Taloforum.fi

[hmikko]

Kiinnostavaa nähdä kuinka käy.

Voin kertoa sen nyt: käy samoin kuin aiemmille Hyperloop-hankkeille. Luemma kiinalaiset ovat rakentaneet 2 km pitkän putken ja siihen maglev-radan. Hyperloop One rakensi aikanaan Nevadaan 500 m pitkän ja teki kokeen myös ihmismatkustajilla ennen kuin rahat loppuivat vuonna 2023. Hyperloop Onen saavuttama huippunopeus oli suht vaatimaton kiinalaisten väittämään verrattuna, mutta se johtunee lähinnä radan pituudesta, ei sen kummemmin maglevin tai muun tekniikan puutteesta. Väitän, että jos hyperloop olisi hyvä idea, se olisi jo havaittu ja kehittäminen olisi lähtenyt kunnolla liikkeelle. Muskin hypetyksen jäljiltä asiaan kyllä panostettiin sen verran länsimaissa. Kiinan kommunistisella puolueella ja valtiojohdolla on nähtävästi halua ja kykyä laittaa ns. pirusti rahaa infrastruktuurihankkeisiin, oli niissä tolkkua tai ei. Kiinassa on jo yli-investoitu tavallisiin suurnopeusratoihin melkoinen määrä, ja se velkakupla on purkautumassa samaan aikaan asuntomarkkinoiden järjettömän kokoisen kuplan kanssa.

Shanghaissa muuten on jo vuosia ollut toimivakin maglev-juna, saksalaisella Transrapid-tekniikalla rakennettu 30 km pituinen lentokenttäyhteys. Kyseinen maglev-ratkaisu ei ole yleistynyt, ei Kiinassa eikä Euroopassa. Syystä, sanoisin. Koerata Saksassa on jo ilmeisesti purettu tähän mennessä. Japanilaiset ovat rakentamassa ensimmäistä pitkän matkan maglev-rataa Tokiosta Nagoyaan. Rakentaminen alkoi 2014 ja luemma tämän hetken arvio valmistumisesta on 2034. Hinta on jotain. Ilmeisesti pontimena on yritys toistaa alkuperäisen luotijunan menestys (maglev-radan reitti on ensimmäisen Shinkansen-reitin oikorata), mutta epäilen, että käteen jää lähinnä hyvin iso lasku.

[Pyöröovi]

Investoinnit maailman nopeimpiin ratoihin palvelevat samaa autoritääristen hallintojen näytöshalukkuutta kuin maailman korkeimmat pilvenpiirtäjät ja näyttävimmät urheilukilpailut. Ne ovat tehokkaita propagandan välineitä, joilla on mahdollista esittää edistystä, vaikka talous junnaisi ja suuri osa kansasta riutuisi. Parhaimmillaan ponnistukset auttavat todella kehittämään monenlaisia uusia keksintöjä ja edistävät lahjakkaiden insinöörien urapolkua, mutta varsin usein saavutukset jäävät mitättömiksi. Esimerkiksi edellä mainittu Kiinan T-Flight ei siis ole vielä saavuttanut mitään lentokoneen nopeutta, vaan se kulki testissään 623 km/h, mikä on hiukan nopeammin kuin Japanin L0 Maglev. Teknologia on vaikuttavaa, mutta tästä on vielä suuri matka 1 000 km/h, jonka Kiina on laittanut arbitraariseksi tavoitteekseen.

Toki länsimaatkin toimivat samoin vielä 1900-luvun alussa, jolloin teknologioita kehiteltiin ihan vain kansallistunnon pönkittämiseksi ja zeppeliinien kaltaiset projektit osoittautuivat suorastaan vaarallisiksi investoinneiksi. Nykyään infraprojektit nähdään ennemmin keinoina ruokkia talouskasvua, kohentaa palveluiden saavutettavuutta ja tukea ympäristön kestävyyttä, joten projektien kustannukset lasketaan niin tarkkaan kuin mahdollista. Samoin Japanin maglev-juna varmasti pyrkii rakentamaan uutta pohjaa pysähtyneelle talouskasvulle, vaikka projektin tavoitteisiin voi hyvistä syistä suhtautua epäillen.

[Iggy.P]

Tässä vielä yksi aiheeseen liittyvä uutinen:

Hamburg Hyperloop: uusin EU-kaupunki, joka osoittaa rakkautta maglev-junien kanssa

Onko Hampurin Hyperloop näköpiirissä? Kaupungin uusi hallitus haluaa kehittää alueelle reitin – juuri kun Berliini ja Bryssel lisäävät teknologian tukea laajemmin. Mutta kasvavan poliittisen innostuksen ja epämääräisten aikataulujen keskellä, kuinka lähellä Eurooppa on paljon ylistettyä, mutta vielä pitkälti testaamatonta Hyperloopia?
https://www.railtech.com/all/2025/05/05 ... ?gdpr=deny

[Iggy.P]

Odysight.ai ja Israelin rautatiet tekevät yhteistyötä tekoälypohjaisen rautatieturvallisuusjärjestelmän parissa

Pilottiohjelmassa järjestelmää testataan useilla tuotantolinjoilla, ja täysi käyttöönotto on suunniteltu onnistuneen optimoinnin jälkeen.

9. tammikuuta 2025
Israelin rautateiden innovaatio-osaston kanssa kehitetty tekoälyjärjestelmä käyttää edistyneitä kameroita ja koneoppimista vaihteiden reaaliaikaiseen valvontaan. Kuva: Dmitriy Feldman svarshik.

Odysight.ai on yhdistänyt voimansa Israelin rautateiden kanssa kehittääkseen tekoälyllä (AI) toimivan rautatieturvallisuusjärjestelmän, jolla estetään suistumisia ja parannetaan Israelin rautatieverkon turvallisuutta.

Tämän valvonta- ja ennakoivan kunnossapitojärjestelmän odotetaan mullistavan rautatieinfrastruktuurin parantamalla kriittisten raidevaihteiden suorituskykyä, tekoälyyritys kertoo.

Tekoälyjärjestelmä, joka on yhteistyössä Israelin rautateiden innovaatio-osaston kanssa kehitetty hanke, hyödyntää edistyneitä kameroita ja koneoppimista näiden kytkimien valvomiseksi reaaliajassa. Se voi havaita mahdolliset ongelmat ja ennustaa viat ennen niiden ilmenemistä.

https://www.railway-technology.com/news ... i-railway/