Taloforum.fi

Galluppi mitä arkkitehtuurista suuntaa kannatatte.

Kirjoittajan laiskuuden vuoksi vain kolme pääryhmää.

1.Moderni


2.Espanjalais-Islamilais ja Aasia.


3.Vanha/Klassinen ja Gootti


Äänestettyäsi kerrothan mistä alityylistä pidät eniten ja miksi.

--------------------------------------------------------------------------------

Itse pidän modernista tyylisuunnasta eniten, myös sellainen funktionaalinen empire kelpaa, mutten muute välitä krumeluurista ja yksityiskohdista. Jos modernista menee alaspäin niin sellainen orgaanisen, funktionaalisuuden ja lännen preeriatyylinen talo olisi huippu.

Hmm... Mihinköhän näistä funktionalismin voisi liittää? No jokatapauksessa pidän siitä itse eniten, mutta kyseisistä vaihtoehdoista mieluisin itselleni on välimereläinen tyyli.

Esimerkiksi Genova (menee Genevan (vai Geneven) kanssa helposti sekaisin) on varmasti yksi upeimmista kaupungeista maailmassa.

okl kirjoitti:Hmm... Mihinköhän näistä funktionalismin voisi liittää? No jokatapauksessa pidän siitä itse eniten, mutta kyseisistä vaihtoehdoista mieluisin itselleni on välimereläinen tyyli.

Esimerkiksi Genova (menee Genevan (vai Geneven) kanssa helposti sekaisin) on varmasti yksi upeimmista kaupungeista maailmassa.

Wikipedian mukaan moderniin.

Q kirjoitti:Vaihtoehtoja saisi oikeastaan olla paljon enemmän, sillä tyylisuuntia ei voi rajata noin yleisiin käsitteisiin. Lisäksi modernin arkkitehtuurin ajan katsotaan olevan ohi jo 1950-luvulla. Nykyinen arkkitehtoninen "tyylisuunta" on toistaiseksi vallitsevan käsityksen mukaan postmodernismi.

Kuuluu modernismiin.

OK, olin osittain väärässäkin. Moderni, modernismi ja postmodernismi tuntuvat olevan kovin häilyviä käsitteitä. Itse olen mieltänyt modernismin alkavan jugendin jälkeisistä tyyleistä 1950-luvun tienoille ja postmodernismin siitä eteenpäin. Mutta itseasiassa tyylit ovat eläneet rinnakkain, ja jonkun mielestä mitään eroa niiden välillä ei edes ole. Nykyarkkitehtuuriahan ei voi kokonaisuutena sijoittaa mihinkään tiettyyn tyylisuuntan.

Minusta tyylisuunnan tulee määräytyä alueelle aiemmin rakennettujen talojen mukaan. Usein saavutetaan hyvä lopputulos kun alueen kaikki rakennukset noudattavat tiettyä yhtenäistä suuntausta, niin että rakennukset ovat keskenään hieman erilaisia, mutta selvästi yhteen kuuluvia. Poikkeuksena tietenkin maamerkkirakennukset, joiden kuuluu olla persoonallisia ja ympäristöstään erottuvia.

Suomalaisissa kaupungeissa ongelmana on yleensä rakennuskannan sekavuus. Oulu on tästä hyvä esimerkki.
Hyvin monissa keskustan kortteleissa on sekaisin vanhaa umpikorttelia ja 60-luvun funktionaalista avokorttelia. Lopputulos on epämääräinen.
Jopa silloinkin kun uudemmat rakennukset on rakennettu kadunmyötäisesti on uudelle rakentamiselle usein valittu eri linja kuin vanhoilla rakennuksilla on. Tavallisesti uudemmat korttelit on ns. "sisennetty". Näin keskustassa, ja jopa yksittäisissä kortteleissa, voi olla kolmella eritavalla aseteltuja rakennuksia. Kokonaisuutta ei olla osattu ajatella yhtään.

Mitä siis pitäisi tehdä? Kysymys on usein vaikea käytännön tasolla. On kuitenkin ehkä kaikkein perustelluinta pitää nyrkkisääntönä sitä että koska vanhoja rakennuksia ei ole enää mielekästä purkaa (paitsi joissakin tapauksissa), tulisi korttelin muiden rakennusten noudattaa niihin sopivaa ulkomuotoa sekä sijoittumista kortteliin.
Uudisrakennuksissa ei tarvitse tällöin välttämättä olla muuta yhteistä vanhan kanssa kuin tietty julkisivun perusilme. Materiaalivalinnat ja jopa ikkunoiden koko ja muoto voivat olla lähes vapaasti sovelletut. Silti katunäkymästä saadaan riittävän yhtenäinen.

Kokonaan uusilla alueilla toivoisin rohkeasti kokeiltavan "kaikkea uutta" yleisesti. Mielikuvitus, tekninen edistys ja tarve sanelkoon muotoa ja kokoa.

Kuvassa yhtenäistä korttelinäkymää Varsovasta.

Aika vaikea kysymys, kun melkeinpä kaikki tyylisuunnat kelpaa minulle. Se, että ympäristö on sille oikea, on toinen kysymys. Eri tyylisuunnat tukevat toisiaan, kunhan niitä ei ripotella järjettömästi sekaisin.

Jos nyt ajatellaan pilvenpiirtäjä arkkitehtuuria, mielestäni jugent, art nouveau tai art deco ovat ehdotonta ykköstä. En nyt välttämättä laittaisi sitä modernismiin, mutta en toisaalta vanhaan klassismiinkaan. No olkoon, ääneni meni modernismin puolelle jos kerran näistä kolmesta pitää valita

Muuten kuuluuko neukkiblokit funktionalismiin?

Taco kirjoitti:Muuten kuuluuko neukkiblokit funktionalismiin?

Kyllähän ne ainakin periaatteessa kuuluvat, sommitteluhan niissä on aivan vastaava kuin lännessäkin. Luulen tosin että ne lasketaan sosialistiseen realismiin kuuluviksi.

Jos tämä kysymys voi ajatella niin, että mihin tyyliin nykyään pitäisi rakentaa, niin vastaus menee ykköskohtaan. Vanhoja tyylejä ei minusta pidä sellaisenaan imitoida, paitsi jossain täydennys/laajennus tapauksissa.

Muuten kyllä klassinen/goottilainen/jugend ovat vähintään yhtä hienoja.. funkkistyylisestä modernista pidän myös, usein se vaan on niin teollisesti tuotetun oloista, etenkin 60-luvulta alkaen.

Muuten oletteko nähneet fasistisen Italian arkkitehtuuria, futurismia? On aika lennokkaita, osa myös lähellä meikäläistä funkkista..




Ajan muut diktaattorit Hitler ja Stalin olivat vahvasti kallellaan klassismin suuntaan..

Äänestin modernismia, vaikka suosikkityylini on suomalainen, kansallisromanttinen jugend (Gesellius-Lindgren-Saarinen, Lars Sonck, Wivi Lönn ym.)

Jugend oli oman aikansa modernismi, sehän halusi erottautua tiukasti ns. kertaustyyleistä, ja filosofia oli 1900-luvun ja fin-de-sieclen oman tyylin luominen. "Krumeluureista" ei kuitenkaan täysin haluttu päästä eroon, klassiset elementit vaan korvattiin kansallisromanttisilla.

ultrix kirjoitti:Äänestin modernismia, vaikka suosikkityylini on suomalainen, kansallisromanttinen jugend (Gesellius-Lindgren-Saarinen, Lars Sonck, Wivi Lönn ym.)

Jugend oli oman aikansa modernismi, sehän halusi erottautua tiukasti ns. kertaustyyleistä, ja filosofia oli 1900-luvun ja fin-de-sieclen oman tyylin luominen. "Krumeluureista" ei kuitenkaan täysin haluttu päästä eroon, klassiset elementit vaan korvattiin kansallisromanttisilla.

Helsingin keskustan jugend-talot on omaa luokkaansa. Voitaisiin tehdä uusintapainoksia. Jugend-tyylisuunta tekee mielestäni Helsingistä Helsingin.