Sivu 1/1

Rakennusten suojelusta.

Lähetetty: 17.01.07 13:20
Kirjoittaja Tyna
Paljon täälläkin puhuttanut aihe on rakennusten suojelu. Mitä saa purkaa ja mitä ei, mikä pitää suojella ja miten vanhoja rakennuksia saa remontoida.

Itse olen lähinnä sitä mieltä, että pääasiassa kaikki vanhat aikanaan hyvin rakennetut talot tulisi pääsääntöisesti säilyttää. Eli niitä ei saisi purkaa, mutta varsinaisesti en niitä suojelisi siinä mielessä kuin esimerkiksi Museovirasto suojelun käsittää. Eli mikäli ei erityistä syytä ole niin esimerkiksi minun mielestäni talot saa remontoida siten, että käyttää "epäaitoja" materiaaleja joita ei esimerkiksi tunnettu rakennusta alunperin rakennettaessa. Mikäli talon remontointi nykyaikaiseksi estetään niin saattaa käydä niin, että kukaan ei halua käyttää rakennusta siitä ei pidetä huolta ja lopulta se on niin huonossa kunnossa, että rumentaa maisemaa. Myös alunperin tehdyt rakennusvirheet saa ja pitääkin korjata (esimerkiksi Finlandiatalon marmorit, Aalto ei niitä olisi laittanut jos tietäisi miten huonosti ne Suomessa kestävät).


60-luvun elementtitalot ovat alunperinkin halvalla ja huonosti rakennettuja ja niiden "arkkitehtuuri" ei ole edes rakennusaikana järin loisteliasta ollut. Mutta en minä näitäkään purkaisi, mielummin täysremontti jossa julkisivu, putket, parvekkeet yms. rakennettaisiin uudestaan. Täysremontti saattaa maksaa lähes yhtä paljon kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen, mutta silti suosisin remonttia. Jotenkin lopputulos on monesti paljon paremman näköinen ja paljon vaihtelevampi kuin täysin uusia rakennettaessa.


Yksi riitapaikka on myös vanhojen rakennusten ulkokuoren säilyttäminen ja uuden rakennuksen rakentaminen sen sisään tai vanhan rakennuksen käyttötavan ja ympäristön täydellinen muuttaminen. Tästä on vaikea tehdä mitään yleistyksiä, mutta ainakin minun mielestäni näissä on yleensä onnistuttu. Esimerkiksi Tampereella vanhasta tiilisestä tehdasrakennuksesta on tehty parkkitalo. Vanhat kauniit tilimuurit on säästetty ja sen sisälle on valettu nykyaikainen parkkitalo. Ainakin ulkoisesti varsin hieno ja ympäristöön sopiva ratkaisu. Myös tampereelle suunnitellut Radissos-hotellin eteisaulan suunnitelmat ovat miellyttäneet minua varsin paljon. Vanhoista ränsistyneistä veturitalleista pitäisi tulla hotellin aula. Noista veturitalleista huomaa, että ne ovat kauniita rakennuksia, mutta nykyisessä käytössään ne ovat päässeet rapistumaan ja ovatkin nykyään varsin surullinen näky. Harmi että museovirasto ei sallisi näille rakennuksille uutta elämää.


En halua tehdä Suomesta museota. Sensijaan oikeassa jokapäiväisessä käytössä olevat vanhat rakennukset ovat hieno näky.

Lähetetty: 17.01.07 20:34
Kirjoittaja 16valve
Tampereen Tammerkoski on kansallismaisema. Nyt se halutaan myös Unescon maailmanperintölistalle. Tavoitevuosi on 2011 tai 2012. Jos hanke toteutuu, on Tammerkoski seitsemäs suomalainen maailmanperintökohde. Tampere joutuu kuitenkin miettimään, mitä kosken ympäriltä otetaan mukaan (ainakin Hotelli Ilves ja Koskikeskus jätetään sen ulkopuolelle).

Tästä oli juttua lauantain Aamulehdessä. Tänään myös Tamperelaisessa:
http://194.188.93.116/cgi-bin/mediaweb4#

Tällä hetkellä maailmanperintölistalla Suomessa
  • - Suomenlinna
    - Vanha Rauma
    - Petäjäveden puukirkko
    - Verlan tehdas
    - Sammalmäenlahden pronssikautinen hautaröykkiöalue
    - Struvan kolmiomittausketju
    - Esitetty 2006: Paimion parantola

Lähetetty: 17.01.07 23:09
Kirjoittaja Jape
Tyna kirjoitti:60-luvun elementtitalot ovat alunperinkin halvalla ja huonosti rakennettuja ja niiden "arkkitehtuuri" ei ole edes rakennusaikana järin loisteliasta ollut.
Tuo taitaa päteä paremmin 1970-luvun lähiöihin, sillä monet 1960-luvun lähiöt ovat itse asiassa huolitellusti suunniteltuja kokonaisuuksia. Pitkulaiset ja matalat talot olivat ikään kuin bastionimuureja, ja korkeat pistetalot "linnakkeen torneja". Hyviä esimerkkejä hyvin suunnitelluista 1960-luvun lähiökokonaisuuksista ovat esimerkiksi Pihlajamäki ja Keski-Vuosaari (kummatkin lienee suojeltu).

Itse olin joskus sitä mieltä, että 1960- ja 1970-luvun lähiöt pitäisi joko räjäyttää, tai muuttaa täydellisesti "perinteisemmiksi" rakentamalla mm. harjakattoja, ranskalaisia parvekkeita, ynnä muuta semmoista. Nyttemmin olen kuitenkin tajunnut, että myös tuon ajan lähiöillä on oma historiansa ja arvona, ja niitä tulee kunnioittaa. Remonteissa pitäisi mielestäni kunnioittaa talon alkuperäistä ilmettä, tietysti saumoja saa rapata umpeen ja laittaa hieman lisää väriä - mutta irstaimman lopputuloksen saa yrittämällä muuttaa suomalaista 60- tai 70-luvun lähiötä keskiaikaiseksi ranskalaiseksi kyläksi.

Pari esimerkkiä mielestäni oikeanlaisesta 70-luvun talon julkisivuremontista, jossa lopputulos on hyvä, mutta alkuperäistä ilmetta kunnioittava:

Kuva

Kuva

[kuvat: HC]

Olen kuitenkin sitä mieltä, että monet tuon ajan lähiöt kaipaavat turhien pöpeliköiden raivaamista. Tällä en tarkoita sitä, etteikö alkuperäistä luonnonläheistä ilmettä tulisi kunnioittaa, vaan sitä, että lähiöt nimenomaan suunniteltiin avariksi, ei pimeiksi pusikoituneiksi. Siispä umpeen kasvaneet pöheiköt pitäisi mielestäni maisemoittaa hoidetuksi nurmikoksi ja puistomaiseksi alueeksi.

Kuva Puotinharjusta 60-luvulta:
Kuva

Tuossa on juuri sitä 60-luvun avaruutta. Ja tuollainen ilme pitäisi 60-luvun lähiöihin myös palauttaa.
16valve kirjoitti:Tällä hetkellä maailmanperintölistalla Suomessa
  • - Suomenlinna
    - Vanha Rauma
    - Petäjäveden puukirkko
    - Verlan tehdas
    - Sammalmäenlahden pronssikautinen hautaröykkiöalue
    - Struvan kolmiomittausketju
    - Esitetty 2006: Paimion parantola
Eikös tuosta puutu Helsingin Senaatintori?

Lähetetty: 17.01.07 23:28
Kirjoittaja jusa-masa
Tammerkoski kuuluukin kyllä sellaisen suomessa suojelua tarvitsevien asioiden joukkoon. Sen verta hieno tampereen teollistumisesta ja kaupungiksi muuttumisesta kertova historiallinen kohde, jolle saa kyllä hakea vertaistaan suomessa ja maailmalla. :)

Lähetetty: 18.01.07 08:23
Kirjoittaja grendy
Jape kirjoitti: Kuva Puotinharjusta 60-luvulta:
Kuva

Tuossa on juuri sitä 60-luvun avaruutta. Ja tuollainen ilme pitäisi 60-luvun lähiöihin myös palauttaa.
Oon aivan samaa mieltä! Vanhoja kuvia katsoessa tulee aina mieleen että "jopas näyttää siistiltä". Sitten kun vertaa nykyiseen maisemaan niin puut (lähinnä havupuut) ovat vallanneet koko alueen ja juurikin ainut mitä näkyy on puita ja puita. Tietenkin menee liian karuksi jos kaikki puut olisivat aivan teinejä vielä, mutta juurikin hoitamattomat pöpeliköt sais raivata pois ja istuttaa uusia lehtipuita.

Liian lähelle kerrostaloja istutetut puurivistöt ovat myös yksi asia joka jaksaa omaa logiikkaa vaivata... 60-70 luvuilla rakennettujen talojen vieressä olevat puut yltävät jo tyyliin 5. kerroksen korkeudelle ja jos niitä on vielä iso rivi parvekkeiden/ikkunoiden edessä niin sitäkö ihmiset tosiaan haluavat nähdä kodeistaan "näköaloinaan"? Liialliset metsiköt estävät asunnoista ulos näkemisen ja myöskin ulkoa rakennuksen näkemisen joka sekin on ihan kiva asia, edelleenkään en ymmärrä mikä halu ihmisillä on piilottaa luomuksensa...

Lähetetty: 18.01.07 10:01
Kirjoittaja 16valve
Jape kirjoitti:
16valve kirjoitti:Tällä hetkellä maailmanperintölistalla Suomessa
  • - Suomenlinna
    - Vanha Rauma
    - Petäjäveden puukirkko
    - Verlan tehdas
    - Sammalmäenlahden pronssikautinen hautaröykkiöalue
    - Struvan kolmiomittausketju
    - Esitetty 2006: Paimion parantola
Eikös tuosta puutu Helsingin Senaatintori?
Tarkistin asian Unescon ja Opetusministeriön sivuilta. Aamulehden listalta puuttui Merenkurkun saaristo, joka liitettiin listalle 2006. Tämä on siis luonnonperintökohde, kun nämä kuusi muuta kohdetta ovat kulttuuriperintökohteita. Senaatintorista en löytänyt tietoa, tosin saattaa olla että Helsinki on hakenut/ hakee kohdetta listalle.

http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaelise ... ml?lang=fi

Täällä maailman kaikki kohteet
http://whc.unesco.org/pg.cfm?cid=31

Lähetetty: 20.01.07 22:58
Kirjoittaja H.C.
Olen Japen ja grendyn kanssa täysin samaa mieltä näistä 60-luvun lähiöistä. 70-luvulla rakennetuissa lähiöissä harvemmin on edes yksittäisten talojen arkkitehtuuri mitenkään yhteinäistä vaan ne muodostuvat vaan erilaisista harmaista betonielementtiviritelmistä. Julkisivurempoilla saa mun puolesta surutta tuoda värikkyyttä ja saumattomia pintoja alueelle. Poikkeuksia tietenkin on kuten Havukosken talot. Se koko alue on harvinaisen hyvä kokonaisuus jota en toivoisi koskaan tuhottavan.

Toinen asia on sitten nämä 70-luvun lähiöt kokonaisuutena ja niiden kaupunkirakenne. Se on jotain mitä ainakin monissa paikoissa suosittelisin vaalittavan. Mitä enemmän näissä kiertelen ja niitä katselen sitä enemmän arvostan niiden hyvää suunnittelua. Autot on pantu kiertämään lähinnä alueen reunoille ja itse alueet on keskeltä sitten juuri sitä että talot sijaitsevat keskellä luontoa/puistoa ja koko sisäinen infrastruktuuri perustuu kevyeen liikenteeseen. Nämä lähiöt ovat usein oikeasti todella hyviä paikkoja asua. Täydennysrakentamista en haluaisi kieltää sillä sen turvin turvataan palvelujen säilyminen ja kehittyminen, mutta se saisi noudattaa alueen alkuperäistä kaupunkirakennetta. Hirvittää kuvitellakkin sellaista että alettaisiin 8-kerroksisen harmaan elementtitalon viereen tunkemaan jotain idyllistä uusvanhaa tiivis-matalaa.

Mitä muuten tulee vanhojen talojen suojeluun, niin olen asiassa viime aikoina enemmän ja enemmän herännyt. Täällä Vantaalla on paljon hienoa vanhaa teollisuutta jota voitaisiin hyvin muuntaa uusiin käyttötarkoituksiin, mutta ikävän usein ne puretaan. Olen iloinen että Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys (tai nykyisin Vantaa-seura) vei Viertolan saippuatehtaan purun mahdollistavan kaavamuutoksen vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se torni on todellakin sellainen rakennus joka mielestäni antaa identiteettiä koko Tikkurilalle ja se on lisäksi hyvässä kunnossa. Mitään voittoa tuottavaa siitä tuskin olisi voitu tehdä, mutta ei sillä niin väliä. Sitä olisi vaikka voitu vuokrata halvalla harrastustiloina mitä erilaisimmille asioille tai jotain muuta, antaa erilaisille kulttuuritoiminnoille käyttöön tjsp. Siihen itse torni-osaan ei olisi kuulema voitu sijoittaa minkäänlaista toimintaa, mutta miksi olisi pitänyt? Se on aika mitätön osa rakennusta, vaikka näkyvä onkin, kai sitä nyt edes jonkinlaisena näköalatasentaana olisi voitu yrittää käyttää. Turha mun tosin on kitistä, heräsin asiaan vasta kun purusta oltiin päättämäsää ja mielipiteiden jättäminen myöhäistä, enkä varmaan muutenkaan olisi itse mennyt valittamaan vaikkei päätös miellyttänytkään. Lisäksi, onhan se turha vaatia että talousvaikeuksissa oleva kaupunki otta vielä tuollaisen taakakseen ja sitäpaitsi tuo alue tosiaan kaipaa kehitystä. Vaikeita asioita nämä suojelukysymykset. Tässä kuitenkin kuva saippuatehtaalta, etualalla vähän vanhempi osa kompleksia, joka on jo niin huonossa kunnossa ettei sen säilyttäminen ikävä kyllä liene mahdollista, siitä olisi muuten varmaan saatu mitä upeimpia loft-asuntoja kauniilla joenrantatontilla, takana näkyy torni.
Kuva

Lähetetty: 21.01.07 14:02
Kirjoittaja RV
Itse olen aiemmin vastustanut esim. Pihlajamäen suojelua, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että kyllä nämä hienoimmat alueet voi suojata ettei sinne keskelle yhtenäisyyttä tule jotain 2000-luvun kylppärikaakelitaloja.

Japen kuva Puotinharjusta todistaa sen, ettei 1960-luvun lähiöitä alusta asti rakennettu huonosti ja halvalla, sillä ainakin omasta mielestäni tuo 1960-luvun Puotinharju on malliesimerkki hyvin rakennetusta lähiöstä. Sekä luonnonläheisyys että urbaani ympäristö ovat sulassa sovussa. Puotinharjun ostari on myös malliesimerkki hyvin onnistuneesta 60-luvun ostoskeskuksesta.

Mutta nykyään juuri nämä aiemmin mainitut pöpeliköt ovat kasvaneet talojen eteen, eikä niiden loistoa enää voi ihailla kun puut ovat kasvaneet niiden eteen. Minusta nämä kuusikot ja männiköt tulee raivata oitis ja istuttaa tilalle kestäviä lehtipuita. Tamet tai lehmukset kelpaavat, sillä ne eivät peitä/varjosta liikaa taloja ja samalla ovat hidaskasvuisia. Lisäksi nykyään harmahtavat talot tulee maalata valkoisiksi alkuperäiseen ilmeeseen.

Oikeastaan omien kokemusteni perusteella suomalaiset lähiöt kuten Puotinharju ovat aika harvinaisia maailmalla. Vastaavaa arkkitehtuuria jota Japen kuvassa näkyy en ole itse tavannut edes Ruotsista.

Tässä vielä kuva Pihlajamäestä, joka rakennettiin vuosina 1959-1965. Minusta ainakin se on, tai ainakin oli, onnistunut lähiö sekä arkkitehtuuriltaan että asuinympäristöltään. Nykyään pöpeliköt taitavat peittää talot kuitenkin sielläkin.

http://www.docomomo-fi.com/selection/si ... lsinki.gif

Jos 60-luvun lähiöihin tulee täydennysrakentamista, sen tulee edustaa samaa selkeää ja luonnonläheistä mutta samalla urbaania rakentamista kuten kuvassa näkyy.

1970-luvun suomalainen arkkitehtuuri taas ei ole ollenkaan samaa tasoa kuin 60-luvun vastaava. 70-luvun harmaat laatikot tulee rapata tai muurata ja maalata pirteän värisiksi keltaisella, vihreällä tai tiilenpunaisella värillä. Kuitenkin on olemassa myös onnistunutta 70-luvun arkkitehtuuria. Tällaista edustaa mielestäni esim. Pihlajisto.

http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/t ... makuva.jpg

Tässä vielä kuva Kontulasta vuonna 1966:

http://www.valt.helsinki.fi/projects/km ... paiva1.jpg

Tältä sivustolta löytyy joitain mielenkiintoisia kuvia:

http://www.hel2.fi/kaumuseo/elanto/suburb02.html

Lähetetty: 21.01.07 14:37
Kirjoittaja Iggy.P
^^Saippuatehtaan suojelun tarve varmasti jakaa mielipiteitä. Loft-asuntoina siitä kuitenkin saisi omaperäisen asuinalueen. Torni näyttää jopa futuristiselta. :)


Kiistanalainen suojeltavan rakennuksen korotus toteutettiin joskus ´80-´90-lukujen vaihteessa Lahdessa nk.Aholan talolle.
Kuvassa rakennus alkuperäisessä asussaan 1909.
Kuva
(Kuva: Unto Tupalan kirjasta "Niin oli ennen, entäs nyt")

Tässä sama nykyasussaan kolme kerroksisena.
Korkeampana talo istuu paremmin ympäröivään rakennuskantaan, mutta kyllähän korotuksella tietyllä tavalla vääristetään Suomalaista kaupunkirakennushistoriaa.
Kuva




Alla kuva Oulun Pallas-korttelista. Kuvan harmaa rakennus on Vanhan apteekin talo, jonka vastaavanlainen korotus voisi olla perusteltu. Nyt kortteli on kovin epätasapainoinen koska rinteessä ylempänä oleva Pallaksen vanha kivirakennus on apteekin taloa kerroksen korkeampi. Väliin myöhemmin kyhätyt rakennukset on rakennettu apteekin talon korkeuden mukaan mutta vedetty sisään katulinjasta.
Kuva

Lopputulos on epäonnistunut. Kerrosta korkeampana apteekintalo tekisi korttelista helpommin uudisrakennettavan. Kortteliin suunnitellaan kauppakeskusta mutta apteekintalon korotus tuskin kuuluu suunnitelmiin. Se voisi kuitenkin olla perusteltavissa. Katulinjasta sisäänvedetyt rakennukset joutaisi purkaa ja koko korttelista voisi tehdä massoittelultaan yhtenäisen umpikorttelin. Apteekin talon korotus helpottaisi tavoitetta.