- 23.06.13 14:18
#56909
Ne kyllä näe noita niin negatiivisena kuin useammat. Kyllä tuollaiset kivempia on kuin jätkäsaareen aiouttu, jollainen myös löytyy Ruotsista.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Metro kirjoitti:Kysymys kuuluu näin: Onko Tukholmassa minkään tornitalon huipulla näköalatasanneta, ja onko alueella ylipäätään mitään paikkaa josta näkisi Tukholman Skylinen. Pahoittelen lyhyttä viestiä, odotan vastausta.Vastauksena kysymykseen, kyllä on! http://www.globearenas.se/en/skyview.aspx
Ks. linkin päässä koko juttu, jossa mm. arkkitehti Gert Wingårdhin kommentteja.
Försvaret stoppade skyskrapan Tellus Tower för ett år sedan. Nu återuppstår den i form av två torn och över 1.200 bostäder i kompakt design vid tunnelbanan i Telefonplan.
[...]
Fakta. Tellus Towers center
Det högsta tornet i Tellus Towers ska bli 237 meter högt och få 78 våningar, det lägre är på 177 meter med 58 våningar.
Stockholms högsta hus i dag, Kista torn och Victoria Tower, är 120,7 respektive 120 meter och har 35 respektive 34 våningar. Sveriges högsta hus Turning Torso i Malmö är 190 meter högt. Klara kyrka är 116 meter, Stadshuset 106 meter.
Tellus Towers får totalt 1271 lägenheter. En tredjedel blir bostadsrätter, en tredjedel hyresrätter och en tredjedel äganderätter. I kvarteret byggs butiker, ett torg, åtta förskoleavdelningar och ny tunnelbanestation. Högst upp i tornet blir det spa och pool, näst högst upp restaurang.
Klazu kirjoitti:Melko turhalta nämä tuolla sijainnilla vaikuttavat, mutta kaipa niillä joku erikoisuusarvo olisi.Sijainnissa todella otetaan mallia Göteborgin tekeillä olevasta tornista, kuten jutussakin todetaan. Matkaa T-Centraleniin metrolla 15 minuuttia ja katuja pitkin luokkaa 7 km. Naapurit enimmäkseen matalaa sodanjälkeistä lähiötä. Entiset teollisuustontit tuossa rakennetaan/on rakennettu viime vuosina suht tiiviisti (ja tämä tapaus hypertiiviisti), mutta vieressä on aika laaja omakotitaloaluekin.
arkkinikkari kirjoitti:Niin siis miksi?Makuasioita varmaan. Itse diggaan rohkeasta täydennysrakentamisesta. Suomessa se kun on toistaiseksi ollut lähinnä symbolistista pienkerrostalojen rakentamista. En nyt kuitenkaan ehdota pilvenpiirtäjiä joka lähiöön.
veka kirjoitti:Eikös tämä ole sitä kovasti kaivattua tehorakentamista metroaseman viereen?Toki. Siinä on vaan metroaseman vieressä sekä 78-kerroksinen torni että asevelimallia muistuttava puinen omakotitalo. Kumpikaan ei liene kaupunkirakenteen ja taloudellisuuden kannalta ihan optimaalinen.
veka kirjoitti: Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.Tuo ei kyllä pidä juurikaan paikkaansa. Suunnittelua elinkeinokseen tekevät arkkitehdit tuntuvat olevan erittäin varovaisia kommentoimaan rakennusliikkeiden ja kollegojensa tekemisiä, ilmeisesti seuraavan toimeksiannon menettämisen pelossa. SAFA tuntuu myös profiloineensa itsensä jokseenkin samalle linjalle. Sen julkaisuissa harvemmin näkyy kovaa kritiikkiä esim. pienempien kaupunkien kaavoituksesta tai asuntotuotannosta yleensä. Suunsa aukaisevat mun havainnon mukaan lähinnä professorin asemassa ja palkalla olevat tai sitten päätoimisesti kirjoittavat, kuten Arkkivahti Tarja Nurmi, mutta heitä ei monta ole.
hmikko kirjoitti:Juuri näin näen tilanteen itsekin. Ollaan hiljaa, ja mikäs siinä. Ajattelin lähinnä niitä harvoja hetkiä, kun monet monet arkkitehdit yms. erikoisasiantuntijat avaavat joukolla mielipidearkkuaan vailla mitään rajoja. Tunnettuja tuoreita esimerkkejä löytyy esim. Eteläsataman laidoilta. Jatkuva sivistynyt ja innostava keskustelu loistaa poissaolollaan, paitsi tietysti Talossa.veka kirjoitti: Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.Tuo ei kyllä pidä juurikaan paikkaansa. Suunnittelua elinkeinokseen tekevät arkkitehdit tuntuvat olevan erittäin varovaisia kommentoimaan rakennusliikkeiden ja kollegojensa tekemisiä, ilmeisesti seuraavan toimeksiannon menettämisen pelossa. SAFA tuntuu myös profiloineensa itsensä jokseenkin samalle linjalle. Sen julkaisuissa harvemmin näkyy kovaa kritiikkiä esim. pienempien kaupunkien kaavoituksesta tai asuntotuotannosta yleensä. Suunsa aukaisevat mun havainnon mukaan lähinnä professorin asemassa ja palkalla olevat tai sitten päätoimisesti kirjoittavat, kuten Arkkivahti Tarja Nurmi, mutta heitä ei monta ole.