Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
tekijänä finn_lily
#10199
Olisiko hautausmaa tarpeeksi urbaani sisällöltään tänne taloon?

Tässä Tampereen Kalevankangasta.


Kuva

Kuva
Viimeksi muokannut finn_lily, 29.04.07 09:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä grendy
#10200
Hienoja kuvia! Isompanakin niitä kyllä mielellään katselis :)
tekijänä Aboa
#10214
finn lily kirjoitti:Olisiko hautausmaa tarpeeksi urbaani sisällöltään tänne taloon?
Mikä ettei. Hyviä kuvia!

Ohessa muutama kuva viime vuodelta (löytyvät myös Turku-threadista):
Kuva
Kuva
Kuva Turun vanha hautausmaa

Kuva Paimion hautausmaa Turun kupeessa
tekijänä finn_lily
#10230
grendy kirjoitti:Isompanakin niitä kyllä mielellään katselis :)
Osasta kuvista on klikkauksen takana muutamakin kokoversio.
tekijänä finn_lily
#10231
Kivan näköinen kirkko tuolla Paimiossa. Milloinkas se on tehty?
tekijänä Aboa
#10251
Paimion kirkko on rakennettu... *googlettaa*... 1681-1689. http://www.muuka.com/finnishpumpkin/chu ... ap_fi.html

Turun seudulta löytyy muitakin viehättäviä pikkukirkkoja:
http://www.terowester.net/images/Valoku ... 2_0332.jpg
1792 valmistunut Kuusiston kirkko Kaarinassa.

Edelliseen huterasti liiittyen:
http://www.muuka.com/finnishpumpkin/chu ... ip_fi.html
Kuusiston linnanraunion kivistä rakennettu 1755 valmistunut Piikkiön kirkko Paimion ja Kaarinan naapurissa.
tekijänä finn_lily
#12093
Tällä kertaa kuvat ovat sitten isoja ja osa pienempiä, ei tule välittää kuvakokojen eroista.

Kansainvälistä hautausmaatunnelmaa välillä, nämä kuvat Englannista pienestä Woburnin kylästä:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ja Brittilästä, tällä kertaa kohteena Hexton:

Kuva

Kuva

Ja ihan täältä Tampereelta vaan. Osa ensimmäisen postaukseni linkeistä on hajonnut, joten saattaa tulla vanhaan hiukan toistoa...

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Mouhijärveltä:

Kuva

Kuva
Avatar
tekijänä Kantti
#12751
Turun hautausmaa täyttää 200 vuotta joten on erinomainen syy kirjoittaa asiasta. Vanhat kirkko- ja hautausmaat ovat kiinnostavia ja kauniita puistomaisia paikkoja joista erinomaisena esimerkkinä Turun hautausmaa.

Lainaus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta:

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Sen piirustukset laati arkkitehti Charles Bassi. Hautausmaan tuolloinen pinta-ala oli kolme tynnyrinalaa eli puolitoista hehtaaria. Hautausmaata on laajennettu vuosien saatossa kaikkiaan kaksitoista kertaa. Laajennusten myötä Turun hautausmaa on kasvanut nykyiseen 59,2 hehtaarin kokoonsa.

Turun hautausmaalla on noin 45 000 hautaa. Hautausmaahan haudataan vuosittain noin 1350 vainajaa. Tuhkauksia hautauksista on tänä päivänä jo 75 prosenttia.

Hautausmaalla on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävien vainajien hautoja ja arvokkaita, nimekkäiden kuvanveistäjien suunnittelemia muistomerkkejä ja veistoksia.


Turun hautausmaan ensimmäinen vainaja on (lainaus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta)

Englantilainen William Archibald Cramp kuoli 26. toukokuuta vuonna 1806 tapaturmaisesti matkallaan Pietarista Englantiin. Hänet haudattiin ensin Turun tuomiokirkon hautausmaahan, mutta siirrettiin noin vuotta myöhemmin Skanssin malmille, arkkitehti Charles Bassin suunnitelmien mukaan rakennetulle uudelle hautausmaalle, sen ensimmäisenä vainajana.

Kuva

Turun hautausmaan suunnittelijan - näilläkin sivuilla esiintyneen arkkitehdin - Charles Bassin viimeinen lepopaikka, pelkistetty ja askeettinen maassa makaava kivipaasi jonka nimistä on jo vaikeaa saada selvää mahdollisen kultauksen kadottua ja nimen ollessa hakattu aika matalaksi kiveen.
Kuva

Eräs merkittävimmistä funkkiksen edustajista Suomessa oli Erik Bryggman joka piirsi Turun hautausmaalla kohoavan Ylösnousemuskappelin vuodelta 1941. Wikipedia kertoo Erik Bryggmanista seuraavaa:

"Erik William Bryggman (s. 7. helmikuuta 1891, Turku – k. 21. joulukuuta 1955, Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923."


Kuvia Ylösnousemuskappelista.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva


Sisäpuolelle.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ylösnousemuskappelin suunnittelija itse, Erik Bryggman, on saanut hautapaikan lähelle merkittävimpiin töihinsä kuuluvaa rakennusta.

Kuva


Täydentävät kuvat Ylösnousemuskappelin pääsisäänkäynnistä jotka jostakin syystä jäivät kokonaan ottamatta.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva


Ylösnousemuskappelin kellotorni.

Kuva
Avatar
tekijänä 16valve
#16095
Muutama kuva Loimaalta jouluna. Harmi ettei ollut jalustaa, joten kuvat on tärähtäneitä.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Avatar
tekijänä Kantti
#16101
Aikas komea kirkko Loimaalla!
Avatar
tekijänä Kantti
#20907
Turun hautausmalle pystytettiin jokin aika sitten hautamuistomerkki kuvanveistäjä Manno Kallliomäelle. Muisomerkki poikkeaa yleisestä hautamuistomerkkien tyylistä merkittävästi. Turun Sanomat kirjoitti tästä seuraavasti:
Manno Kalliomäki sai itsensä näköisen monumentin
Taide puhuttelee myös hautausmaalla

KATARIINA NORONTAUS

Turun hautausmaan yhtenäinen hautakivirivistö on murrettu uudesta kohtaa. Edesmenneen taiteilija Manno Kalliomäen elämänkumppani, taiteilija Hilkka Könönen muisti eilen vietettyä Kalliomäen 60-vuotissyntymäpäivää kollegan tekemällä hautakivellä.

- Tahdoin hautakiven, joka olisi Mannon näköinen ja oloinen. Mannon luovuus oli niin ehtymätöntä ja jatkuvasti uusia alueita valtaavaa, että olisi suorastaan outoa, jos hänellä olisi ihan tavallinen mykkä hautakivi. Tämän muistomerkin on määrä olla ”mannomainen” - tuttu käsite kaikille hänet tietäneille.

Kuvanveistäjä Mika Linto-Vaara oli Könöselle alusta asti päivänselvä valinta työn toteuttajaksi.

- Hänellä on monipuolinen ammattitaito, rohkeus ja oivalluskyky. Ja ihailen suunnattomasti hänen esteettistä tajuaan. Tiesin, että Mikan tekemänä muistomerkistä tulisi Mannon näköinen.

Mannomentti on Linto-Vaaran ensimmäinen kosketus hautamuistomerkkitaiteeseen. Könönen antoi tutulle kuvanveistäjälle vapaat kädet, ja muistomerkin päämuodoksi valikoitui pian Kalliomäen omissa töissään paljon käyttämä ovaali.

- Halusin kiveen liikettä ja elämää, liikkuvan kuvan. Ovaalipinta kiillotettiin taivasta heijastavaksi peiliksi. Puut ja pilvet liikkuvat kivipinnassa kuin kuvaruudulla, Linto-Vaara kertoo.

Taiteilija tahtoi välittää muistomerkissä myös tunteen ikuisuudesta.

- Pääkivessä käytetty Varpaisjärven musta graniitti muistuttaa hieman tähtitaivasta, siinä on avaruuden tuntua.

Linto-Vaara keksikin ympäröidä pääkiven planeettamaisilla kivipalloilla. Yhteensä teoksessa on käytetty 13 suomalaista kivilajia.

- Mannomentti on joka sekunti erilainen, melkein kuin ihme. Kaikki siinä on kuitenkin kiveä. Mika Linto-Vaaran ajatus on hyvin kaunis, Könonen kiittelee.

Muistomerkki kuvastaa vainajaa

Hautamuistomerkki pyrkii aina edustamaan henkilöä, jota kunnioittamaan se on tehty. Mannomentissa Kalliomäkeä on Könösen mukaan hillitty ja lempeä veitikkamaisuus yhdistettynä filosofiseen ajatukseen.

- Mannon lempilause oli Wim Wendersin ”Jos ei ole vakava, ei voi olla villi”. Hautakivi edustaa myös Mannolle tyypillistä viimeisen päälle -estetiikkaa.

Linto-Vaara ei tuntenut Kalliomäkeä henkilökohtaisesti, mutta tapasi tämän muutaman kerran ja tunsi taiteilijan työn.

- Jos minun olisi pitänyt tehdä hautamuistomerkki täysin tuntemattomalle, olisi se ollut vielä vaikeampaa

Muistomerkin saaminen hautausmaalle sujui ongelmitta.

- On erittäin hienoa, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä heltisi lupa uudenlaiselle kivelle. Kivi sinänsä on mitoiltaan hautakiville määrättyissä rajoissa. Olen huomannut, että seurakunnassa tahdotaan nostaa kulttuuripuolta enemmän esille, Könönen sanoo.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rakennussuojelusta, museoista ja taideasioista vastaava intendentti Riikka Kaisti toteaa, ettei seurakuntayhtymän tavoitteena ole missään nimessä monotoninen hauta-alue.

- Kaikkiaan suomalaiset hautausmaat ja muistomerkit ovat kauniita. Aina ilahduttaa, kun näkee jonkun haudan, joka on samalla taideteos - joka jollain tavalla kuvaa vainajan persoonallisutta.

Perimmäisten kysymysten äärellä

Ulkomailta löytyy monia esimerkkejä hautausmaista, joille tullaan tutustumaan kuuluisuuksien hautoihin ja ihastelemaan monumenttitaidetta. Turunkin hautausmaalla on runsaasti nimekkäiden henkilöiden hautoja ja nimekkäiden taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä.

Alueen mielenkiintoisista haudoista tehty kartta ja opastetut kävelyt ovat Kaistin mukaan osoittautuneet hyvin suosituiksi. Hän uskoo, että hautausmaa on täysin oikea paikka taiteesta nauttimiselle.

- Koen, että joku taideteos haudalla on puhuttelevampi kuin esimerkiksi valokuva. Kun ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, lopputulos on usein hyvin koskettava.

Hautausmaafriikiksi tunnustautuva Könönen toivoo, että Suomessa arvostettaisiin enemmän hautausmaakulttuuria.

- Ei ihmisellä tarvitse olla mitään maailmanluokan saavutuksia persoonallisen hautakiven ansaitakseen, jokainen ihminen on laulun arvoinen. Eikä hautakiven tarvitse olla kallis, mutta ajatuksia niihin pitäisi omaisten enemmän uhrata.

Könönen näkee hautamuistomerkit eräänlaisina muotokuvina.

- Taiteilija paneutuu kohteeseensa ja ”tulostaa” käsityksensä omalla taiteellisella tinkimättömyydellään. Se on hyvin haastavaa ja mielenkiintoista. Hautausmaa on äärimmäinen konteksti ja hieno kulttuuriympäristö. Taiteilijalla on oltava tilannetajua.

Könönen kertoo kunnioittavansa syvästi hautamuistomerkkejä taiteenlajina.

- Mannon 30 vuoden elämänkumppanina olisin tietysti rakentanut hänelle vaikka temppelin, mutta tässä hautakiviasiassa ei ole kysymys pelkästään siitä, että tehdään jotain erityistä hänelle, vaan myös mahdollisuudesta olla vaikuttamassa hautakivikulttuuriin
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Avatar
tekijänä Kantti
#20968
Kuva

Kuva
Eräs Turun hautausmaan kauneimmista ja hienopiirteisimmistä hautamuistomerkeistä, mielestäni. G. Hoffstedt.

Kuva
Massiivinen, antiikin Rooman mieleen tuova suuri hautamuistomerkki. Oscar Hertzman [24.11.1845 - 27.7.1897].

Kuva

Kuva
Herkkä, säväyttävä pikkuenkeli. Muurarinvanhin A. Lindman, vaimonsa M. E. Lindström, heidän lapsensa ja lastenlapsensa.
tekijänä Luukie
#30815
Turun hautausmaa on mukava paikka. Iso ja vehreä. Ja jouluna todella kaunis kun kynttilöitä joka paikassa. Oli nykyisin tyttöystävän kanssa ensimmäiset treffit siellä ;D