Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#9515
Vaikka Oulun projektit ketjussa on jo ollut hieman juttua aiheesta, ansaitsee tämä asian laaja-alaisuuden vuoksi ihan oman ketjun.

Siis, Oulun kaupunginhallitus on päättänyt selvittää olisiko alueella mahdollisuutta lähijunaliikenteeseen. Mikään ihan lähitulevaisuuden hanke tämä ei ole vaan tähtää jonnekin vuosien päähän, riippuen hyvin pitkälti Oulu-Seinäjoki rautatien uudistuksen valmistumisesta ja muista asioista.

Helposti tällaisista asioista innostuvana päätin ottaa hieman selkoa Oulunseudun rautatieliikenteen historiasta ja nykytilasta. Kävi ilmi että nykyistä raideliikenteen alennuskautta ei ole kestänyt vielä kovinkaan kauan. Vuonna 1986 lopetettu lättähattuliikenne poisti käytöstä suuren määrän asemia ja seisakkeita, jotka ovat yhä olemassa mikä missäkin kunnossa. Tärkeimmät paikat ovat kuitenkin onneksi säilyneet. En tiedä minkälainen arvo milläkin asemalla/pysäkillä tulevassa liikennehankkeessa olisi, enkä lähde sitä tässä edes vielä arvailemaan.
Ketjun tarkoitus on antaa vain yleiskuva vallitsevasta tilanteesta historian valossa.

Olen luetteloinut lähimmät liikennepaikat Oulusta lähtien kolmeen suuntaan järjestyksessä etelä-itä-pohjoinen. Eteläinen tarkoittaa rataosuutta Oulu-Seinäjoki, kuitenkin niin etteivät esittelemäni asemat ulotu koko matkalle, vaan vain Vihantiin asti eli 68km päähän Oulusta.
Itäinen on juuri sähköistetty rataosuus(sähköistys avattu 1.12.2006) Oulu-Kontiomäki, jossa esittelen asemat 58km päähän Oulusta Utajärvelle asti. Pohjoisessa on kysymys Oulun ja Tornion välisestä radasta jossa viimeinen kuvien kanssa esitelty liikennepaikka on 108km päässä Oulusta sijaitseva n.23 000 asukkaan Kemi.



ETELÄISET LIIKENNEPAIKAT/ASEMAT. Rataosuus valmistunut 1886. Asemat ovat tyyliltään uusrenessanssia. Kilometrit tarkoittavat etäisyyttä Oulusta.

Oulu, Nokela 2,8km(lakkautettu seisake).
Kuva


Kempele, 11,7km.
Kuva


Liminka, 24,3km.
Kuva


Hirvineva, 37,3km.
Kuva



Ruukki, 46km. Kuvassa Ruukin uudempi asema.
Kuva


Kuva



Tuomioja, 54km.
Kuva



Vihanti, 68km.
Kuva




OULUSTA ITÄÄN. Rataosuus on valmistunut 1930. Asemat ovat samalta ajalta.



Kiskotie, 1km. (ei kuvaa)





Nokela, 2,8km. (Yhteistä rataosuutta eteläisen radan kanssa)





Iinatti, (etäisyyttä ei ole tiedossa)





Madekoski, 13km.
Kuva





Pikkarala, 19km.
Kuva






Hangas, (etäisyys ei tiedossa).





Rova, (etäisyys ei tiedossa).





Soso, (etäisyys ei tiedossa).





Muhos, 35km. Asemalla pysähtyy juna edelleen.
Kuva




Hyrkäs, (etäisyys ei tiedossa)




Sotka, (etäisyys ei tiedossa)




Utajärvi, 58km.
Kuva






POHJOINEN RATAOSUUS, OULU-TORNIO. Rataosuus valmistui 1903. Asemat Jugendia.




Tuira, 3km.
Kuva





Pateniemi, 9km.





Kello, 13km.





Haukipudas, 22km.
Kuva

Rautatiesilta Haukiputaalla.
Kuva





Ii, 36km.
Kuva





Olhava, 53km.





Myllykangas, 63km.





Kuivaniemi, 71km.






Simo, 81km.





Viantie, 84km.




Maksniemi, 90km.




Kemi, 108km.
Kuva


Kuva



Kuvat ja tiedot Wikipedia ja Vaunut.org.
tekijänä ultrix
#9608
Seisakkeiden etäisyydet saa tutkimalla vanhoja TURISTI: Suomen kulkuneuvot-aikataulukirjoja. Löytyy hyvinvarustetuista kaupunginkirjastoista.

Itse olen miettinyt, että tunnin välein kulkeva taajamajunaliikenne olisi mielekästä pendelinä Kemistä Raaheen. Myös Oulusta Muhokseen tai jopa Utajärvelle voisi olla mielekästä ajaa junia, samoin Pohjanmaan rataa aina Seinäjoelle asti "joka taajamassa" pysähtyviä taajamajunia joitakin kertoja päivässä (6-12 vuoroparia). Kaikki nämä edellyttävät kuitenkin yhdyskuntarakenteen tiivistämistä radanvarsiin.

Kemistä Tornioon ja edelleen Haaparannalle voisi 2010-luvulla liikennettä toteuttaa dieselmoottorivaunukalustolla, Haaparannalla vaihto Tukholman yöjunaan ja edelleen vaikkapa Keski-Eurooppaan asti. Euroopasta tulevat reilaajat pääsisivät myös vaihtamaan Haaparanta-Kemi-paikkuun, ja edelleen VR:n juniin.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#9616
Kuvia rautateiden varsilta Oulun kaupungin alueella.

Kuva



Kuva




Kuva




Kuva




Kuva





Kuva





Kuva




Kuva




Kuva




Kuva





Kuva




Kuva




Kuva




Kuva




Kuva





Kuva





Kuva





Kuva




Kuva





Kuva





Kuva

ultrix kirjoitti:Itse olen miettinyt, että tunnin välein kulkeva taajamajunaliikenne olisi mielekästä pendelinä Kemistä Raaheen.
Junaliikenteessä olisi vain se huono puoli ettei se voisi pysähtyä kaupunkialueella riittävän tiheästi. Tässä mielessä pikaratikka olisi käytännöllisempi. Sellainen voisi pysähtyä nappia painamalla tavallisen ratikan tavoin vaikka jokaisen talorykelmän kohdalla. Junalta tämä ei onnistu.
En tiedä mikä pikaratikoiden todellinen matkustusmukavuus on mutta niiden kerrotaan soveltuvan hyvin pidemmällekin matkalle.

Perustamiskustannukset lienevät sekä junalle että pikaratikalle jokseenkin samat. Ratikkaa varten jouduttaisiin vain rakentamaan laitureita hieman tiheämmin. Sen palvelutaso olisi kuitenkin selkeästi parempi ja kehitettävyys aivan omaa luokkaansa. Jos siihen päädyttäisiin saattaisi se tulevaisuudessa luikerrella ehkä myös ruutukaava-alueella(:




Kuva Oulun Portin tulevasta yritysalueesta. Taustalla häämöttää Kaakkurin tornitalo. Alue on suunniteltu moottoritietä ajatellen mutta rautatiekin kulkee sattumalta sentään näin läheltä.
Kuva



Suurella ikä-luokalla on parantumaton peltoneuroosi.
Kuva




Pilvenpiirtäjäfoorumissa ei liene pahitteeksi vielä yksi lähikuva Kaakkurin asuintornista.
Kuva


Kehittämismahdollisuuksia Oulussa on mielestäni ihan kohtuullisesti. Kysymys kuuluukin kuinka luovasti liikenteestä päättävät tahot osaavat asian ajatella. Jokatapauksessa kaikki lisääntyvä rautatieliikenne on hyvin tervetullutta.
Avatar
tekijänä Klazu
#10001
Suomen vanhat puiset rautatieasemat ovat mielestäni aivan ihania! Ne näyttävät jopa hylättyinä ihanilta. Niissä on se vanhan ajan henki hyvin purkissa. Hyi kaikille uudemmille asemarakennuksille. Esimerkiksi Lahden asema on aivan kamala. Jyväskylän moderni asema on mielestäni hieno, koska tykkään kyseisestä rakennustyylistä.

Kylläpäs Ouluun tullessa radan varrella riittää ankeeta betonilähiötä! Noita kuviahan voisi luulla jonkin Itä-Euroopan suuremman kaupungin sosiaaliseksi asuntotuotannoksi. Suomen talvinen harmaa sää vielä lisää ankeeta mielikuvaa. :(
Avatar
tekijänä Iggy.P
#10778
En keksinyt muutakaan ketjua mihin tämän uutisen laittaisin. Ja jouduttaahan radan kunnostus tietenkin tätä mahdollisesti toteutuvaa Oulun lähijunahanketta.

Eli Oulu-Seinäjoki radan kunnostus on päätetty aloittaa. Asiassa kävi Oulun kannalta sikäli ikävästi että kaksoisraiteen rahoitus koko matkalle vedettiin pois ihan kalkkiviivoilla, eikä rataa vielä nyt ensivaiheessa rakenneta kaksoisraiteena kuin Kokkolaan asti. :( Oulun kaupunki yrittää tietenkin saada vielä neuvoteltua rahoituksen kuntoon koko matkalle mutta se miten siinä käy jää nähtäväksi myöhemmin. Pääasia että rataremontti alkaa.

Eilispäivän uutinen(28.2)
RHK kirjoitti:Seinäjoki–Oulu-Ratahankkeen valmistelelutyöt käynnistyvät


Ratahallintokeskus käynnistää Seinäjoki–Oulu-rataosan palvelutason parantamisen valmistelevilla töillä kesällä 2007. Kaksoisraiteiden rakentaminen ja suunnitelman mukaiset tasoristeysten poistot alkavat vuonna 2008.

Hankkeen ensimmäinen vaihe parantaa rataosan liikennekapasiteettia ja nostaa henkilöliikenteen nopeutta. Nopeuden nostolla sekä radan rakenteen ja kantavuuden parantamisella luodaan edellytykset rautatieliikenteen kehittämiselle. Lisäksi poistetaan 37 tasoristeystä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksoisraideosuudet väleille: Etelä-Seinäjoki–Seinäjoki, Seinäjoki–Ruha ja Kokkola–Matkaneva sekä viisi uutta liikennepaikkaa, jotka mahdollistavat junien kohtaamisen yksiraiteisella osuudella. Näillä toimenpiteillä ja radan alus- ja päällysrakennetta uusimalla voidaan nostaa henkilöliikenteen nopeuksia yhteensä noin 100 kilometrin matkalla.

Ratatyöt alkavat täysimittaisina vuonna 2008 ja nämä ensimmäisen vaiheen ratatyöt päättyvät vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevana kesänä rataosalla on kolme 6-12-tuntista liikennekatkoa, joiden aikana junia korvataan linja-autoilla. Joitakin junavuoroja joudutaan perumaan. Lisäksi rataosalle asetetaan useita nopeusrajoituksia, jotka aiheuttavat junille noin 10 minuutin myöhästymisiä. Kesällä 2008 junaliikenne joudutaan katkaisemaan kahdeksaksi tunniksi päivittäin. Vuosina 2009 ja 2010 työraot tulevat olemaan samankaltaiset kuin vuonna 2008. Ratatöiden suunnittelussa on pyritty minimoimaan henkilö- ja tavaraliikenteelle aiheutetut haitat, mutta nykyisen rakenteen uusiminen ja tasoristeysten poistot vaativat minimissään kahdeksan tunnin yhtämittaisen työskentelyajan.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#11948
Laitampa vielä tämänkin ketjun jatkoksi niin on sitten asian tiimoilta käytyä keskustelua taltioitu taloonkin.
Rautatie uutiset kirjoitti:Paikallisjuna soveltuisi Ouluun
03.04.2007 19:15


Oulun seudun rataverkosto soveltuisi hyvin myös paikallisjunien liikennöintiin. Tätä mieltä ovat Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan arkkitehtuurin osaston opiskelijat Elina Hautamäki, Hannu Saunaluoma, Pirkko Kangas, Kristian Järvi, Eini Vasu ja Hannele Kelavuori, jotka Kalevan pyynnöstä ideoivat paikallisjunien kulkua Oulussa ja lähiympäristössä.

Myös Suomen rataverkostosta vastaavan Ratahallintokeskuksen (RHK) mukaan paikallisjunaliikenne on Oulun seudulla periaatteessa mahdollinen. Ensin pitäisi kuitenkin selvittää kaksi oleellista asiaa: kuka toimii paikallisliikenteen maksajana ja riittääkö radan kapasiteetti paikallisen liikenteen käyttöön.

"Voimassa olevan lain mukaan VR-konsernilla on monopoli radoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen. Käytännössä VR:n tulisi siis liikenne hoitaa, mutta rahoittaja pitäisi löytyä muualta. Paikallisjunaliikennettä on nyt vain pääkaupunkiseudulla. Siellä kunnat maksavat ja VR hoitaa liikennöinnin", RHK:n liikennejohtaja Anne Herneoja sanoo.


Syöttöliikenne tukisi käyttöä

Arkkitehtiopiskelijat piirsivät paikallisjunaliikenteen Ouluun ja lähiympäristöön muutaman kymmenen kilometrin säteelle. Matka on sama, mikä kuljetaan sankoin joukoin kevyesti työmatkaliikenteenä. Jos opiskelijoiden visiot toteutuisivat, Ouluun voisi hurauttaa paikallisjunalla vaikkapa Iistä, Revonlahdelta tai Madekoskelta.

Riittävän tiheällä pysäkkiverkostolla paikallisjunat tavoittaisivat kulkijoita laajoilta alueilta. Vielä suuremmalle joukolle junamatka mahdollistuisi, jos bussit ajaisivat syöttöliikenteenä vuoroja paikallisjunille alueilta, jotka ovat kauempana radasta.

Jos rakennettaisiin vähän lisärataa, saataisiin paikallisjunayhteys myös Oulunsaloon ja lentokentälle sekä Jääliin ja Kiiminkiin.

Kaupungin kohdalla koko junaliikenne voitaisiin opiskelijoiden visioissa upottaa maan alle asemineen. Samasta paikasta löytyisi myös bussiasema. Näin saataisiin arvokasta tonttimaata rakentamiseen. Esimerkiksi VR:n varikkoalueelle opiskelija Pirkko Kangas laskee mahtuvan viisi Lintulan kokoista asuntoaluetta.

Koko paikallisjunaideoinnin taustalla on se, että junaliikenne tukisi bussiliikennettä ja joukkoliikenne kasvaisi. Samalla liikenteen päästöt vähenisivät.

"Oleellista on, miten VR suhtautuu paikallisjunaideaan. Jos VR:n kanta on myönteinen ja se sallisi myös muiden kuin itsensä ajaa henkilöliikennettä radalla, voisivat yksittäiset yrittäjät innostua paikallisliikenteestä", opiskelija Hannu Saunaluoma pohtii
Avatar
tekijänä Iggy.P
#21164
Kuva
Kuva: Kaleva
Kaleva kirjoitti:Vihreät esittää paikallisjunia Oulun seudulle
4.10.2008

Oulun läänin vihreiden silmissä kangastelee seudullinen paikallisjunaliikenne, joka kuljettaisi työmatkalaisia nopeasti Oulun taajamien ja ympäristökuntien välillä.
Lisää aiheesta

Vihreiden tekemien selvittelyjen mukaan paikallisjunaliikenne ei ole kuitenkaan mahdollinen ilman pääradan kaksoisraiteen toteutumista.

"Oulun seudun olisi yhteistuumin otettava paikallisjunaliikenne kriteeriksi, kun kaksoisraidetta vaaditaan", sanoo joukkoliikennepoliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja Paula Pohjanrinne Kempeleestä.

Paikallisjunaliikenne tarvitsee kaksi raidetta, sillä yhdelle raiteelle liikennemääriä ei voi kasvattaa.

Ajatuksessa paikallisjunista käytetään hyväksi nykyistä päärataa, ja Kiimingin suuntaan rakennettaisiin mahdollisesti erillinen poikkiraide.

Rautatielle on valmis pohja Ruskoon asti.

Oululainen Jukka Keski-Filppula (vihr.) korostaa, että paikallinen junaliikenne vaatii koko seudulta erittäin voimakasta poliittista tahtoa, eli Oulun seudun on tulevaisuudessa oltava nykyistä eheämpi kokonaisuus.

Vihreät pitää joukkoliikennettä erityisen tärkeänä kysymyksenä kunnallisvaaleissa. Liikenne tuottaa Oulussa 15 prosenttia päästöistä mutta seudulla 64 prosenttia. Jälkimmäisestä suurin osa tulee yksityisautoilusta, ja työmatkaliikenteellä seudun kuntien ja Oulun välillä on suuri osuus.

Seudullisen kaavoituksen on vihreiden mielestä tuettava joukkoliikennettä. Se tarkoittaa, että uudet alueet suunnitellaan linja-autoreittien kannalta sopivasti. Nyt ympäristökuntien rakentaminen keskittyy puolueen mielestä liikaa haja-asutusalueille.

"Kaavoituksen on oltava vähintään sellaista, että perheessä ei tarvita kahta autoa, mikä on yleistynyt", sanoo Oulun kaupunginvaltuuston vihreiden ryhmän puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli.

Joukkoliikenneohjelma esittää, että nopeassa aikataulussa luotaisiin seudullisesti toimiva joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio.

Pidemmän ajan kuluessa Oulun seudulla voisi toimia joukkoliikennettä hoitava seudullinen liikennevirasto ja lautakunta.

Oulun läänin vihreät ratkaisisivat linja-autovuoro-ongelmat kutsupohjaisella liikenteellä. Nykyiset suuret bussit kulkevat vilkkaasti paljon asutuilla alueilla, mutta usein paljon kuluttava suuri onnikka ajaa lähes tyhjänä.

Vakioreittien rinnalla toimivassa kutsupohjaisessa järjestelmässä tilataksin tai pikkubussin kokoinen auto veisi matkustajia sen mukaan kuin on tarvetta ilman kiinteitä reittejä tai aikatauluja.

Antti Ervasti
Avatar
tekijänä Iggy.P
#25808
Yle uutiset kirjoitti: Pohjanmaan rata on liikenteen ykköshanke

julkaistu 31.7.2009

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiesitys vuodelle 2010 on 2 291 miljoonaa euroa. Ykköshankkeeksi ministeriö asettaa Seinäjoen ja Oulun välisen Pohjanmaan radan peruskorjauksen.

Kokkolan ja Ylivieskan välisen kaksoisraiteen rakentaminen sisältyy valtiovarainmimisteriön budjettiesitykseen. Hankkeesta on päätetty liikennepoliittisessa selonteossa. Kaksoisraiteelle on varattu kaksi miljoonaa euroa aloitusrahaa ensi vuoden budjetissa.

Samansuuruisen aloitusrahan on saamassa myös E18-tie Koskenkylän ja Kotkan välillä. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää toiveen myös Haminan ohitustiestä, jolle ministeriö haluaa viiden miljoonan euron budjetin. Sitä ei kuitenkaan ole sisällytetty VM:n budjettiin.

Valtiovarainministeriön omassa ehdotuksessa on Vaasassa 8-tiellä aloitettava Sepänkylän ohitustien aloittaminen.

Ensi vuonna käynnistettävään Länsimetro-hankkeeseen ei mene valtion rahaa vielä aloitusvuonna. Vuosina 2011–2015 valtio osallistuu hankkeeseen enintään 200 miljoonalla eurolla.

YLE Uutiset
tekijänä braide
#25813
bitterfly kirjoitti:Hienoa, että paikallisjunia tuetaan, koska näemme Turku - Salo kaksoisradan?
No kaise sitte vuonna 2035 päätetään että aletaan rakentaa 2052, ni ois valmis sitte 2400-luvulla :D
Suomessa on se, että kaikkia juttuja vaan odotetaan ja pitkitetään ja näin toimimalla kaikkea joudutaan selvittää ja säätää niin monta kertaa, että jo suunniteluihin yms. on jo kulunut 1/10 projektin hinnasta.
tekijänä -Gentleman82-
#25857
Sittenhän se Turku-Salo raide tulee, kun siihen on rahaa. Tällä hetkellä siihen ei ole rahaa, varsinkaan kun Turun seutu ei ole valmis maksamaan Helsingin seudun tavoin 1/3 ratainvestoinneista. Toisaalta Tärkein olisi pitää yllä nykyradan kunnosta ja nostaa nopeuksia. Yksi juna tunnissa on Salosta riittävä määrä Turkuun, tuskinpa se paikallisjuna sen ihmeellisempi olisi. Mielenkiintoiseksi asian tekisi, jos rata Ukiin pannaan kuntoon. Syntyisi yhteys Salo-Tku-Uki. Mutta kenen firma liikennöikään Ukiin? Vinkki: autot ovat keltasävyisiä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#25985
Yle uutiset 11.8.2009 kirjoitti: Vihreät: Pohjanmaan radan rahoitus varmistettava


Vihreiden hallitusryhmä vaatii Pohjanmaan radan rahoituksen varmistamista syksyn budjettineuvotteluissa parin viikon päästä. Kuntien taloutta vihreät vahvistaisivat ensi vuonna korottamalla kiinteistöveron alarajaa.

Hallituksen budjettiriiheen valmistautuvien vihreiden mielestä Pohjanmaan radan kaksoisraiteen keskeytymätön rakentaminen tulee halvemmaksi ja on myös ilmastollisesti kannattavaa. Kuntien taloutta vihreät vahvistaisivat ensi vuonna korottamalla kiinteistöveron alarajaa 0,1 prosenttiyksiköllä.

Syksyn sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä vihreät parantaisivat keikka- ja osa-aikatyön tekemisen kannattavuutta.

Vihreiden hallitusryhmä päätti kaksipäiväisen kesäkokouksensa tiistaina Loviisassa.

Avatar
tekijänä Iggy.P
#26041
Taas yksi "uutinen" tähän ketjuun. Ihan hyvä että jonkinlaista kantaa asiaan otetaan. Sanotaan kuitenkin nyt vielä se että Oulun lähijunaliikenteen toteuttaminen olisi käytännössä erittäin vaikeaa, koska alue on rakennettu aivan uskomattoman hajanaisesti. Realistista lienee lähinnä se että jonkinlainen junayhteys syntyy ajan kanssa lähikuntiin, mutta tuskin mitään tiivistä lähiliikennettä tullaan näkemään parhaassakaan tapauksessa. Sellainen vaatisi todella rankkaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä johon voisi ajaa vain vakava öljykriisi tai muu vastaava. Tosin sellainen köyhdyttäisi todennäköisesti myös rakentamisen, joten siinäpä se. Avaus on kuitenkin ihan mielenkiintoinen ympäryskunnan johtajan esittämäksi. Yleensähän kaikkein vannoutuneimmat autojuntturat asuvat ympäryskunnissa.
Kaleva 13.8.2009 kirjoitti:Lähijunia halutaan myös Oulun seudulle

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajalan mielestä kaupunkien pitäisi sitoutua harkitsemaan lähijunaliikenteen aloittamista Raahen ja Iin välille.

"Tämä vähentäisi päästöjä, kun Ouluun tulevien työmatkalaisten ei tarvitsisi omalla autolla kulkea", Rajala toteaa.

"Koska käsittääkseni kaksoisrata rakennetaan nyt Ouluun asti, se olisi myös radallisesti mahdollista", hän jatkaa.

Reitti Raahen ja Iin välillä kulkisi Haukiputaan, Oulun, Kempeleen, Limingan ja Ruukin rautatieasemien kautta.

"Nämä asemat eivät ole enää asiakaskäytössä, mutta niissä on kyllä pysähdyspaikat", kertoo VR:n Pohjois-Suomen tiedottaja Sanna Keränen.

Tällä hetkellä näistä kunnista kulkee päivittäin lähes 10 000 ihmistä töissä Oulussa.

VR ei tyrmää ajatusta ensi kädeltä.

"Tottakai jos ongelmat saadaan ratkaistua siten, että liikennöinnistä tulee taloudellisesti kannattavaa niin meillä ei ole mitään sitä vastaan", kertoo VR:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Markus Lohikoski.
tekijänä ÄmJii
#26053
Mut jos se lähijunaliikenne ei ole tiivistä, niin siinä tapauksessa sillä ei tee mun mielestä mitään. Toimivuuden ja vaivattomuuden pitäisi olla mahdollisimman lähellä omaa autoa, jotta ihmiset vaihtaisi julkiseen. Jotain tietenkin saa anteeksi, jos säästää rahaa. Mun mielestä pitäis vaan tehdä selkeä päätös asiasta, koska julkista liikennettä on ympäristön vuoksi joka tapauksessa lisättävä, ja sitten ohjattava uudisrakentamista näiden pysäkkien läheisyyteen. Jos ei VR:lle toiminta muuten kannata, niin sitten valtion pitäis tukea, koska tässä nyt on kyseessä muitakin kuin rahallisia arvoja. Muutenkin yhteiskunnan varoja laitetaan roppakaupalla kaikenlaiseen taloudellisesti kannattamattomampaan toimintaan, jonka rinnalla joukkoliikenteen tukeminen tuntuu aika pieneltä pahalta.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#26132
Kalevan pääkirjoitus 15.8.2009 kirjoitti:Lähijunat otettava vakavasti


Lähijunaliikenteen aloittaminen Oulun seudulla ei missään tapauksessa onnistu nopeasti. Silti mahdollisuuteen on suhtauduttava vakavasti, sillä raideliikenteen rooli kasvaa tulevaisuudessa.

Tungosta kuin Tuiran asemalla, sanoi sananlasku kauan sitten. Vielä 1980-luvun alkupuolella saattoi junan saada pysähtymään Tuirassa, vaikka tungoksesta ei enää silloin ollut tietoakaan. Iissä ja Haukiputaalla on asemakylänsä, radan varteen aikoinaan rakennetut.

Se oli silloin. Nyt vanhaa kiskobussia, lättähattua, näkee enää Pohjois-Suomen rautatieharrastajien museokäytössä. Silloin tällöin pääsee lättähatulla kokeilemaan, miltä tuntuu ajaa junalla Oulun asemalta Tuiran ja Toppilan seisakkeiden kautta Hietasaareen.

Rautatie Oulusta lähtee kolmeen ilmansuuntaan, mutta kiskoilla ajavat enää pelkät kaukojunat. Seudun sisäinen matkustaminen vaikkapa Vihannista tai Muhokselta kaupunkiin on hyvin vähäistä.

Sama on tilanne muuallakin Suomessa. Aivan samoin Tampereen tai Turun lähellä rautatie lähikuntiin on olemassa mutta lähiliikennettä ei, vaikka väestöpohja on selvästi Oulun seutua suurempi. Sen paremmin VR kuin kunnatkaan eivät ole olleet kiinnostuneita lähijunista missään muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Ruotsissa lähiliikennettä on junilla Tukholman, Göteborgin ja Skoonen seuduilla, joissa asukasmäärä on melkoinen. Oulun kokoisella talousalueella oma sisäinen junaliikenne on harvinaista.

Silti Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala on oikealla asialla ehdottaessaan lähijunia myös Oulun seudulle.

On selvästi nähtävissä, että junilla on tulevaisuus puolellaan. Sähköjunien teknologia on tämän päivän todellisuutta, toisin kuin sähköautojen. Jatkossa ilmastosyyt painavat paljon vaakakupissa junaliikenteen puolesta.

Pohjois-Suomen kannalta on ilman muuta kiireellisintä ja oleellisinta saada Pohjanmaan radan kunnostus viedyksi loppuun ilman viivytyksiä ja siten, että tuloksena on kaksoisraide koko Seinäjoen ja Oulun välille. Jos Kolarin rautakaivosten tuotanto lähtee täysillä liikkeelle ja malmia viedään myös Kemistä etelään, kiskojen kohennus on tarpeen myös Oulusta pohjoiseen.

Mutta samalla tämä avaa tilaa myös lähiliikenteelle. Nyt paikallisjunille ei edes olisi tilaa raiteilla Oulusta etelään.

Liikenteen aloittaminen vaatisi melkoisia investointeja asemarakenteisiin ja seisakkeisiin. Vielä suurempi kysymys on, että asutus ja työpaikat on Oulun seudulla rakennettu enimmäkseen aivan muualle kuin rautateiden lähistölle.

Jos henkilöliikennettä todella aiotaan saada kiskoille, se on otettava myös kaavoituksessa pitkäjännitteisesti huomioon. Nyt se mahdollisuus on sivuutettu tyystin.

Siinä ajattelutapaa on vähitellen tarpeen muuttaa. Oulun kaupunki on jo tilannut raideliikenteen esiselvityksen, jossa vaihtoehtoina on myös uusia kevyitä raidelinjauksia.

Puhtaasti tämän hetken tilanteen valossa raideliikenne olisi kovin kallis ja tehoton tapa järjestää Oulun seudun joukkoliikennettä. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi ajatuksen hylkäämiseen. Kyse ei ole tästä hetkestä eikä nykyisistä talousarvioista, vaan tulevaisuudesta.

Pitkin Suomea on nyt täysin hiljentyneitä asemia ja seisakkeita. On täysin mahdollista ja ilmastovaatimusten myötä jopa todennäköistä, että kehitys alkaa taas liikkua toiseen suuntaan, kohti modernia lähiliikennettä. Siihen on hyvä myös Oulun seudulla ajatuksellisesti varautua, sillä kiskojen puolesta edellytykset ovat olemassa. Suurin investointi on siis jo tehty.