Taloforum.fi

[Iggy.P]

Umpikorttelit ovat tulleet taas muotiin. Suurimpiin kasvukeskuksiin on jo valmistunut kokonaisia kaupunginosia uutta umpikorttelia. Suuresta kannatuksestaan huolimatta läheskään aina valmiin työn jälki ei miellytä silmää, missä vika? Mitkä asiat häiritsevät ja mitkä tekevät lopputuloksesta onnistuneen. Millaisia uusista umpikortteleista pitäisi rakentaa?


Kuvia Oulusta. Jälki on hyvin vaihtelevaa.

Tämä ensimmäinen on minusta onnistuneimpia. Tyyli on ajattoman näköistä.



Samaa rakennusta. Korttelin pitäisi kuitenkin muodostaa suljettu katutila ilman parkkipaikkoja. Puurivistö on hieno.

Punainen osa on parkkihallia.





Tässä häiritsee parkkihallin sijoittaminen kulmaukseen.




Hieman vanhempaa. Saaristonkatu.




Tämä on persoonallisimpia yrityksiä.

Aika hienosti massoiteltu minusta. Jos kivijalassa olisi liikehuoneistoja ja rakennus muutenkin enempi "kiinni jalkakäytävässä" voisi tämä soveltua ydinkeskustaankin. Ehkä korkeuttakin voisi olla kerros pari lisää tuomassa jyhkeyttä. Rakennus on kuitenkin nyt jo suht raskaan näköinen niinkuin kantakaupungissa pitääkin olla.




Pylväs rivistö alhaalla on hyvä ratkaisu. 70-lukulaiset "betonitaskut" eivät sovi kaupunkiin.


Vielä pari esimerkkiä.





Näiden seikkojen lisäksi ainakin katetut jalkakäytävät ovat hyvin tervetulleita. Olisi mukava kuulla muiden kommentteja aiheesta ja nähdä esimerkkejä miten asiassa on onnistuttu muualla Suomessa.

Ajattelin tällaiselle ketjulle olevan tarvetta vaikka kortteleita on toki esitelty talossa aiemminkin.

[prepo]

Onko tuo ekojen kuvien rakennus tosiaan uudisrakennus? Näyttää ruutuikkunoineen lähinnä 20-luvun tyyliltä. Ihan hienoa ja urbaanin oloista rakentamista muissakin kuvissa.

[Iggy.P]

Kyllä se uudisrakennus on. Tämä kuva selventää asiaa.

[Iggy.P]

Kävin kuvaamassa kohteita joita haluan vielä esitellä. Vaikka uudet korttelit eivät olekaan järin korkeita on päättäville elimille kuitenkin annettava tunnustusta halusta rakentaa keskustaan lisää kaupunkimaista aluetta.

Laajenemisen pääsuunta on radanvierustan Etu-lyötty. Rakennusten laatu on hyvä ja tiiviys kantakaupunkimainen. Alueelle valmistuu myös umpikortteleiden ympäröimä Veturiaukio päivittäistavarakauppoineen. Paikasta on selvästi tarkoitus tehdä eläväinen sillä aukion yhteyteen valmistuu myös leveä rautatien alikulkutunneli kevyelle liikenteelle. Tässä muutama kuva jo valmistuneista kortteleista.


Tässä häiritsee parvekkeiden alla olevat betonitaskut. Muuten ympäristö on kaupunkimainen. Tietysti kivijalkaan toivoisi liikehuoneistoja, mutta sellaiset tekee kannattamattomaksi kilometrin päähän rakennettu 30-kassainen Prisma ja automarket Joutsensilta.


Aluetta edelleen. Vaikka tässä ei olekaan kyse varsinaisesta umpikorttelista on ympäristö kuitenkin hyvin kaupunkimainen. Vasemmalla olevasta talosta löytyy sentään kymppikioski. Kadut on piirretty uudessa asemakaavassa tietoisesti vanhaa ruutukaavaa mutkikkaammiksi.


Tämä on nykyoloissa hienosuunnitelma. Keskustaan saadaan lisää asukkaita. Vielä kun samoihin kortteleihin kaavailtu Oulun Veturi toteutuu niin seutu alkaa näyttää edustuskelpoiselta. Rakennusaikatauluksi on ilmoitettu 2003-2010.


Kuva:YIT

[karjasilta]

Kadut on piirretty uudessa asemakaavassa tietoisesti vanhaa ruutukaavaa mutkikkaammiksi.

Tuolla kohdalla oli vanhassakin asemakaavassa poikkeama suorasta kulmasta.

Umpikorttelien ongelma ovat sisäpihan nurkat - niihin on hankala suunnitella toimivia asuntoja joista olisi avarat näkymät tai joiden parvekkeille paistaisi aurinko kauemmin kuin muutaman tunnin päivässä. Tuo ei niin haittaisi jos kulmiin tehtäisiin isoja läpitalonasuntoja mutta kerrostalo-perheasunnoilla ei valitettavasti ole tarpeeksi kysyntää.

Etu-Lyötyn ongelmana on tietty monotonisuus ja siihen liittyen tietenkin se palvelujen ja työpaikkojen puuttuminen. YIT:n kortteleissa radan varrella on autot piilotettu parkkihalliin mutta pihalla ei sitten ole mitään vihreää. Punatiili on aina hyvä asia mutta valkoisissa kohdissa on elementtisaumaakin näkyvillä. Parvekkeet ovat paikoitellen omituisia koppeja.

[Iggy.P]

Karjasilta kirjoitti:

Etu-Lyötyn ongelmana on tietty monotonisuus ja siihen liittyen tietenkin se palvelujen ja työpaikkojen puuttuminen

Alueellehan tulee 2000 työpaikkaa! Ja umpikortteleiden lisäksi rakennetaan myös 8-kerroksisia pistetaloja. Tämä tuo alueelle mm.korkeusvaihteluja. Ei monotonisuus suht yhtenäisestä väriskaalasta huolimatta ole mielestäni ongelma. En lähtisi tuomitsemaan etukäteen.

[satama]

http://s79.photobucket.com/albums/j154/ ... tteli0.jpg
http://s79.photobucket.com/albums/j154/ ... vi/500.jpg

^ Tuo kortteli on aivan julmetun tyylikäs. "Ruotsalainen" rakentamisen laatu.



Olen usein huomannut että yksi suurimmista kaupunkimaisuuden tuhoajista ovat huonosti suunitellut parvekkeet. Kaikkein parhaimpaan lopputulokseen päästään kun ei rakenneta parvekkeita (siis kadunpuolelle), tai tehdään niistä ranskalais-malliset.




Lahteen ei olla rakennettu Oulun kaltaisia persoonallisia, eri rakennuksista koostuvia kortteleita, vaan ne muodostuvat samaan sarjaan kuuluvista taloista.



Tämä ei ole aivan täysi umpikortteli vaan jää hiukan avoinaseksi toiselta puolelta.
Lisäksi kahta korttelin vanhimpaa taloa ei ole rakennettu aivan kiinni suurempaan kokonaisuuteen.








Tämä ensimmäinen talo rakennettiin jo vuonna -96 ja näyttää mielestäni vielä näin kymmenen vuotta myöhemminkin aivan uudelta, varsinkin jos sitä vertaa muihin oman aikakautensa tuotoksiin. Taloissa ei näy saumoja ja julkisivut näyttävät hyvällä tavalla raskailta.
Tarkoitan tällä sitä, että rakennukset todella vaikuttavat tukevilta tiilitaloilta.


Heti talon viereen on rakennettu (ja rakennetaan yhä) lisää taloja. Näitä taloja ei rakenneta aivan kiinni toisiinsa, mutta ovat silti aivan OK, ottaen huomioon ettei Paavolan vanhempi 40- ja 50-luvun eikä uudempi arkkitehtuuri ole rakennettu umpikortteleihin. Jos olisivat vielä elementtisaumat näistä taloista häivyttäneet niin ei löytyisi minulta kauheasti muuta mukisemista.




Sitten on tämä aika aluillaan oleva Malskin korttelialue. Olin aikoinaan todella iloinen. että Lahden keskustaa saadaan uusi ja (rendauksissa) hyvältä näyttävä alue. Nykyään suoraansanoen vihaan koko aluetta. Talot näyttävät rumilta koska työn jälki on aivan jotain jumalattoman huonoa. Alue huokuu pennin venyttämistä. Tehdään niin halvalla kuin on mahdolista. Punainen talo näyttää mielestäni vielä valmiina olleessaankin keskeneräiseltä.

[Iggy.P]

Paikoitellen Lahdessa näytti erittäinkin hienolta. Lahtelainen rakennusperinne on korkeampaa suosiva ja näyttää myös sen takia edustavalta.

Talot näyttävät rumilta koska työn jälki on aivan jotain jumalattoman huonoa

Tämä on nykyajan pahimpia vitsauksia. Kiire rakentamisessa aiheuttaa paljon ikävää. Olen itsekin asunut uudessa elemettitalossa jossa ikkunat vetävät karmin välistä ja kaikki on muutenkin vähän miten sattuu. Kiire vaivaa varmasti myös suunnittelupöydillä. Ei voi mitään.

Tämä kuvan rakennus on aivan Oulucity threadista tutun Hotelli ja Elokuvakeskuksen vieressä.







Täydellisiä umpikortteleita ei nämä Oululaisetkaan ole vaan jossain kohti tulee aina katkos. Tähän on rakennettu tunneli autoille.


Aiheeseen liittyy myös tämä ilmiö. Olisipa mukava nähdä tässä tyylikästä täydennys rakentamista.


Suomalaista kaupunkirakentamista vaivaa myös luovuuden puute. Kun katselee kuvia esim. Berliinistä tulee nopeasti fiilis että onpa hienoa tuo runsas uusi rakennuskanta. Ja näin myös sellaisissa paikoissa joissa on vanhaakin jäljellä. Suomessa asia on ihan toisin. Vaikka uutta kaupunkirakentamista kaivataan kipeästi on valmiita alueita sitten jopa vaikea sietää. Alan myös hieman kääntyä samalle kannalle kuin Karjasilta Etu-Lyötyn osalta. Alueesta saattaa tulla liian monotoninen. Toivottavasti Limingantulliin jatkuessaan rakennukset saavat vaihtelua ulkonäköönsä.

[karjasilta]

Kyllä se uudisrakennus on. Tämä kuva selventää asiaa.

Tuosta talosta Kansankadun puoleisen osan ja parkkitalon runko on vanhaa Hankkijan taloa joka oli 1950-luvun tyylinen keltainen rapattu toimisto-, myymälä- ja varastorakennus.

[Iggy.P]

Tämän osan pohjana on käytetty vanhaa rakennusta.

[Jape]

http://i32.photobucket.com/albums/d23/t ... mu2032.jpg

Tämä ensimmäinen talo rakennettiin jo vuonna -96 ja näyttää mielestäni vielä näin kymmenen vuotta myöhemminkin aivan uudelta, varsinkin jos sitä vertaa muihin oman aikakautensa tuotoksiin. Taloissa ei näy saumoja ja julkisivut näyttävät hyvällä tavalla raskailta.
Tarkoitan tällä sitä, että rakennukset todella vaikuttavat tukevilta tiilitaloilta.

Olenkohan koskaan nähnyt noin menestyksekästä suomalaista uutta asuintalorakentamista? Ja vielä kymmenen vuotta vanha! Kerrankin Suomessa talo onnistutaan rakentamaan siten että vielä uutuudenkiillon lähdettyäkin se näyttää joltain.

Tuon ainutlaatuisen yksittäistapauksen viereen rakennetut uudet talot taas näyttävät varsin tavanomaisilta, mikä ei ole hyvä. Eivät ne aivan rumimmasta päästä ole, mutta näyttävät halvoilta ja mielikuvituksettomilta.

Sitten on tämä aika aluillaan oleva Malskin korttelialue. Olin aikoinaan todella iloinen. että Lahden keskustaa saadaan uusi ja (rendauksissa) hyvältä näyttävä alue. Nykyään suoraansanoen vihaan koko aluetta. Talot näyttävät rumilta koska työn jälki on aivan jotain jumalattoman huonoa. Alue huokuu pennin venyttämistä. Tehdään niin halvalla kuin on mahdolista. Punainen talo näyttää mielestäni vielä valmiina olleessaankin keskeneräiseltä.
http://i32.photobucket.com/albums/d23/t ... G_5254.jpg

http://i32.photobucket.com/albums/d23/t ... 5251-1.jpg

Jep, ei näytä hyvältä.

Olen tainnut postata tämän kuvan tänne aikaisemminkin, mutta laitetaan nytkin:

Kuva on Bratislavan Pertzalkan lähiöstä, jonka rakennuskanta on taka-alalla näkyvän kaltaista sosialistista commieblockailua. Etualalla näkyy millaista slovakialainen nykyrakentaminen on. Miksi Suomessa ei voi rakentaa noin? En ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt.

[Iggy.P]

Entäs jos taloista rakentaa matalempia, mutta silti umpikortteleita? Tulisiko pihoihin silloin enemmän valoa?

Oulun yksi suosituimpia lapsiperheiden asuinalueita on aivan keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Myllytullin asuinalue, joka on rakennettu matalana korttelirakenteena melko umpinaiseksi. Alla kuva sieltä:



Kuva ei ole aivan parhaalla mahdollisella tavalla kohdistettu, mutta rakennusten muodon siitä kuitenkin näkee. Varsinkin kuvan yläreunassa näkyvä puistoalue on erityisen hyvä lasten kannalta, koska siellä ei kulje autoja. Puistossa on mm. leikkikenttä.

Jo monet 1960-luvun lähiöt suunniteltiin niin että alueen palvelut tavoittaa ylittämättä autotietä. Tie sijaitsee niissä siten alueen ulkolaitaa kiertäen. 1990-luvulla rakennettussa Myllytullissa on tavoiteltu lasten turvallisuutta hieman samalla tavalla. Korttelin sisäosat olisivat tässä tosin paremmat, jos autojen paikoitus olisi järjestetty maan alle. Nyt huomattava osa sisäpihasta on varattu autoille ja niiden liikkumiselle.

Itse lapsiperheellisenä en allekirjoita sitä että lapsiperhe tarvitsisi kovinkaan paljoa avaraa tilaa. Suojaisa ja tiivis sisäpiha on usein hyvinkin toimiva lasten kanssa.

Esimerkki ulkomailta:

[Jari]

Oulun yksi suosituimpia lapsiperheiden asuinalueita on aivan keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Myllytullin asuinalue, joka on rakennettu matalana korttelirakenteena melko umpinaiseksi. Alla kuva sieltä:

Kuva ei ole aivan parhaalla mahdollisella tavalla kohdistettu, mutta rakennusten muodon siitä kuitenkin näkee. Varsinkin kuvan yläreunassa näkyvä puistoalue on erityisen hyvä lasten kannalta, koska siellä ei kulje autoja. Puistossa on mm. leikkikenttä.

Jo monet 1960-luvun lähiöt suunniteltiin niin että alueen palvelut tavoittaa ylittämättä autotietä. Tie sijaitsee niissä siten alueen ulkolaitaa kiertäen. 1990-luvulla rakennettussa Myllytullissa on tavoiteltu lasten turvallisuutta hieman samalla tavalla. Korttelin sisäosat olisivat tässä tosin paremmat, jos autojen paikoitus olisi järjestetty maan alle. Nyt huomattava osa sisäpihasta on varattu autoille ja niiden liikkumiselle.

Hyviä ajatuksia. Minä kuitenkin esittelisin malliesimerkkinä oululaisesta kaupunkisuunittelusta Myllytullin sijaan Paasikorttelin, jota olet Aulaan kuvannut http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=17658#p17658. Minusta rakennusten massoittelu on ihaanteellinen ajatellen lapsiperheitä ja oikeastaan kaikkia muitakin, jotka eivät aivan keskellä kaupunkia halua asua. Vaikka kortteli on käytännössä katsoen umpikortteli, on se silti valoisa, koska etelä- ja itäpuolen rakennukset ovat matalampia kuin pohjoispuolen ja koska rakennukset on sijoitettu aivan ympäröiviin katuihin kiinni, eikä älyttömiä sisäänvetoja ole. Sisäpihasta et kuvia ottanut, joten tässä pari keväistä otosta.


Ensin länteen.

Ja sitten etelään. Minun makuuni piha on turhan täyteen rakennettu kukkaruukuilla, katoksilla sun muilla, mutta ehkä tällainen miellyttää jota kuta enemmän kuin pelkkä nurmikenttä. Autohallien huono puoli on myöskin näkyvissä: puita ei muutoin vehreällä pihalla ole lainkaan, mutta parempi näin kuin että autot olisivat pihalla kuten vaikkapa Myllytullissa. Autohalli on paitsi viihtyisämpi myös tehokkaampi ratkaisu, koska rakennuskorkeus voi olla suurempaa luokkaa.

Itse lapsiperheellisenä en allekirjoita sitä että lapsiperhe tarvitsisi kovinkaan paljoa avaraa tilaa. Suojaisa ja tiivis sisäpiha on usein hyvinkin toimiva lasten kanssa.

Samaa mieltä olen. Ei minulla ainakaan ollut mitään ongelmaa asua lapsena Vaaralla pihapiirissä, joka koostuu yhdestä ainoasta pensaasta ja lukuisista parkkipaikoista. Parempi vaihto olisi ehkä ollut joku Paasikortteli tai nukkumalähiö, mutta kyllä sitä tekemistä pienestä asvalttipihastakin löytyy. Silloin tällöin käytiin sitten julkisissa leikkipuistoissa, kuten tuossa Myllytullin paikassa, joka siihen aikaan houkutti uusilla varusteillaan.

[eskimo]

Oulun yksi suosituimpia lapsiperheiden asuinalueita on aivan keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Myllytullin asuinalue, joka on rakennettu matalana korttelirakenteena melko umpinaiseksi.

Myllytulli toteutettiin arkkitehti Juhani Kataisen voittaman arkkitehtikilpailun pohjalta. Se on saanut paljon kiitosta mm. alueena, joka istuu klassismin ruutukaava-alueen viereen, mutta samalla ottaa huomioon kevyen liikenteen kulkusuunnat uutta korttelimuotoa luovalla tavalla. Ainoa moite, joka alueeseen myöhemmin kohdistui, oli alueen tehottomuus ja rakentamisen mataluus.
Myllytullin jälkeen aloitettiin Etu-Lyötyn suunnittelu. Todettiin, että yleistä arkkitehtikilpailua ei tarvita jatketaan vain Myllytullista saatuja periaatteita - sijoittuihan Lyötty keskustaan nähden samalla tavalla viereen ja radan varteen kuin Myllytulli. Myllytullin tehottomuutta ei Etu-Lyötyssä toistettaisi.

Pienimuotoisen arkkitehtikisan jälkeen alueen periaatteet kiteytyivät arkkitehti Esko Puijolan viitoittamana ja alueesta tehtiin ensinnä toimisto-, liike- ja asuntoalue keskustan sekoittuvien toimintojen kaltaisena. Tiloille ei tällöin löytynyt kysyntää ja myöhemmin suunnitelmia muutettiin enemmän asuntovaltaiseksi. Suunnitelmat vahvistettiin asemakaavalla.

Oheisena aksonometrinen piirros Etu-Lyötyn keskeisistä kortteleista. Piirros vähän latistaa syvyysvaikutelmaa. Rakennukset ovat suunnitelmassa yleensä 4 - 5 kerroksisia.


Suunnitelmassa tärkeää oli yhdistää Etu- ja Taka-Lyötyn kaupunginosat. Lyöttyjen keskeiset puisto suunniteltiin hieman kalteviksi radalle päin niin, että radan alikulkuun siirryttiin puistojen tasalta. Näin ei synny ikävää tunneliin syöksyvää vaikutelmaa.

Keskeiset puistoaukiot jatkuivat puistotilojen ketjuna itäpuolella sisustajantorille ja länsipuolella kaupunginojan vyöhykkeelle, keskustaan sekä lounaaseen Kyösti Kallion puiston kautta merenrannan vihervyöhykkeille.

[eskimo]

Piirros Lyöttyjen yhdistymisestä puistojen avulla:



Vihervyöhykkeiden osalta toteutus on unohtanut täysin alkuperäiset suunnitelmat. Länsipuolen puisto on noussut tarpeettoman ylös ja itäpuolen puisto on kadonnut kokonaan. Puistoyhteydet eri kaupunginosiin ovat puutteelliset ja monipuolista ulkotilasarjaa ei toteutuksesta löydy. Nyt Etu-Lyötyn keskeinen puisto on puoli kilometriä pitkä tuulitunneli, joka ei johda mihinkään.