Taloforum.fi

[Janne_H]

Onko sen Tango-kaksoistornin rakentaminen tosiaan jo alkanut? Eikö joutunut menemään mistään rakennusliikkeiden kustannusmankelista läpi?

Tangon rakentamisesta ei ole vielä mitään tietoa. Tontilla ollaan tehty katulinjauksia, samalla kun koko Suviniityn tielinjaukset on tehty.

Edellisen sivun ovaalin muotoisista torneista on muuten turha enään haaveilla. Entressen laajennussuunnitelmat näyttävät nyt tältä:





Lisää infoa täältä: http://www.hagerlund.net/fi/kirjoituksi ... llesadalle

Jossain vaiheessa ollaan näemmä visioitu n. 100 metristä asuintornia Espoontorin kylkeen.
http://www.arkr.fi/?pid=reference&id=59

[Janne_H]

Hoasin talo.


Uudet tielinjaukset alkavat valmistua.


Koivikkopöpelikkö on Tango kaksoistornien tontti. Tangon kaava odottaa valtuuston hyväksymistä.


Tämä aukea täyttyy kerrostaloilla.


Tarkempi katsaus vielä vuokrataloon, joka sai huomiota myös Archdailyssä.

[Clepe]

Tarkempi katsaus vielä vuokrataloon, joka sai huomiota myös Archdailyssä.

Tavallaan moni on ollu ihan oikeessa siinä ettei umpikortteleita kannata rakentaa. Lopputulos on kuitenkin että sen tiiviin korttelin ympärille rakennetaan pelkkiä parkkipaikkoja, eli hyöty = 0. Muuten toi näyttää ihan kivalta korttelilta, jopa laadukkaamman näköistä kuin Jätkässä ja Kalasatamassa.

[zeizei]

Hoasin talo.

Ei tarvitse olla Suomessa kuin neljä kerroksinen talo kun parkkipaikka vie jo enemmän pinta-alaa kuin itse talo.

[Janne_H]

Espoon keskuksen ilme kokee parhaillaan radikaalia muuttosta, kun Virastotalo 1:ssä on käynnissä purkamistyöt.







Ensimmäisestä tekemästäni kuvaketjusta näkee, millainen talo oli vielä täydessä toiminnassaan. --> http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=369

Naapurissa sijaitseva jo usean vuoden tyhjillään oleva Espoon kaupungintalo on ensi keskiviikkona jälleen puntaroivana kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Purkukirves leijuu taas Espoon kaupungintalon yllä

Kiistely tyhjän kaupungintalon säilyttämisestä tai purkamisesta saa taas uutta puhtia, kun kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ensi keskiviikkona virastokorttelin asemakaavamuutoksen asettamista nähtäville.

Asemakaavassa kaupungintaloa ei ole osoitettu suojelukohteeksi, vaikka muun muassa kaupunginmuseo on sitä toistuvasti vaatinut.

Kavamuutos mahdollistaa kaupungintalon purkamisen tai sen säilyttämisen.

Rakennuksen kohtalo on taas valtuuston käsissä. Edellinen valtuusto päätyi 2010 purun kannalle.

[RV]

Olenkohan ainoa kuka jää noita suremaan täällä, mutta harmittaa. Ihan siistin brutaali ja persoonallinen kokonaisuus oli. En usko, että nykyrakentamisella on mitään parempaa tarjottavaa paikalle.

[MindW]

Olenkohan ainoa kuka jää noita suremaan täällä, mutta harmittaa. Ihan siistin brutaali ja persoonallinen kokonaisuus oli. En usko, että nykyrakentamisella on mitään parempaa tarjottavaa paikalle.

Et ole. Voin tosin kuvitella kuinka ankea tuo purettava virastotalo on ollut sisältä. Todella syvä runko ja kaksoiskäytäväratkaisu koppikonttoreilla. Käytäviltä ei ole ainakaan suoraa yhteyttä luonnonvaloon ja keskellä vielä isot pimeät tilat. Peruskorjauksella ja ainakin osittaisella avokonttoristuksella tilanne olisi kohentunut huomattavasti.

[Janne_H]

Olenkohan ainoa kuka jää noita suremaan täällä, mutta harmittaa. Ihan siistin brutaali ja persoonallinen kokonaisuus oli. En usko, että nykyrakentamisella on mitään parempaa tarjottavaa paikalle.

Et ole. Voin tosin kuvitella kuinka ankea tuo purettava virastotalo on ollut sisältä. Todella syvä runko ja kaksoiskäytäväratkaisu koppikonttoreilla. Käytäviltä ei ole ainakaan suoraa yhteyttä luonnonvaloon ja keskellä vielä isot pimeät tilat. Peruskorjauksella ja ainakin osittaisella avokonttoristuksella tilanne olisi kohentunut huomattavasti.

Mä kävin tuossa talossa autokoulun teoriatunnit. Semmonen 70-luvun toimistobunkkeri pahimmasta päästä.

[Klazu]

Ei näitä kyllä pysty ikävöimään, sen verran brutaaleja betonihirvityksiä ovat olleet. Mitäs tähän tilalle on suunniteltu? Asuntoja vai toimistotilaa? Missäs Espoon kaupunginhallitys nykyään istuu?

[xoop]

Museohörhöt on kyllä lutusia suojelukiimoissaan.

Espoon kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Museoviraston mukaan Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä. Kaupungintalon purkaminen ja siihen sovitetun valtuustotalon oleellinen muuttaminen merkitsisi Espoon hallintokeskuksen 1960-1970-luvun rakennusvaiheen historiallisesti arvokkaimman ja arkkitehtonisesti laadukkaimman osan häviämistä.

Maasta jyrätty sileeksi lähes kaikki vähän vanhempi rakennuskanta ja nyt ollaan suojelemassa jotain eilen rakennettua epäkaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajoamisen "symbolia".

[RV]

Jos tilalle saadaan jotakin suurta, se on ok. Mutta jos jotakin munatonta tiivismatalaa tulee tuohon paikkaan, niin ei jessus. Vielä 70-luvulla rakennettiin niin, että rakennukset pyrittiin pystyttämään jonkin monumentiksi tai symboliksi. Arkkitehtuurista voi olla montaa mieltä, mutta ainakin noissa taloissa oli sitä monumentaalisuutta ja näkyvyyttä.

Kellään tietoa mitä noiden paikalle on tulossa?

[eskimo]

Espoon keskus - kaupunkiutopian loppu

Museohörhöt:
Espoon kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Museoviraston mukaan Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä. Kaupungintalon purkaminen ja siihen sovitetun valtuustotalon oleellinen muuttaminen merkitsisi Espoon hallintokeskuksen 1960-1970-luvun rakennusvaiheen historiallisesti arvokkaimman ja arkkitehtonisesti laadukkaimman osan häviämistä.

1960 - 70 -luvun kiivaan rakentamisen ja kasvun aikana usko tulevaisuuteen oli rajatonta. Kaupunkisuunnittelussa oli ohitettu puutarhakaupunkiaate, palattu ruutukaavaan, joka näkyi lähiöiden tuulimyllynsiipi - kortteleina, ja haettiin lukuisilla arkkitehtikilpailuilla uusia aatteita.
Kilpailuissa nousi esiin uusi kaupunkiutopia, megastruktuuri, jonka puitteissa voitaisiin ratkaista teknisesti kaupunkien ongelmat ja unohtaa vanhat nuhjuiset kaupungit.
Aate oli sukua ruutukaavakaupungille, mutta sitä käsiteltiin kolmiulotteisesti ja kaupunkisuunnittelussa vapauduttiin maanpinnan asettamista rajoista. Tulevaisuuden kaupunki nähtiin teknispainotteisena pilari - palkkirakenteena, jossa toiminnot sijoittuivat näihin ruudukkoihin. Perinteiset talot nähtiin vanhakantaisina ja julkisivua ei uudella megarakenteella ollut entiseen tapaan.
Näitä megarakenteita palkittiin jokaisessa arkkitehtikilpailussa, ensinnä suurissa hankkeissa, kuten sairaaloiden ja yliopistojen suunnitelmissa. ( toteuneita mm. Oulun Linnanmaan yliopisto, Oulun yliopistollinen keskussairaala). Myöhemmin myös kaupunkikeskustojen suunnittelukilpailuissa. ( Lappeenrannan keskus, Espoon keskus)
Näistä Espoon keskus pääsi toteutuksessa pisimmälle. Sehän voitiin rakentaa neitseelliselle alueelle ilman ympäristön rajoituksia. Megarakennetta korostettiin ulkopuolelle voimakkaana näkyvänä pilari- palkki - aiheena. Toiminnot, kuten jalankulku ja autoilu erotettiin eri tasoille, mikä johti erilaisten ramppiaiheiden käyttöön. Nekin edustivat uutta kaupunki-ideologiaa ja kuuluivat tärkeänä osana ympäristökuvaan.

Nuorena arkkitehtiylioppilaana seurasin hankkeita innostuneena. Tosin jäitä hattuun laittoi vanha arvostettu arkkitehtuurin professorimme, joka totesi moisista megarakenteista: "Vaikka koko kaupunki tehtäisiin tällaiseen hilaan, sen arkkitehti itse asuisi punaisessa tuvassa häkkyrän ulkopuolella." Tämä on toteutunut ainakin Oulussa, missä yliopiston arkkitehtiosasto ei ole suostunut muuttamaan Linnanmaalle keskustan idyllisestä puutalokorttelista.
http://kartta.ouka.fi/Web/Default.aspx? ... nguage=fin

Näitä ajatuksia vasten katsottuna Janne H :n kuvat esittävät ihan kelvollista kaupunkistruktuuria ja museoviraston lausunto on tosiasiaa.

Lähde eskimon muisti

Espoon Keskus on tällä hetkellä siinä tilassa, että sille olisi hyvä jonkinlaista ehostusta tehdä.
Ja eikö lähitulevaisuudessa olekkin tiedossa jonkinlaista rakentamista.

[Janne_H]

Asemakaavanmuutos Espoontorin laajentamisesta ja yhdistymisestä Entresseehen asuintaloineen on ollut nähtävillä viime vuoden lopulla.

Keski-Espoon Sanomat 4/2013:












Espoontorin laajennus asuintalovaihtoehdolla:






Espoontorin laajennus toimistotalovaihtoehdolla:




Lähde: http://aineistopankki.espoo.fi/?cart=17 ... ijbjj&l=FI

[hmikko]

Kiitos kuvien postaamisesta.

Paikka näyttäis kohentuvan tiivistämisen myötä rajusti ja korkean asuintalon mittasuhteet ovat kohdillaan. Arkkitehtuuri vaan epäilyttää. Kömpelöitä laatikkoleikkejä tulee melkoinen annos yhteen paikkaan ja näkymät Siltakadulta ovat mielestäni jotensakin levottomia.

[Klazu]

Aika pieniä muutoksia tuohon viime huhtikuussa postaamasi havainnekuvaan nähden. Näyttää vain ostarin viherkatto saaneen kenkää (yllätys, yllätys) ja asuinrakennukset hieman sijoittuneen uudelleen.