Taloforum.fi

[jusa-masa]

Tässä muutama kuva tiiviisti ja matalasti rakennetusta Porin 6. kaupunginosasta. Kaupunginosa on virallisesti nimeltään Päärnäinen, mutta se tunnetaan paremmin nimellä "Kuukkari". Alue on varsin vanhaa, vanhimmat osat on kaavoitetty työläisten tonteiksi 1860-luvulla. Nykyinen rakennuskanta on tyyliltään kirjavaa, mutta kaavan ja pienten tonttien takia kahta kerrosta korkeampaa ei ole rakennettu. Kaava sallii tietääkseni kaksi kerrosta ja kellaritilat.

Tieverkosto on varsin tiheä, ja katujen varret on monin paikoin autoja täynnä, sillä tonteilla ei usein ole autopaikkoja. Uudemmissakaan taloissa ei usein ole autopaikkoja pienempiin asuntoihin.


(kartta: Porin kaupunki)

Historiasta on muistona joitain nimikylttejä.


60-luvun taloissa on usein autotalleja kellaritiloissa, kaavamääräysten takia pohjakerrokset on osittain maanpinnan tason alla. Alueen kaavaa ollaan uudistamassa, mutta ainakin kaupungin sivujen mukaan "tarkoitus on valmistella asemakaava, joka nykyistä paremmin turvaa ominaisluonteen säilymisen", eli suurta muutosta tuskin tulee.
http://img171.imageshack.us/img171/1892 ... ri14hp.jpg

Tontit ovat yleensä vain kuvassa oikealla edessä olevan tiilitalon levyisiä ja korttelissa on neljä tuollaista tonttia. Kadut ovat enimmäkseen tuon levyisiä ja risteykset tasa-arvoisia... saa ajella varovasti, toisaalta hyvä että nopeudet pysyvät alhaalla eikä läpiajoliikennettä juuri ole. Alueetta reunustavien leveämpien katujen risteyksiä sulkemalla on myös vähennetty läpiajoliikennettä.
http://img248.imageshack.us/img248/4130 ... ri27jw.jpg

Kadunvartta autoineen. Kummoisempia jalkakäytäviäkään ei monin paikon ole, mutta oikeastaan se ei haittaa, koska autoilijoiden on pakko körötellä kolmea kymppiä, ellei halua jotakuta oikeaan kylkeen.
Talojen joukossa on normaaleja omakotitalojakin, tosin kadunvarteen kiinni rakennettuina. Tarkemmin tarkasteltuna monet uudemmalta näyttävät talot on usein hyvinkin vanhoja, ulkoasua on saatettu uudistaa kulloistenkin muotivirtausten mukaan. Vanhojen talojen joukossa on osakeyhtiömuotoisia taloja ja ns. talo-osuuksia. Jotkut talo-osuustalot on varsin sekavan näköisiä, kun jokainen asukas on esim. tehnyt ikkunaremontin omaan aikaan ja vähän eri tyylillä...


Lähimpänä keskustaa olevassa osassa on tyyliltään paremmin säilyneitä taloja.
http://img329.imageshack.us/img329/572/6osa58yd.jpg
http://img407.imageshack.us/img407/6127 ... atu2gr.jpg

Uudemmissa taloissa on käytetty puuta:
http://img258.imageshack.us/img258/8379 ... ri47ts.jpg


Keskustasta päin katsoen Kuukkarin takana on vertailun vuoksi 60-luvun tyyliin tehokkaasti rakennettu Käppärän kaupunginosa.
http://img104.imageshack.us/img104/6692 ... ri55jt.jpg
http://img166.imageshack.us/img166/6846/kappara35dv.jpg
http://img128.imageshack.us/img128/6250/kappara22mr.jpg

Tämäkin on omakoti rakentamista. Tiiviisti matalalla en itse ainakaan kun aloitin tämän hakenut omakotirakentamista vaan juuri keski- ja etelä euroopan rakentamistyyliä jossa erilaiset talot ovat katujen varsille rakennettunuina seinät toisissaan kiinni olevina talo ketjuina ja kortteleina. Hieman kuten isojen kaupunkien keskustat, mutta noin 1-3 kerrosta korkeina ns. lähiöihin sopivina. kortteleiden alle yhteiset parkkihallit ja korttelin keskelle korttelin oma iso piha-alue.

Moni se on ymmärtänyt, muuta nyt viimeiset viestit on muuttunut tiiviiseen omakotirakentamiseen, joka on ihan eriasia.

[prepo]

Tämäkin on omakoti rakentamista. Tiiviisti matalalla en itse ainakaan kun aloitin tämän hakenut omakotirakentamista vaan juuri keski- ja etelä euroopan rakentamistyyliä jossa erilaiset talot ovat katujen varsille rakennettunuina seinät toisissaan kiinni olevina talo ketjuina ja kortteleina. Hieman kuten isojen kaupunkien keskustat, mutta noin 1-3 kerrosta korkeina ns. lähiöihin sopivina. kortteleiden alle yhteiset parkkihallit ja korttelin keskelle korttelin oma iso piha-alue.

Moni se on ymmärtänyt, muuta nyt viimeiset viestit on muuttunut tiiviiseen omakotirakentamiseen, joka on ihan eriasia.

Kyllä ymmärrän että tämä ei ole täysin sitä mitä ketjun alussa tarkoitettiin, tämä on vain esimerkki vanhasta suomalaisesta tiiviimmästä matalasta rakentamisesta. Tarkoituksena oli tuoda ilmi, ettei tätä muistuttava rakentaminen ole aivan vierasta suomalaisessa rakentamisperinteessäkään. Pelkkiä omakotitaloja alue ei ole, jos katsoit linkittämiäni kuvia, siellä on esimerkkejä myös alueen pienkerrostaloista. Monet noista vanhoista puutaloista eivät myöskään ole omakotitaloja vaan talo-osuuksia tai osakeyhtiöitä, joissa asukkailla on usein yhteinen piha. Talot saattavat olla jaettu niin, että yläkerrassa on toinen asunto tai sitten asunnot on rivitalotyyppisesti "viipaleina" niin että yläpuolinen ullakko ja toisinaan kellari kuuluvat samaan huoneistoon. Harvempia taloja on kyllä rakennettu aivan kiinni toisiinsa, syynä on varmaan tonteille pääsy ja puutalojen paloturvallisuusmääräykset. Sisäpihojen ulkorakennukset on paloturvallisuusseikoista johtuen muurattuja.

Itse hankin alueelta osakkeen vanhasta talosta ja muutan siihen jahka remontti valmistuu. Talo rakennettu ehkä joskus vuosisadan vaihteessa ja laajennettu 50-luvun lopulla. Rakennus on muutettu osakeyhtiömuotoon 70-luvulla ja siinä on viisi asuntoa vähän tuohon rivitalo-viipaletyyliin (ulko-ovet sisäpihalle päin), asuntohin on myöhemmin rakennettu ullakolle lisähuoneita. Pikkuinen piha on yhteinen yhtiön osakkaiden kesken, tosin kolme autopaikkaa lohkaisee siitä ison osan.




Jos vastaavaa aluetta alettaisiin soveltaa nykymaailmaan, niin autot olisi toki hyvä saada näkymiä pilaamasta ja tilaa viemästä. Alkuinvestointina maanalaisten hallien rakentaminen maksaisi kyllä paljon. Ja toki ideaalitilanne olisi jos julkinen liikenne olisi toimivaa, eikä autoja tarvittaisi, mutta varmaan monen suomalaisen olisi vaikea luopua autostaan, kun ei niillä busseilla ja ratikoilla pääse esim. "mökille ja marjaan".

[Toni]

Kauppalehti Pressossa, tuossa omassa epävirallisessa äänenkannattaja-lehdessäni, oli townhouse-rakentamisesta juttua. Kuten olen täällä Talossa aikaisemmin möläytellyt, tykästyin tähän Suomessa lähes olemattomaan rakennustyyppin kovin paljon Alankomaissa sekä Briteissä. Omasta mielestäni townhouset olisivat mitä parhaimpia suomalaisiin kaupunkeihin: tiiviin urbaani, mutta myös yksityisten omaa kotia arvostavien suomalaisteen mieleen käypä välimuoto ylikorkeiden kerrostalojen sijaan.

Alkuperäinen artikkeli on luettavissa osoitteessa
http://www.digipaper.fi/presso/3020/ (alkaen sivlta 12)


Tässä pari poimintaa artikkelista, ylempi kuva on Munkkiniemestä jossa sijaitseva katu lienee ehein esimerkki vanhemmasta townhouserakentamisesta Suomessa. Jos Eliel Saarisen Suur-Helsinki -suunitelma olisi toteutunut, Munkkiniemi sekä Haaga olisivat olleet townhousekatuja täynnä. Alempi kuva on tämä ketjussakin esiintyneestä Säterinmetsästä.




Sitten asiaa itse townhouseista



Sekä Presson toimittajan mielipide, johon ei voi kuin yhtyä



(Kuva ja tekstinäytteet: copyright Kauppalehti Presso)

[jusa-masa]

olet oikeassa prepo. En katsonut linkkejä vaan luin tekstin ja katsoin samalla näkyvät kuvat.

[jusa-masa]

Tossa on muutama kuva lontoo pilvenpiirtäjä alueen tuntumaan rakennetusta tiiviistä ja matalasta rakentamisesta.





loput kuvat pistän lontoon kuvaketjun alaisiksi. käykää kattoon.

[satama]

Lahden "vanhan" ydinkeskustan ulkopuolelta löytyy muutamia suht hyvin säilyneitä esimerkkejä matalasta ja suhteellisen tiiviistä kaupunkirakentamisesta.


Matalaa ja keskustamaista rakentamista 30- ja 50-luvulta.


Esikaupunki rakentamista 20-luvun tyyliin. Kesäisin hiukan vaikea valokuvauskohde...


20- luvun tiiviisti rakennettuja puutarhakaupunginosia. Osa vähän paremmassa kunnossa, osa vähän huonommassa.

[Toni]

Ei voi muuta kuin todeta taas jälleen kerran sataman kuvien myötä, että suomalaisilla on aivan liian kieroutunut mielikuva Lahdesta. Tuo kaupunki on takuulla Suomen väärinymmärretyin. Siellä tuntuu noita upeita katuja ja kaupunginosia riittävän loputtomiin. Käsittämättömän kivan näköistä.

Tossa on muutama kuva lontoo pilvenpiirtäjä alueen tuntumaan rakennetusta tiiviistä ja matalasta rakentamisesta.

Tuollaistahan Lontoo suurimmakseen osakseen on, vain muutama pääkatu City of Westminsterissä sekä Cityssä sisältää 4-kerrosta korkeampaa rakennuskantaa. Suurimmaksi osaksi rakennuskanta on Euroopan kaupunkien keskustoissa hyvin matalaa, mutta tiivistä - suomalaisten kaupunkien keskustat ovat keskimääräiseltä kerroskorkeudeltaan ehkäpä mantereen korkeimpia. Puheet siitä miten esimerkiksi Helsingissä on vain matalia rakennuksia ovat täyttä hölynpölyä. Suomessa vain korkeat rakennukset väärin sijoiteltuna keskustoissa ilman kunnollista korttelirakennetta luovat joskus epäkaupunkimaisen vaikutelman.

Tässä esimerkkinä kuva Alankomaiden hallinnollisen pääkaupungin Haagin keskustasta. Kaupungissa on 470,000 asukasta, kun taas sen sisemmällä Zuidvleugel-metropolialueella asustaa 3,5 miljoonaa ihmistä. Randstadt-konurbaatiosta löytyykin jo 7,5 miljoonaa. 1,2 miljoonasta koostuvan Stadin kutsuminen irlantilaiseksi kalastajakyläksi sen kantakaupungin "matalan kerroskorkeuden" takia on aika hölmöä.

[Klazu]

Tässä esimerkkinä kuva Alankomaiden hallinnollisen pääkaupungin Haagin keskustasta. Kaupungissa on 470,000 asukasta, kun taas sen sisemmällä Zuidvleugel-metropolialueella asustaa 3,5 miljoonaa ihmistä. Randstadt-konurbaatiosta löytyykin jo 7,5 miljoonaa. 1,2 miljoonasta koostuvan Stadin kutsuminen irlantilaiseksi kalastajakyläksi sen kantakaupungin "matalan kerroskorkeuden" takia on aika hölmöä.

Haagi on ihan hieno kaupunki ja keskustan talot upeita. Kaupungin kävelykatu oli kylläkin vähän sotkuinen ja ahdas. Paljon ei jäänyt mieleen pieneltä piipahdukselta.

Laitetaan selvyyden vuoksi, että tuo 3,5 miljoonan asukkaan alue kattaa jo suuremman naapurikaupungin Rotterdamin, eli muodostuu muutamasta Hollannin suurimmasta kaupungista.

Randstast on sitten suurempi kokonaisuus, jolla on kokoakin 100x100 kilometriä ja sillä asuu tuo 7,5-10 miljoonaa, mikä on puolet/kakskolmasosaa hollantilaisista. Loput tämän pikkumaan asukit asuvat sitten reilummin landella ja muutamassa pienemmässä kaupungissa. Randstadissa sijaitsevat kaikki suurimmat kaupungit ja se on vähän tähän Saksan Nordrhein-Westfalen alueeseen verrattavaa seutua. Monia suuria kaupunkeja hyvin lähekkäin ilman yhtä suurta keskusta. NRW on vaan 2x suurempi asukasmäärältään pinta-alan ollessa samaa luokkaa.

Näkemäni perusteella Randstatin kaupungit ovat kyllä itsessään urbaaneita ja tiiviitä, mutta kaupunkien välissä on aika tyhjää peltomaisemaa yllättävän paljon. Amsterdamista Rotterdamiin rantaa pitkin matkustaessa peltomaiseman katkaisevat vain nämä muutamat suuremmat kaupungit. NRW:ssä maisemaa värittävät jatkuvat kylät, kaupungit, asuinlähiöt ja suurkaupungit. Näky on yhtenäisempi vaikka tännekin peltoa/metsää mahtuu (mikä on kyllä päinvastoin tosi mahtavaa!).

[H.C.]

Kaupungin vuokra-asuntoja rakennetaan Vantaalla nykyään tiiviisti ja matalasti. Tässä pieni esimerkki Simonkylään piakkoin valmistuvista taloista. Tässä on yhteensä neljä kaksikerroksista pienkerrostaloa. Vähän vastaavanlaisia on rakennettu muuallekkin jo aiemmin ja aletaan pian rakentamaan myös ainakin Kivistöön. Näistä voi olla montaa mieltä, mutta tuovatpahan vaihtelua sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tässä on nyt kyseessä vain yksi pieni tontti jonne näitä on ahdettu, mutta voisihan näitä kuvitella rakennettavan myös laajemmalti ja erilaisin korttelirakentein. Ei nämä mun mielestä huonoja ole:






Julkisivut ovat puuta ja muurattua tiiltä.


Tässä alkaa parvekkeiden ilme vähitelleen hahmottumaan:


havainnekuva siitä miltä näiden pitäisi näyttää valmiina:
http://www.vav.fi/assets/images/loikkokuja_kuva.jpg

[jusa-masa]

Kyseisissä rakennuksissa ei ole asukkaille omia pihoja ollenkaan. Ainoastaan parvekkeet ja se sotii matalan ja tiiviin rakentamisen perusteita vastaan. Pitäisi olla jokaisella oma takapiha. sen takia 1-3 kerroksista rakentamista.
Ja toinen: Talot ei ole yhteen rakennettuja vaan ihan normaaleita luhtitaloja vähän lähemmäksi rakentuneina, jossa vastakkaiset ikkunat niin lähellä että katsoessaan ikkunasta on ainoa maisema naapurin reijon kaljavatsasta ja hänen kädessään olevasta makkarasta. Ei näy tietä, puita, pihaa tai mitään muutakaan.(eikä lasketa reunimmaista taloa)
Ja se että parvekkeet tai ikkunat ovat 5 metrin etäisyydellä toisesta ikkunasta tai parvekkeesta, ei lisää viihtyisyyttä vaan ihmisten yksityisyyden hakuisuutta eli kaikki elävät sen jälkeen sälekaihtimet ja verhot kiinni. P.s. Kokemusta on kyseisestä hommasta, asuessani vuoden lapinniemessä ja vaikka ajattelin silloin, että ei tuo nyt haittaa, mutta kyllä haittasi ja näytti haittaavan muitakin ihmisiä samassa ja vastapäisessä talossa. Muut talot lapinniemessä onkin jo rakennettu erilailla ettei ne ihan niin kiinni toisissaan ole.

[Iggy.P]

se sotii matalan ja tiiviin rakentamisen perusteita vastaan. Pitäisi olla jokaisella oma takapiha.

Missä niin on sanottu. Minusta on tärkeintä että mahdollisimman monenlaista rakentamista toteutetaan ja kokeillaan. Onhan tuo aika sillipurkkimaista mutta parvekkeita vasten ei naapuritalossa ole ikkunoita. On tuota selvästi funtsittu.

[jusa-masa]

se sotii matalan ja tiiviin rakentamisen perusteita vastaan. Pitäisi olla jokaisella oma takapiha.

Missä niin on sanottu. Minusta on tärkeintä että mahdollisimman monenlaista rakentamista toteutetaan ja kokeillaan. Onhan tuo aika sillipurkkimaista mutta parvekkeita vasten ei naapuritalossa ole ikkunoita. On tuota selvästi funtsittu.

Joo, eipä näytä olevan. Onneksi arkkitehti on ajatellut kerrankin jotain.

[H.C.]

Aika hyvin on toi kokonaisuus mun mielestä tonne suunniteltu. Lähiympäristössä on lähinnä rivi ja omakotitaloja. Nämä talot eivät ulkonäöllään liikaa häiritse ympäristöään, mutta tuovat sinne silti jotain mitä omakoti- ja rivitaloihin ei saada: pieniä kerrostaloasuntoja. Tiivis ja yhtenäinen rakentaminen tässä kohtaa pääkadun varrella myös parantaa ja selkeyttää kaupunkikuvaa. Kivistöön tulevat rakennetaan vähän isommalle tontille niin että sinne tontin keskelle saadaan mahtumaan enemmän tilaa talojen reunustaessa tonttia, tässä nämä on ängetty vierekkäin todella pienelle tontille.

Nämä Simonkylän talot ovat muuten ainoat kaupungin vuokra-asunnot jotka tänä vuonna Vantaalle valmistuvat. Yhteensä 32 asuntoa. Tässä Vantaan Sanomien juttu näistä:



Koko Vantaan tämän vuoden vuokra-asuntotuotantoa käsittelevä artikkeli jossa tämä pätkä oli löytyy reilu viikon takaisesta Vantaan Sanomista: http://www.vantaansanomat.fi > näköislehti > 14.1.2007 > sivu 6.

[Tyna]

Sitä parempi mitä enemmän erilaisia taloja rakennetaan. Varmaan moni muuttaa tuollaiseen mielummin kuin korkeaan kerrostaloon. Ei tietenkään kaikki. Itse ehkä asuisin korkeassa kerrostalossa mielummin jos ei pienkerrostalossa saisi omaa pihaa. Tosin en kovin ehdoton ole tässä asiassa kun en ole kokeillut..

[Iggy.P]

Itse ehkä asuisin korkeassa kerrostalossa mielummin jos ei pienkerrostalossa saisi omaa pihaa.

Kasvatatko sinä jotain siellä pihalla vai miks? Itse asuisin mieluiten mahdollisimman korkealla. Taivaan sinessä. Kasvatan paprikoita mut se onnistuu hyvin ikkunalaudalla.
Korkealla sijaitseva asunto olisi valoisampi ja paprikat kasvaisivat siellä maukkaammiksi