa perjantaina kaiken, minkä raidealan konsultti Antero Alku kertoi Turun Sanomille torstaina. Yhtiö on valmis myymään Alkun edustamalle ostajataholle yksitoista liikenteestä poistettua Sm2-junaa, jotka olivat jo VR:n Hyvinkään konepajalla odottamassa romutusta.

– VR:lle ei ole vielä tehty varsinaista tarjouspyyntöä, mutta vahvistan, että junille on ilmestynyt kiinnostunut ostaja, jolle on eilen käyty näyttämässä junia Hyvinkäällä, toteaa VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola. 

VR:llä on ylimääräisiä, käytöstä jo poistettuja Sm2-junia kaikkiaan neljätoista. Simolan mukaan VR pitää niistä kolme itsellään kolarien varalta, mutta lopuista se on valmis luopumaan.

– Olemme valmiit myymään nämä yksitoista junaa käytännössä romuraudan hinnalla, Simola ilmoittaa.

––

Simola toteaa tarjotusta kumppanuudesta kysyttäessä, että VR suhtautuu positiivisesti kaikkeen joukko- ja raideliikenteen kehittämiseen.

– Kuten VR on todennutkin, niin me emme usko, että matkustajamäärien puolesta Uudenkaupungin yhteys markkinaehtoisesti lentää, joten välillä liikennöinti vaatii yhteiskunnan tukea joko valtiolta tai alueelta. Joka tapauksessa tällainen junayhteys olisi VR:n mielestä positiivinen asia. Mitä enemmän on joukkoliikennettä, oli se sitten raide- tai bussiliikennettä, joka syöttää matkustajia suurille asemille, niin sitä enemmän myös VR runkolinjakuljettana hyötyy, Simola tiivistää.

https://www.ts.fi/uutiset/5538813
Tlahti, zeizei, hmikko tykkää tästä
#104285
Turun raitiotien linjausvaihtoehdot tulleet tavan kansalaisille kommentoitaviksi Kerro kantasi -palveluun. Tärkeää että nyt saataisiin tehytä oikeat päätökset että mistä raiteet kulkevat. Varissuolle pisin linjaus, raiteet Uudenmaankadun risteykseen saakka ja torilla haarautuvat linjat; toinen satamaan ja toinen tulevaan matkakeskukseen. Pari uutta havainnekuvaakin teetetty.

Kerrokantasi: https://kerrokantasi.turku.fi/raitiotie

Kuva
Kuva
Turun raitiotien tarkemmat reittivaihtoehdot valmistuivat – katso mistä kiskot kulkisivat

Turun raitiotien reittivaihtoehtojen alustavat luonnokset ovat valmistuneet kaupunkilaisten kommentointia varten.

Turku kaipaa asukkaiden mielipiteitä raitiotien linjavaihtoehdoista. Kaupunki kerää mielipiteitä tarkemmista reiteistä Kerro kantasi -verkkosivulla. (siirryt toiseen palveluun) Sivulta löytyy myös karttakuvia eri reittivaihtoehdoista.

Kyseessä on Varissuolta Kauppatorille ja edelleen satamaan kulkeva raide, josta on valmisteltu erilaisia tarkempia luonnoksia.

Tuomiokirkon kohdalla raitiotie voisi kulkea Uudenmaankatua pitkin tai Tuomiokirkontorin läpi. Varissuolla raitiotiellä on useampia mahdollisia päätepysäkkejä. Ydinkeskustassa raitiotien reitti kulkisi joko ratapihan kautta tai Eerikinkadun ja Humalistonkadun kautta.

Keskustassa vaihtoehtona on myös sivuraide, joka kulkisi erikseen matkakeskukselle.

Kaikkiaan reitillä on 17–20 pysäkkiä linjausvaihtoehdosta riippuen. Raitiotien matka-ajan satamasta Varissuolle on arvioitu olevan noin 35–40 minuuttia.

https://yle.fi/uutiset/3-12410115
Kantti tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#104301
Ratapihalla projekti on lähtenyt käyntiin.

Ratapihan puolella Pohjolan siltaa kiskoja on purettu.
Kuva

Sillan Raunistulan puolella yksi ratalinja on purettu niin ikään.
Kuva
hmikko, TurkuCubed, jfo tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#104579
Muutama kuva tunninjuna -hankkeesta.
Kuva

Raunistulan kohdalla tehdään tukimuuria, Tampereen junan rata kun on laskettu muita syvemmälle. Tai en tiedä onko se Tampereen rata, oletan koska on Raunistulan puolella?
Kuva

Takana radan toisella puolella on Helsinginkadun rakennustyömaa, Helsinginkaari.
Kuva

Ajoramppi autovaunuun.
Kuva

Fabriikin talojen eteen on tehty laituri autojunamatkustajille. Toisaalta se palvelee täsmästi myös junalla Logomoon tulevia, on lähes oven edessä.
Kuva

https://www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke
TurkuCubed, hmikko, jfo ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#104726
Erikoisia, yllättäviä mutkia Kupittaa-Turku-ratahankkeessa viime aikoina. :D

"Kupittaa–Turku-ratahankkeen raiteistosuunnitelmat Heikkilässä menivät uusiksi Muhkurin luonnonsuojelualueella asustavan erakkokuoriaisen tähden. Uhanalaisia erakkokuoriaisia elää Suomessa tiettävästi ainoastaan Turussa.

Kuva
Mustana kiiltävä erakkokuoriainen. Kuva: Matti Landvik

Kupittaa–Turku-ratahankkeen rakennustöitä tehdään kaupungin sydämessä Kupittaalta Heikkilän alueelle asti. Hankealueella elää useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja, joiden suojelemiseksi biologit, rakennuttajakonsultit ja muut asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Vain yksi laji on kuitenkin tähän mennessä muuttanut raiteiston paikkaa – mustana kiiltävä erakkokuoriainen.

Heikkilän alueen suunnitelmiin kuului alun perin raiteiden ja huoltotien rakentaminen lähelle Muhkurin luonnonsuojelualuetta. Valppaat ympäristöasiantuntijat havaitsivat kuitenkin lajitietoa tarjoavasta laji.fi-palvelusta, että alueella sijaitseva laho tammi on erakkokuoriaisen koti. Biologit varmistivat vielä sijainnin käymällä maastossa.

Maata päätettiin Muhkurissa kaivaa uudesta paikasta niin, että erakkokuoriaisen asuinpaikaksi tunnistettu tammipuu jätetään rauhaan. Tuleva huoltotie noudattaa kutakuinkin Muhkurinmäkeä, ja raiteistoa muokataan siirtämällä raiteiden liittymiskohtaa.

– Raiteistoa ja huoltotietä siirtämällä suojelemme sekä erakkokuoriaista että Muhkurin vanhaa, arvokasta tammipuustoa. Näin säilytämme myös vihervyöhykkeen rata-alueen ja lähistön kiinteistöjen välillä, mikä on asukkaidenkin kannalta tärkeää, kertoo hankkeen ympäristöteknologisista asioista ja maisemasuunnittelusta vastaava maisemasuunnittelija Niina Mensonen Swecolta.

Muhkurin musta kaunotar nauttii luontodirektiivin suojaa
Kaikki Suomen erakkokuoriaiset ovat turkulaisia: maassamme erakkokuoriaista tavataan ainoastaan Ruissalon iäkkäissä lehtipuissa sekä muutamissa Muhkurin kaltaisissa elinympäristöissä lähellä Ruissaloa. Tämän vuoksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja pitää varjella erityisen huolellisesti.

– Uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille haetaan rakennustöiden ajaksi siirtolupaa ELY-keskuksesta, minkä jälkeen lajit siirretään korvaaviin elinympäristöihin mahdollisimman lähelle vanhoja elinpaikkoja. Erakkokuoriainen on kuitenkin niin uhanalainen, ettei siirtolupaa saatu, Mensonen sanoo.

Erakkokuoriaisten toukat syövät tammien ja muiden lehtipuiden onkaloiden pohjalle kertyvistä lehdistä, linnunpesistä ja muusta eloperäisestä aineksesta muodostuvaa mulmia. Kuoriaisen elinkierto on kietoutunut onkalopuiden elinkiertoon.

Erakkokuoriainen nauttii niin Suomen kuin Euroopan unionkin luontodirektiivin suojaa. Kolmesta neljään senttimetriä pitkän hyönteisen voi erottaa paljaalla silmällä, mutta käytännössä syvällä onkaloissa viihtyvää kuoriaista tavataan aniharvoin. Suomessa erakkokuoriaista on tutkinut lajista väitöskirjan tehnyt FT Matti Landvik.

– Esimerkiksi perhosista löytyy paljon tietokirjoja ja verkkosivuja, mutta kuoriaisista kerätty tieto on hajanaisempaa, kertoo ympäristöasiantuntija Kalle Rainio Swecolta.

Uhanalaisia lajeja ja luontoarvojen vaalimista
Varsinais-Suomen rannikkovyöhykkeeseen kuuluvalla hankealueella asustaa erakkokuoriaisen lisäksi esimerkiksi juurilasisiipiä, juhannuskimalaisia ja helmihopeatäpliä. Erityisesti Heikkilästä löytyy runsaasti uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja, kuten keltamatara ja rohtokoirankieli. Muhkurin lehdoissa puolestaan visertää muun muassa elinvoimaiseksi luokiteltu satakieli.

– Muhkuri on lajistoltaan hyvin rikas ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellinen alue. Samalla se on ihmisille tärkeä virkistyspaikka, Mensonen kertoo.

Radan varrella elävät kasvit, eläimet ja niiden elinalueet pitää ottaa sähkötolppien asennuksissa, louhinnoissa ja muissa hanketöissä huomioon.

– Kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat tärkeitä arvoja Kupittaa–Turku-ratahankkeelle, jossa erakkokuoriaisen lisäksi huomioidaan muun muassa Aurajoen ratasillalla ruokailevat lepakot ja radan lähipuissa pesivät linnut, Väyläviraston projektipäällikkö Erkki Mäkelä toteaa.

Uuden rakentaminen tarjoaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiselle: esimerkiksi ratapihat ovat usein arvokkaita paahdeympäristöjä, joissa perhoset ja kimalaiset pörräävät ja kasvit kukoistavat.

– Kun tehdään ratatöitä kaupungin keskustassa, elinympäristöt, maisemat ja kaupunkikuva muuttuvat väistämättä jonkin verran. Ennallistamme lajien elinympäristöjä ja monipuolistamme kasvilajistoa kuitenkin niin paljon kuin mahdollista, Mensonen sanoo.

Lisätiedot:
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Sweco Finland Oy, maisemasuunnittelija Niina Mensonen, etunimi.sukunimi@sweco.fi
Sweco Finland Oy, ympäristöasiantuntija Kalle Rainio, etunimi.sukunimi@sweco.fi

Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Euroopan Unioni tukee Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla. "

https://vayla.fi/-/kupittaa-turku-ratah ... Q673LEGe18
veka, jfo, hmikko tykkää tästä
tekijänä hmikko
#104736
Piti katsoa kartasta, kun en ollut tuommoisesta luonnonsuojelualueesta kuullutkaan. Se ei ehkä ole mikään kumma, kun mäkeä ympäröi vanhat omakotitalot ja yhdeltä reunalta mainittu rautatie. Mitenkään vahingossa tuonne ei osu, mikä edistänee luonnonsuojelua. Suojelualue on melkoinen takapihan jatke noiden omakotitalojen asukkaille.

Google Maps
Avatar
tekijänä Kantti
#105305
Tunnin junan projektin tärkeä osanen, ratasilta Aurajoen ylitse lähti toteutumaan syksyllä. Ratasillan lisäksi toteutuksessa on myös ns. kävelysilta. Kohta entisessä ratasillassa on ollut kapea kävtävä myös jalankulkijoille, tulevassa ratasillassa sellaista ei enää ole, siksi Aurajoen ylitse pääsemiseksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennetaan myös kävelysilta Halisten, yläjuoksun, puolelle uutta ratasiltaa. Muutama kuva aluksi marraskuun puolenvälin paikkeilta ja sen jälkeen eiliseltä.


Kävelysillan rakentamisessa on lähdetty liikkeelle Lonttisten puolellta. Samaan pakettiin tulee kävelysillan työsilta ja välikainen kävelysilta. Vastarannalla odottelee ylioppilaskylän alue.
Kuva

Kiskot on katkaistu. Tässä vaiheessa kävelijöillä oli vielä pääsy vasemmassa reunassa olevalle jalankulkukäytävälle.
Kuva

Syksyn kellastama kaislikko. Oikealla pienenä näkyvissä Koroisissa oleva valkoinen risti jossa tuomiokirkko- tai sen edeltäjä - sijaitsi ennen sen siirtämistä nykyiselle Unikankareen kummulle Turussa.
Kuva

Lonttisten/Raunistulan puoleista jokirantaa, vasemmalla ratasillan jalankulkukäytävä.
Kuva

Eilistä havainnointia alueella.
Kuva

Jäät lähtivät salamannopeasti Aurajoesta kun virtaus lisääntyi.
Vasemmalla katettu käytävä jalankululle, loppu on kävelysillan työsiltaa. Ratasillan työsilta näyttää valmiihkolta sekin.
Kuva

Ylioppilaskylän puolelta. Lonttisten alue toisella puolella. Ratasillan kävelyosaa on jo purettu keskeltä
Kuva

Katto on ollut tarpeellinen, muuten käytävä olisi ollut käyttökelvoton lumen vuoksi. Nyt tosin Turussa ei lunta ole kuin kasoissa siellä täällä.
Kuva
tiiliskivi, Tlahti, hmikko ja 4 muuta tykkää tästä
tekijänä hmikko
#105306
Kiitoksia kuvaamisesta. Tämä oli ennen vakiolenkin reitillä, mutta ei ole enää muuttamisen jäljiltä. Saa nähdä, oliko tämän talven jäät tässä. Huonolla tuurilla jäästä ehtii vielä tulla ongelma uudelleen noille väliaikaisille rakennelmille. Muistaakseni Tuomaansiltaa (Helsingintie) rakennettaessa niin kävi.

Hankeesta johtuva Kupittaan aseman tukkoisuus on ollut otsikoissa Hesaria myöten. Se paikka taas on päivittäisellä reitillä, ja sattumoisin yritin päästä taksilla uuden hotellin eteen tässä iltana eräänä. Kello oli vartin yli kuusi ja ilmeisesti Helsingin-junia juuri tulossa ja menossa. Autolla ei ollut mitään jakoa parkkipaikalle, missä liikenne seisoi jumissa. Sovittiin taksikuskin kanssa, että jään kadun toiselle puolelle bussipysäkille ja etenen siitä jalan. Saattoliikenteelle on järjestetty paikka myös Joukahaisenkadun puolelle, mutta se on niin piilossa, että satunnainen autoilija/matkailija ei sinne takuulla eksy. Aseman/hotellin piha taas on ihan liian pieni koko Helsingin-liikenteen hoitamiseen. Tilanne tietysti ratkeaa aikanaan kun ratatyöt valmistuvat, mutta kohtuullisen pitkä pätkä tätä tilannetta tulee.
Avatar
tekijänä Kantti
#105354
Ratasillan purkaminen ei nyt etene, jostakin ei olla vielä sovittu. Jalankulkusiivekkeet on purettu sillasta kuitenkin. Omituinen tammikuu kerrassaan.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Yläjuoksun vanhaa mätänevää joentörmän paalutusta.
Kuva
hmikko, veka, TurkuCubed tykkää tästä
#105764
Turun raitiotien yleissuunitelma välille Varissuo - Satama on vihdoin ja viimein valmistunut ja lähdössä lausunnoille. Muistutuksena että Turku teki selvityksen pikaraitiotiestä jo vuonna 2002 ja 2009 kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen raitiotien toteuttamisesta raskaimmin kuormitetuille linjoille. Sen jälkeen on vängätty ja fundeerattu milloin mitäkin ja nyt arvioidaan että päätös asiasta voisi tulla 2025 lopulla ja liikennöinti alkaisi joskus 2030-luvun puolella. Siis noin kolme vuosikymmentä ensimmäisen selvityksen jälkeen ja yli 20 vuotta kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen.

Turun kaupungin tiedote: https://www.turku.fi/uutinen/2023-05-17 ... usunnoille
Turun ratikka maksaisi noin 370 miljoonaa euroa – päätös investoinnista vasta kuntavaalien jälkeen

Kuva

Turun raitiotiehankkeesta on valmistunut tarkentava yleissuunnitelma. Hankkeen alustava kustannusarvio on 333 miljoonaa euroa. Summaa kasvattaisi 39 miljoonan kalustohankinta.

Reitillä operoisi alkuvaiheessa 13 raitiovaunua. Valtion osuudeksi on arvioitu 30 prosenttia rakentamiskustannuksista eli noin 100 miljoonaa euroa.

Kolme vuotta sitten kustannusarvion ennakoitiin jäävän hieman alle 300 miljoonaan euroon. Matkan varrella reittisuunnitelmat ovat tarkentuneet ja rakentamisen yleinen kustannuskehitys on noussut.

Valtuusto ratkaisee kuntavaalien jälkeen

Yleissuunnitelma matkaa maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn. Sen jälkeen edessä on lausuntokierros.

Syksyllä suunnitelman on tarkoitus palata uudelleen hallitukseen, joka päättää varsinaisen toteutussuunnitelman käynnistämisestä.

Lopullisen sanan investoinnista lausuisi valtuusto toteutussuunnitelman perusteella vuoden 2025 loppupuolella.

Turun pormestari Minna Arve (kok.) kiistää, että aikataulua olisi taktisista syistä venytetty kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Nykyvaltuustossa raitiotien kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

– Tulevan valtuuston kokoonpanoa on mahdoton ennustaa. Aikataulu on asetettu huolellisen valmistelun varmistamiseksi. Jos investointi hyväksytään, on tärkeää, että suunnitelma on tehty kunnolla, jotta hanke voi onnistua, painottaa Arve.

Tuomiokirkontori rauhoitetaan raitiovaunuilta

Raitiotiereitiksi on valittu Varissuolta keskustan kautta satamaan ulottuva linjaus. Sen pituus on 11 kilometriä. Sataman suunnasta reitti ohjautuisi kauppatorille Humalistonkadun ja Eerikinkadun kautta. Koukkaus Aninkaistenkadun tuntumaan suunnitellun matkakeskuksen kautta jää tekemättä.

– Matkakeskuksen kautta kulkeva reitti olisi käyttänyt Läntistä Pitkäkatua, joka ahtaana katutilana soveltuu huonosti tähän tarkoitukseen. Matkakeskus tulee uudelleen tarkasteluun, jos raitiotietä jossakin vaiheessa laajennetaan Runosmäen ja Raision suuntaan, kertoo raitiotien valmistelusta vastannut kehittämispäällikkö Juha Jokela.

Raitiovaunut ohittaisivat tuomiokirkon Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kautta. Reitin toinen päätepiste sijaitsee Varissuon Pelttarinkadulla.

– Tuomiokirkontori on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Lisäksi alueella halutaan kehittää tapahtumatoimintaa, painottaa Jokela.

Raitiotien varikko on suunniteltu Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän.

Kuva

Kiinteistötaloustuotot kattavat kustannuksia

Turun raitiotien tavoitteeksi on asetettu paitsi liikennehanke, myös kaupunkikehityshanke. Reitin varsi on kaupungin merkittävä kasvusuunta tulevina vuosikymmeninä ja raitiotie yhdistäisi alueet tiiviimmin toisiinsa. Saavutettavuuden paranemisesta hyötyisivät satama, keskusta, Tiedepuiston alue ja Varissuo.

Reitin läheisyyteen kehittyy myös uutta asumista, palveluja sekä työpaikkoja.

– Reitin varren kiinteistötaloustulojen, kuten tonttien myynnin, sekä kaupunkikehityksen ja elinvoiman vahvistumisen on laskettu kattavan kustannuksia, joita raitiotien rakentaminen kaupungille aiheuttaa. Voidaan siis kysyä, onko Turulla varaa jättää tämä hanke toteuttamatta, arvioi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

– Laaditun yleissuunnitelman aikana on saatu lisätietoa toteutuneesta Tampereen raitiotiestä sekä Vantaan raitiotiestä, jonka hankesuunnitelma valmistui hiljattain. Näiden perusteella raitiotien kaupunkikehitysvaikutukset olisivat arvioitua suurempia, toteaa Juha Jokela.

Yleissuunnitelma katsoo raitiotiehankkeen määrittävän Turun lisäksi myös koko kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän.

– Vaikka ensimmäinen vaihe toteutuisi Turun kaupungin alueella, niin sillä on heti seudullisia vaikutuksia vetovoiman ja liikkuvuuden kannalta. Toivottavasti raitiotiestä tulee seudullinen myös fyysisesti lähitulevaisuudessa, pohtii Timo Hintsanen.

Turun raitiotien rakentamisen arvioidaan kestävän noin viisi vuotta.

https://yle.fi/a/74-20032146
JusuPetteri, veka, hmikko ja 1 muuta tykkää tästä
  • 1
  • 56
  • 57
  • 58
  • 59
  • 60
  • 61