Taloforum.fi

Ne kyllä näe noita niin negatiivisena kuin useammat. Kyllä tuollaiset kivempia on kuin jätkäsaareen aiouttu, jollainen myös löytyy Ruotsista.

Metro kirjoitti:Kysymys kuuluu näin: Onko Tukholmassa minkään tornitalon huipulla näköalatasanneta, ja onko alueella ylipäätään mitään paikkaa josta näkisi Tukholman Skylinen. Pahoittelen lyhyttä viestiä, odotan vastausta.

Vastauksena kysymykseen, kyllä on! http://www.globearenas.se/en/skyview.aspx

Tors Tornin nimi on muuttunut Norra Torniksi ja OMA on julkaissut suunnitelmasta joitakin uusia kuvia: ArchDailyn juttu. Rakentamisen pitäisi alkaa toukokuussa.

DN: Nu ska Stockholms nya supertorn delas (18.1.)

Försvaret stoppade skyskrapan Tellus Tower för ett år sedan. Nu återuppstår den i form av två torn och över 1.200 bostäder i kompakt design vid tunnelbanan i Telefonplan.

[...]

Fakta. Tellus Towers center

Det högsta tornet i Tellus Towers ska bli 237 meter högt och få 78 våningar, det lägre är på 177 meter med 58 våningar.

Stockholms högsta hus i dag, Kista torn och Victoria Tower, är 120,7 respektive 120 meter och har 35 respektive 34 våningar. Sveriges högsta hus Turning Torso i Malmö är 190 meter högt. Klara kyrka är 116 meter, Stadshuset 106 meter.

Tellus Towers får totalt 1271 lägenheter. En tredjedel blir bostadsrätter, en tredjedel hyresrätter och en tredjedel äganderätter. I kvarteret byggs butiker, ett torg, åtta förskoleavdelningar och ny tunnelbanestation. Högst upp i tornet blir det spa och pool, näst högst upp restaurang.

Ks. linkin päässä koko juttu, jossa mm. arkkitehti Gert Wingårdhin kommentteja.

Jättisivät nuo värit pois, niin kyse olisi siisteistä sileistä torneista. Melko turhalta nämä tuolla sijainnilla vaikuttavat, mutta kaipa niillä joku erikoisuusarvo olisi. Kaksin sentään parempi kuin yksin.

Klazu kirjoitti:Melko turhalta nämä tuolla sijainnilla vaikuttavat, mutta kaipa niillä joku erikoisuusarvo olisi.

Sijainnissa todella otetaan mallia Göteborgin tekeillä olevasta tornista, kuten jutussakin todetaan. Matkaa T-Centraleniin metrolla 15 minuuttia ja katuja pitkin luokkaa 7 km. Naapurit enimmäkseen matalaa sodanjälkeistä lähiötä. Entiset teollisuustontit tuossa rakennetaan/on rakennettu viime vuosina suht tiiviisti (ja tämä tapaus hypertiiviisti), mutta vieressä on aika laaja omakotitaloaluekin.

Olisipa Suomessakin rohkeutta rakentaa tällaisia vanhoihin lähiöihin.

Niin siis miksi?

arkkinikkari kirjoitti:Niin siis miksi?

Makuasioita varmaan. Itse diggaan rohkeasta täydennysrakentamisesta. Suomessa se kun on toistaiseksi ollut lähinnä symbolistista pienkerrostalojen rakentamista. En nyt kuitenkaan ehdota pilvenpiirtäjiä joka lähiöön.

Tuossa kuvassakin on omakotitaloja vastapäätä 237-metristä tornia, kylläkin kallionnyppylällä. En nyt välttis ihan oikopäätä kopioisi tämmöistä kaupunkisuunnittelua. Muutenhan tuo alue kyllä muistuttaa vastaavia Suomessa, esim. Pitäjänmäkeä, joka on tietysti pienempi, mutta vastaavat elementit siellä on, vähän hassusti sijoitettu tornikin.

En nyt torppaisi sijaintia oikopäätä. Eikös tämä ole sitä kovasti kaivattua tehorakentamista metroaseman viereen? Helsingissä vastaava paikka löytyisi kenties Herttoniemen tai Siilitien aseman tuntumasta.

veka kirjoitti:Eikös tämä ole sitä kovasti kaivattua tehorakentamista metroaseman viereen?

Toki. Siinä on vaan metroaseman vieressä sekä 78-kerroksinen torni että asevelimallia muistuttava puinen omakotitalo. Kumpikaan ei liene kaupunkirakenteen ja taloudellisuuden kannalta ihan optimaalinen.

kuva: Utopia Arkitekter

kuva:Utopia Arkitekter

kuva: Lennart Johansson / Stockholm stad

Loudden

Ruotsissa tuntuu käynnistyneen kunnollinen nokituskilpailu maan ja samalla Skandinavian korkeimmasta tornista. Nyt on Tukholmaan ehdotettu tornikaupunginosaa, jonka korkein tönö olisi kylmästi 300-metrinen. Paikka on Loudden lähellä Siljasta ja Suomi-laivoista tuttua Värtan-satamaa. Tällä haavaa paikalla on öljysatama, joka saisi siis väistyä muualle.

Kaikenlaisia ehdotuksia tietysti piisaa, mutta tässä näyttää olevan jo valmiiksi takana poliittisia lihaksia. Kun lukee ruotsalaisten poliitikkojen lausuntoja asiasta, yksi ja toinen puolue yrittää parhaillaan profiloitua korkean rakentamisen kannattajana ja pitää sitä kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna. Meillähän on vaalit tulossa, mutta onko nähty yhdenkään ehdokkaan yrittävän kunnostautua tällä tavalla. Helsingissä Laajasalon öljysäiliöiden paikalle nousee Kruunuvuorenrannan metsälähiö.

Yllä olevat havainnekuvat on laatinut ruotsalainen toimisto Utopia Arkitekter. Mistään ei selviä, onko heillä enemmänkin lusikoita sopassa. Tämä toimisto on sinänsä erittäin kiinnostava ja innostava toimija. Kannattaa katsoa alimmasta linkistä, minkä sorttisia rakennuksia he haluavat rakentaa. Heillä näyttäisi olevan tyylinä ehdotella jopa omin päin jos jonkinlaista ja osallistua muillakin tavoin keskusteluun. Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.

http://www.stockholmdirekt.se/nyheter/h ... 8O04Cf0Yw/

http://www.dn.se/sthlm/m-vill-ha-skyskrapor-i-loudden/

http://www.utopia.se/

veka kirjoitti: Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.

Tuo ei kyllä pidä juurikaan paikkaansa. Suunnittelua elinkeinokseen tekevät arkkitehdit tuntuvat olevan erittäin varovaisia kommentoimaan rakennusliikkeiden ja kollegojensa tekemisiä, ilmeisesti seuraavan toimeksiannon menettämisen pelossa. SAFA tuntuu myös profiloineensa itsensä jokseenkin samalle linjalle. Sen julkaisuissa harvemmin näkyy kovaa kritiikkiä esim. pienempien kaupunkien kaavoituksesta tai asuntotuotannosta yleensä. Suunsa aukaisevat mun havainnon mukaan lähinnä professorin asemassa ja palkalla olevat tai sitten päätoimisesti kirjoittavat, kuten Arkkivahti Tarja Nurmi, mutta heitä ei monta ole.

Ja on niitä itsenäisesti ehdotuksiakin tekeviä, tosin en kyllä muista montakaan tornia nähneeni.

Tuosta Louddenista olisi kiva nähdä varsinaisia teholukuja. Luemma Utopian ehdotuksessa sinne on sijoitettu 10 000 asuntoa aiemmin esitetyn 4000 sijaan. Tehojen 2,5-kertaistaminen ei kyllä sinänsä edellytä 300-metrisiä torneja. Koon puolesta pläntti näyttäis olevan Hernesaaren kaavan asuinkortteleiden luokkaa, ja Urban Helsinki oli laittamassa sinne 15 000, ilman pilvenpiirtäjiä (osayleiskaavassa vajaa 7000).

hmikko kirjoitti:

veka kirjoitti: Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.

Tuo ei kyllä pidä juurikaan paikkaansa. Suunnittelua elinkeinokseen tekevät arkkitehdit tuntuvat olevan erittäin varovaisia kommentoimaan rakennusliikkeiden ja kollegojensa tekemisiä, ilmeisesti seuraavan toimeksiannon menettämisen pelossa. SAFA tuntuu myös profiloineensa itsensä jokseenkin samalle linjalle. Sen julkaisuissa harvemmin näkyy kovaa kritiikkiä esim. pienempien kaupunkien kaavoituksesta tai asuntotuotannosta yleensä. Suunsa aukaisevat mun havainnon mukaan lähinnä professorin asemassa ja palkalla olevat tai sitten päätoimisesti kirjoittavat, kuten Arkkivahti Tarja Nurmi, mutta heitä ei monta ole.

Juuri näin näen tilanteen itsekin. Ollaan hiljaa, ja mikäs siinä. Ajattelin lähinnä niitä harvoja hetkiä, kun monet monet arkkitehdit yms. erikoisasiantuntijat avaavat joukolla mielipidearkkuaan vailla mitään rajoja. Tunnettuja tuoreita esimerkkejä löytyy esim. Eteläsataman laidoilta. Jatkuva sivistynyt ja innostava keskustelu loistaa poissaolollaan, paitsi tietysti Talossa.