[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
K-P kirjoitti:3-kerroksiset kerrostalot on ehkä maailman turhin asia.No ehkä kun yksin asuin ja ei ollut vaimoketta, lapsia niin ajattelin samalla tavalla. Mutta jos nyt lähiöön muuttaisin niin mieluiten 3 kerroksiseen. Koska pienempi riski saada ns. huonoja naapureita. Tuossa kun Tiilentekijänkadulla(Martti,keskusta) asuin yksiössä 7 kerroksisessa niin oli bileet joka vkonloppu monessa kämpässä. Ehkä voisin muuttaa lähiöön koska nyt on autokin ollut pakko hankkia ja pyöräilen enää niin vähän, joka päivä kuitenkin. Vakken jotkut 10- kerroksiset ei ainakaan olisi listallani kärkipäässä jos mielummin vaihtoehtona olisi nuo 3-kerroksiset. Tosin wakkelle nyt kukaan uskalla muuttaa. Pitääkin tehdä sinne joku ilta uusi lenkki kun sain tuon valovoimaisemman linssin. Vkoloppuna saisi varmasti hyvin sitä lähiöelämääkin kuvattua.
JR kirjoitti:Lähiö on suomen kielessä määritelty näin: ’taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen’. Tästä ilmenee selvästi ettei Keilaniemi ole määritelmällisesti lähiö (mikäli se jää ilman palveluita), mutta ei tässä myöskään voi poissulkea sitä etteikö Keilaniemi olisi osa suurempaa lähiötä (Tapiolaa). Tapiolan palvelut saavuttaa 1,5 kilometrin kävelyllä, eli kuitenkin aika lähellä jos vertaa moneen muuhun paikkaan. Muutenkin lähiö-sana on keksitty ennen merkittävää autoistumusta, joten olettaisin että Meurmann lähinnä tarkoitti että palvelut olisivat kätevällä etäisyydellä riippuen käytettävissä olevista kulkumuodoista. Kun huomioi miten Tapiolan alkuperäisten lähiöiden palvelut ovat hävinneet ja keskittyneet yhteen keskukseen on aivan luonnollista ettei Itäranta-Keilaniemessäkään ole palveluita.Klazu kirjoitti:mutta on kohtuullisen nysväämistä josko kyseessä on lähiö- tai radanvarsiasumisesta.Onhan sillä selvä ero, onko kyseessä lähiöasuminen vai ei. Lähiöasumisessa peruspalvelut ovat lähes poikkeuksetta kävelyetäisyyden päässä.
Clepe kirjoitti:Lähiö on suomen kielessä määritelty näin: ’taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen’. Tästä ilmenee selvästi ettei Keilaniemi ole määritelmällisesti lähiö (mikäli se jää ilman palveluita), mutta ei tässä myöskään voi poissulkea sitä etteikö Keilaniemi olisi osa suurempaa lähiötä (Tapiolaa). Tapiolan palvelut saavuttaa 1,5 kilometrin kävelyllä, eli kuitenkin aika lähellä jos vertaa moneen muuhun paikkaan.Tämän vuoksi jätin kommenttiini hyvin pienen varauman. Mutta en kyllä laskisi Tapiolaa yhdeksi lähiöksi. Se taitaa koostua useammasta lähiöstä ja Tapiolan keskuksesta, joka ei palveluiden paljoutensa vuoksi ole lähiö.
Clepe kirjoitti:Muutenkin lähiö-sana on keksitty ennen merkittävää autoistumusta, joten olettaisin että Meurmann lähinnä tarkoitti että palvelut olisivat kätevällä etäisyydellä riippuen käytettävissä olevista kulkumuodoista.Tässä lainaus Meurmanilta:
Asemakaavaoppi kirjoitti:Kaupungissa on asutus suunniteltava toisistaan erillisiksi osiksi hajakeskitysperiaatetta noudattaen. Kaupunki tulee siten kokoonpannuksi sellaisista asumakunnista (community), joita rakentamattomat metsä- ja viljelysalueet tai laajahkot puistot erottavat toisistaan siten, ettei viihtyvyys häiriinny eikä terveellisyys ja turvallisuus joudu vaaranalaiseksi. Asumakunnat puolestaan jakautuvat samalla tavoin erillisiin pienempiin osiin, asumalähiöihin (neighbourhood unit). Asumakunnilla on omat liikekeskuksensa, tehdas-, varasto- ja liikennealueensa, satamansa ja ratapihansa jne., jotka ovat rakentamattomien vihervyöhykkeiden erottamia toisistaan ja asuntoalueista, jolloin viimeksimainitutkin tarpeen mukaan voivat olla pienempiin osiin jaettuja. Asumakunnilla on myös omat hallintorakennuksensa, sivistysahjonsa teattereita ja kirjastoja myöten, huoltolaitoksensa sekä kauppatorinsa. Asumalähiöillä sitävastoin on vain paikallinen myymäläkeskuksensa, koulunsa, postitoimistonsa ja kokoushuoneensa, joitakin käsityöpajatontteja jne. Se edustaa siten pienempää kaupunkiosasta, jonka laajuuden kenties koulupiiri parhaiten määrittää. Se käsittänee 2000...10 000 asukasta, sopivasti n. 6000 henkeä.Tapiola kokonaisuutena olisi ehkäpä ennemminkin "asumakunta" kuin "lähiö". Tosin Meurman halusi ilmeisesti erottaa asuinalueet täydellisesti työpaikka-alueista.
Jokainen asumalähiö rakentuu lopuksi pienistä asumasoluista (residential unit), jotka käsittävät sellaisten vähäisimpien yhteisten laitosten kuin pikkulasten koulujen, ruokaloiden, leikki- ja askarteluhuoneiden, autotallien, pesutupien, keskuslämmityslaitosten yms edellyttämät asuntomäärät.
Clepe kirjoitti:Kun huomioi miten Tapiolan alkuperäisten lähiöiden palvelut ovat hävinneet ja keskittyneet yhteen keskukseen on aivan luonnollista ettei Itäranta-Keilaniemessäkään ole palveluita.Viime vuosien (-kymmenien) aikana on tosiaan tapahtunut niin merkittävää keskittämistä ja lähiöiden palveluiden vähenemistä, että joitakin alueita alkaa olla vaikea enää kutsua lähiöiksi.
Asemakaavaoppi kirjoitti:Tähänastiset kaupungit ovat suuressa määrin kehittyneet suunnittelemattomasti, eivätkä niiden kadut enää kykene palvelemaan vähäisen pinta-alansa avulla sitä valtavaa liikennettä, mikä niiden osaksi nykyisin tulee. Nykyaika on keksinyt nopean kulkuneuvon, auton. Ei ole asetettava rajoituksia sen liikenteenvälittämiskyvylle, vaan sen tulee saada lisätä nopeuttansa niin pitkälle kuin teknillinen kehitys tekee mahdolliseksi. Sen vuoksi tulee kadunkin olla suora, sen tulee olla todellinen kilometritehdas eli nykyaikainen kone, joka kykenee mahdollisimman hyvin palvelemaan liikennettä.
Purkki^ kirjoitti:Enpä ole jaksanut tämän ketjun vääntöjä lukea, mutta mitä eroa on lähiöllä ja kaupunginosalla? Koko aihe ei varmasti aiheuttaisi niin paljon keskustelua, jos lähiö sanalla ei olisi negatiivista sävyä.Näin on. Negatiivinen sävyhän juontaa juurensa sosiaalisista ongelmista lähiöissä.
Purkki^ kirjoitti:Enpä ole jaksanut tämän ketjun vääntöjä lukea, mutta mitä eroa on lähiöllä ja kaupunginosalla?Jokainen kaupungin osa kuuluu johonkin kaupunginosaan, jotka on virallisesti määritelty kaavassa. Myös siis esimerkiksi Helsingin keskusta kuuluu (ueampaan) kaupunginosaan. Tällä ei siis ole mitään tekemistä lähiön kanssa.
Purkki^ kirjoitti:Koko aihe ei varmasti aiheuttaisi niin paljon keskustelua, jos lähiö sanalla ei olisi negatiivista sävyä.Itse en ymmärrä, miksi sillä ylipäätään on mikään negatiivinen sävy. Tai oikeastaan en ymmärrä, miksi jotkut yrittävät käyttää sitä negatiivisena asiana. Omat kokemukseni lähiöistä on ainakin hyvin positiivisia.
K-P kirjoitti:3-kerroksiset kerrostalot on ehkä maailman turhin asia.Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia. Tilastoissa on siis selvä ero 3. ja 4. kerroksen välillä. Tässä huimassa korkeudessa ei hahmota enää ympäristöään eikä äidin huuto kanna parvekkeelta kadulle tai mahdolliselle sisäpihalle.
Pahvikotelo kirjoitti: Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia.Pakko nyt tähän jööttiin vastata empiirian kautta: Lapsena en alle 6.krs asustanut. Voin hyvin.
cobaink kirjoitti:Todetaan tähän nyt vielä tieteellisestä näkökulmasta, että tuo kommenttisi ei kumoa tutkimuksen väitettyä tulosta.Pahvikotelo kirjoitti: Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia.Pakko nyt tähän jööttiin vastata empiirian kautta: Lapsena en alle 6.krs asustanut. Voin hyvin.
cobaink kirjoitti:Mites Manhattanilla? Krs 47? Kantaako Äidin huuto?Ehkäpä Manhattan ei olekaan paras paikka lapselle?