OlliMolli kirjoitti:Rovaniemen kunta on maapinta-alaltaan yli 2% koko Suomesta, eli tämän 60 000 asukkaan "väestökeskittymän" asukastiheys on matalampi, kuin koko Suomen kansallinen keskiarvo.
Heh. Siitäpä kelpaa lohkoa tontteja euroviisuvoittajille ja mäenlaskijoille.
Rovaniemi oli asukastiheys- ja pinta-alaluvuiltaan radikaalisti erilainen ennen vuoden 2006 alueliitosta, jolloin reikäleipänä varsinaista pinta-alaltaan pienehköä kaupunkia ympäröineen maalaiskunnan fuusioiminen kaupunkiin toi reippaasti lisää lääniä. Itse kaupunkialueen tiiviyshän ei ole kadonnut mihinkään, mutta hinterlandia sitten piisaa - aivan kuten muillakin kaupungeilla on omat ydin- ja reuna-alueensa. Entisen maalaiskunnankin alueella väestö on keskittynyt pitkälti taajamiin, joten mikähän on väentiheys sitten niiden ulkopuolisella alueella?
Lapin asukas- ja palvelutiheyteen vedoten Rovaniemen hallinnollinen alue voisi teoreettisesti käsittää vaikka koko Lapin Tornionjokilaaksoa (keskuksena Kemi-Tornio) sekä Koillis-Lappia ja Koillismaata (keskuksina Kemijärvi ja Kuusamo) lukuun ottamatta, sillä pienillä asukasmäärillä ja pitkillä matkoilla itsenäisen kunnan pyörittäminen on aika raskasta ilman radikaalimpia rakenneuudistuksia. Vieläkin silti löytyy periferia-alueita, jotka sinnittelevät hallinnollisesti omina kuntinaan ja kieltäytyvät liitoksista tai uudistuksista vaikka sairaat kuolevat käsiin ja huoltosuhde huitelee kolmessa.
Tilanne, jossa yhteisesti sovitut tavoitteet puuttuvat on kuitenkin em. ääriperiferian "toivottomia tapauksia" huolestuttavampaa keskusten työssäkäyntialueilla. Tältä kannalta maalaiskunnan hallinnollisella yhdistämisellä Rovaniemeen kyettiin eliminoimaan muun muassa yhdyskuntarakenteen kannalta epätarkoituksenmukainen kuntien välinen kilpailu. Toki voidaan miettiä, onko laajoja alueita koskeva kaavoitusmonopoli laadun kannalta hyvä asia, jos mikä tahansa bulkki menee läpi ainoana vaihtoehtona.
OlliMolli kirjoitti:Rovaniemi on loistava esimerkki siitä, miten älyvapaa suomalainen kaupunki-käsite on.
Ruotsissahan ei ole kaupunkeja, vaan kaikki paikallishallinnon yksiköt kulkevat nimellä
kommun ja ovat jotakuinkin pienehköjen suomalaisten kaupunkiseutujen kokoluokkaa. Suomessakin trendi näyttää kulkevan PARAS-hankkeen edetessä kohti hallinnollisesti yhtenäisiä (ensisijaisia) vaikutusalueita, jolloin ytimen ulkopuolella usein nauhamaisesti muotoutuneen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle jää paljon epäurbaania settiä ja varsinaista maaseutua. Näiden kuntien keskuksia voi mielestäni kutsua kaupungeiksi, jos siihen on historiallista / keskeisten kunnanosien kannalta kaupunkirakenteellisia perusteita.
EDIT: Samaa kuntaliitos- ym. asiaa kuin aiemmissa postauksissa. Kannattais varmaan tsekata uudemmat vastaukset ennen kuin kirjoittelee, tsori...