Taloforum.fi

[Urbaani]

Joo nämä täysin erillään toisista olevat lähiöt tuntuvat olevan aika suomalainen ilmiö. Pohjoisamerikkalainen suburbia on ongelmistaan huolimatta yhtenäistä kaupunkirakennetta ja ruutukaavaan rakennettuja, Länsi-Euroopassa tietty betonilähiöitä riittää, mutteivät ole samaan tapaan rakennettu keskelle metsää, vaan ihan kantakaupungin jatkeina.

Esimerkiksi Wien on kaupunkialueena melko "kompakti" ja kaupungin jälkeen alkaa selkeä maaseutu. Tämä siitä huolimatta, vaikka kaupunkia onkin rakennettu paljon myös viime vuosikymmeninä. Suomessa tämäntyylisiä kaupunkeja on oikeastaan vain Pori ja tietyiltä osin Porvoo.

[hmikko]

Pohjoisamerikkalainen suburbia on ongelmistaan huolimatta yhtenäistä kaupunkirakennetta ja ruutukaavaan rakennettuja,

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa monellakaan alueella. Amerikassa on paljon ja todella laajoja ruutukaavoja, mutta toisen maailmansodan jälkeen on tehty aivan tolkuttomat määrät kaartuvista pussikaduista koostuvia lämpäreitä. Lämpäreet saattavat olla fyysisesti lähempänä toisiaan kuin Suomessa, ja joskus ruutukaavan suurkortteleiden sisällä, mutta silti liikenteellisesti yhden kadun päässä olevia lämpäreitä (esim. näin (Google Maps)). Lämpäreiden eristäminen on tyypillisesti huomattavasti tiukempaa kuin Suomessa tai pohjoismaissa. Täällä yleensä pääsee läpi ainakin jotain kevyen liikenteen väylää. Amerikassa on eristeenä parhaimmillaan jopa vallihauta, jos vetisellä alueella ollaan.

[Urbaani]

^Joo tiedän kyllä tuon ja kyseisen tyylisen kaupunkirakenteen ongelmat. Viittasinkin lähinnä vielä isompaan mittakaavaan, jossa kaupunkirakenne usein jatkuu yhtenäisenä "ruutukaavana" kymmeniä maileja.

Tähän tyyliin siis:

https://www.google.fi/maps/@42.4999909, ... a=!3m1!1e3
https://www.google.fi/maps/@32.734956,- ... a=!3m1!1e3
https://www.google.fi/maps/@33.9640629, ... a=!3m1!1e3

[Pyöröovi]

https://www.google.fi/maps/@42.0057751, ... a=!3m1!1e3

En nyt ole mikään ekspertti, mutta esimerkiksi tämä ei näytä ruutukaavalta läheltä eikä kaukaa... Mittakaava siis täysin sama kuin Tanden ylimmässä linkissä, joten mielestäni on turha tehdä minkäänlaisia yleistyksiä Pohjois-Amerikasta. Lisäksi suuren mittakaavan ruutukaava ajatteluna on lähiöissä paikoin aika kauhea, sillä sen lähtökohtana on, että jokainen asukas ajaa autolla lähiön yhteiseen hyperostariin ostamaan tavaransa. Järkevää julkista liikennettä ei usein ole ja etäisyydet ovat mahdottomia taivaltaa jalan.

[Xerdoz]

Kööpenhamina on hyvä esimerkki, jos vertaa vaikkapa Helsinkiin. Jotakuinkin samankokoisia, mutta jokainen voi sateliittikuvista katsoa selkeät erot. Köpiksessä on vanha keskusta, josta lähtee katuja, joiden varteen on rakennettu ja tarvittaessa sitten vaan jatkettu katuja ja yhdistetty toisiin.

Helsingissä on vanha keskusta ja siinäpä se sitten onkin.

Kööpenhamina:


Helsinki:


Kööpenhaminassa on noilla pientaloalueillakin pistetty kadut yhteen näppärästi. Toki maasto on tasaista, niin siinä mielessä ehkä hieman helpompi rakentaa, mutta onhan tuo surullista katsottavaa tuo Helsingin ilmakuva.

[pallo]

Tuosta ylläolevasta kuvasta ymmärtää hyvin senkin, miksi Kööpenhamina on pyöräilykaupunki. Etäisyydet ovat paljon lyhyempiä. Lähde nyt jostain itä-helsingistä 20km päästä keskustasta polkemaan toiselle puolelle kaupunkia. Saat luukuttaa ihan kohtuullisesti suburbiaa siinä matkalla meinaan.

[hmikko]

^Selvennykseksi jos joku ei huomannut: noissa Xerdozin linkkaamissa satelliittikuvissa on eri mittakaava - Helsinki 1 km, Köpis 500 m. Google Mapsin mittakaavajana ei tunnu aina olevan ihan tarkka sekään. Olen välillä saanut aikaseksi selaimen kahdessa eri ikkunassa kuvan eri zoomausasteilla samasta kohtaa karttaa niin, että jana näytti kuitenkin samaa mittakaavaa molemmissa.

[shameinyou]

Tämähän johtuu vain aikakausista. Tässä kartta Kööpenhaminasta vuodelta 1944. Ihan niin kuin stadinkin vanha keskusta, kaupunkirakenne on identtinen nykypäivään verrattuna. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut. Lyhyet etäisyydet, tiivis ja tehokas. Ainut ero kaupunkien välillä on että Köpis oli iso, laaja ja rikas kaupunki ~100 vuotta sitten kun kaupunkisuunnittelu skulasi näin, toisin kuin Helsinki, joka oli tuolloin jos ei nyt köyhä mutta väkiluvultaan paljon pienempi pikkukaupunki joka päättyi Nordenskiöldinkatuun/Aleksis Kiven katuun. Helsinki alkoi kasvaa tosissaan vasta sotien jälkeen kun kaupunkisuunnittelun ihanteeksi oli tullut jenkkien autokaupungit, ja tulos on sen näköistä. Jokasen harvaan rakennetun lähiön välillä on kilometri ei mitään. Köpis oli tässä vaiheessa jo kaavoitettu ja rakennettu nykyiseen malliinsa (ainakin suurimmaksi osaksi).

Taka-Töölöt, Munkkiniemet ja Kulosaaret kaavoitettiin kaikki 1900-luvun alkupuolella tiiviiksi vanhan keskustan kaltaisiksi alueiksi, mutta rakentamiselle ei tuolloin ollut rahaa/tarvetta. Tarve tuli vasta sotien jälkeen, ja kaavat meni uusiksi sen ajan ihanteiden mukaan. En kuitenkaan sanoisi että helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat on jotenkin huonompia. Aikakautensa vankeja vaan.

[veka]

Samoin on mahdotonta verrata Suurpeltoa ja amerikkalaisia esikaupunkeja toisiinsa. Suurpellossa on kerrostaloja, USA:ssa omakotitaloja. Suurpelto on lähiö, Yhdysvalloissa omakotitalomatto jatkuu loputtomiin paljolti samanlaisena vaikka kuinka kauas kaupungin keskustasta.

USA:ssa kaupunkien keskustat kerrostaloineen ovat yleensä tosi pieniä ja usein jopa vähän epämääräräisiä. Ylivoimaisesti yleisin asumismuoto on omakotitalo pikkuisella tontillaan muiden samanlaisten joukossa. Kuten hmikko mainitsi, nykyään (viimeiset 50 vuotta) kaavoitetaan myös näitä 'lämpäreitä', jolloin yhden tienpätkän jatkeena voi olla kymmenien talojen ryhmittymä. Niitä rajataan vallihautojen lisäksi korkeilla aidoilla, ja sisääntulotiellä voi olla portti ja puomi ynnä aseistettu vartija.

Perinteinen 'ruutukaava' taitaa kuitenkin yhä olla selvästi yleisempi ratkaisu. Autot ohjautuvat pääkaduille, jotka tunnistaa leveydestä, hyvästä päällysteestä ja liikennevaloista pääkatujen risteyksissä.

Suurpellonkin tapaiset 3-6-kerroksiset talot keskustan reunalla ovat USA:ssa uusi, melkein vasta tämän vuosisadan juttu. Niihin liittyy tarve saada liikkuvan työvoiman ja nuorempien käyttöön pienempiä vuokra-asuntoja. Samassa tarkoituksessa kaupunkien keskustoihin rakennetaan joka suunnalla korkeita asuintorneja, jotka myös elävöittävät keskustoja.

[RV]

Espanjassa lähiöt ovat poikkeuksetta hyvin korkeaa umpikortteliruutukaavaa (pistetalot kortteleiden keskellä), eikä niidenja keskustan välillä oleminkäänlaista viherkaistaa. Silti moottoritietä riittää yllinkyllin, samoinkauppakeskusta. Mitenkäs tämä on mahdollista, olisiko siellä oivallettu, etteivät sujuva liikenne ja tiivis, yleensä n 20000 as per kilometri, asutus poissulje toisiaan?

Auton ja raskasraiteen tulee olla jokaisen modernin valtion liikkumislähtökohta. Teknisen kehityksen alasajo on mielettömyyttä jota voidaan harrastaa vain tyyliin Suomessa. Huomioidaanpa se, että Köpiksessä tiiviydestä huolimatta satsataan hyvin paljon kumpaakin.

Suurpeltonäyttää olevan Espoon oma Leinelä. Tylsää ja monotonisen matalaa ja valkoista tönöä.

[Kazaam]

Espoon 20-kerroksinen tornitalo etenee – Kaavamuutos sai lainvoiman



Suomen yksi suurimmista kaupunginosahankkeista on meneillään Espoon Suurpellon alueella. Alue on 325 hehtaaria, ja sinne suunnitellaan rakennettavaksi yhteensä noin miljoona kerrosneliötä. Valmiissa Suurpellossa tulee asumaan noin 15 000 asukasta.

Juuri lainvoiman saanut kaavamuutos mahdollistaa 25 000 kerrosneliön rakentamisen Suurpellon keskustakortteliin. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan rakennusoikeus jakautuu neljän asuinkerrostalon ja parkkihallin kesken.

Asuintaloista kolme on kahdeksankerroksisia. Suurpellon maamerkkinä toimiva neljäs rakennus on 20-kerroksinen tornitalo. Kokonaisuuteen tulee noin 440 asuntoa ja näiden lisäksi pysäköintitilat 220 autolle sekä liiketiloja. Korttelin kivijalkaan tulee noin 2000 neliötä liiketilaa, joka jakautuu eri palveluiden, kuten päivittäistavarakaupan, ravintoloiden ja muiden pienmyymälöiden kesken.

Lisää tarpeettomia torneja Espoon pelloille.

[Krio]

Jep, todellakin tarpeeton. Nuo tornit pitäisi rakentaa sinne missä joukkoliikennettä eikä mihinkään maamerkeiksi kuten ennen vanhaan.

[zeizei]

No, katsotaan koska lähtee rakentumaan, jos lähtee. Olettaisin että ensin esim. Keilaniemen torneille on enemmän kysyntää.

[hmikko]

HS: Tässä on rakennusbuumin rujo kääntöpuoli: Espooseen piti nousta ylevä keskustakortteli, jäljelle jäi kolme valtavaa kuoppaa

Tämä ketjukin on ollut näköjään melkein kolmen vuoden paussilla.

[Pyöröovi]

Just menin bussilla Suurpellon kautta ja tuli katseltua laajoja peltoja valmiiksi rakennettujen teiden ja risteysten välissä. Älytöntä puuhaa.