[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Tande kirjoitti:Suurpeltoon suhtaudun vähän kaksijakoisesti. Kyseessä on puhdas lähiö, joka on rakennettu metsien ja peltojen keskeelle, moottoritien viereen...Joku voisi kysyä: Miksi vaivautua joukkoliikenteeseen kun vieressä on moottoritie.
Toisaalta Suurpelto vaikuttaa ihan mukavalta asuinalueelta ja arkkitehtoonisestikin lähiöksi hyvältä. Toivottavasti tulevaisuudessa Suurpeltoon saadaan raideyhteys.
RV kirjoitti:Ja mihinhän se torni on havainnekuvista hävinnyt?Samaa olen miettinyt. Tornitalo kyllä sopisi erinomaisesti Suurpeltoon.
Xerdoz kirjoitti:Joka paikkaan jätetty käsittämättömiä määriä tuota ryteikköä, josta ei ole kenellekään mitään iloa.Suurpelto on kaiken lisäksi voitu rakentaa täysin puhtaalta pöydältä, joten tässä mielessä on pettymys, että tulos on perinteistä lähiötä.
Ei suomessa osata kaupunkeja rakentaa.
HS.fi kirjoitti:http://www.hs.fi/kaupunki/a1438398343440
Espoon Nokia-huumassa suunniteltu tulevaisuuden asuinalue ei koskaan valmistunut
Vuosituhannen vaihteen Nokia-huumassa Espoon kasvulla ei näyttänyt olevan rajoja. Nyt teknologiateollisuuden ahdinko kuristaa taloutta.
Tähän sen piti tulla. 1990-luvun lopulla Suurpelto oli Espoon kaupungin suunnitelmissa tulevaisuuden asuinalue, jossa yhdistyisivät kaikki nykyisen kaupunkisuunnittelun ihanteet.
Tästä piti tulla Nokian toimistotalojen ympärille rakentuva high tech -keskus, jossa työpaikat sijaitsivat kävelymatkan päässä kodeista ja jota halkovaa esplanadimaista kaupunkibulevardia reunustaisivat toinen toistaan ihanammat kivijalkaliikkeet leipomoista kahviloihin.
"Erityisesti haluamme sovittaa yhteen perheen ja työn", Espoon entinen kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen sanoi vuonna 2002 Helsingin Sanomille.
Mutta toimistotaloja, high techia tai uuden sukupolven kaupunginosaa ei koskaan tullut. Nokia vetäytyi projektista ja alueen kiinnostavuus sijoittajien silmissä romahti.
2010-luvulla Suurpelto on alkanut näyttää Espoon ja Nokian kohtalonyhteyden symbolilta.
Sirpa Hertell (vihr) odottelee Suurpellon ainoan kaupan, parakki-Siwaksi kutsutun lautarakennuksen, edessä. Hertell on ollut Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 1996 ja nähnyt, miten Nokia ja sen ympärille keräytynyt teknologiateollisuus on keinuttanut Espoota kuin lastua laineilla.
Vielä 2000-luvun alussa Nokia ja Nokia Siemens Networks työllistivät kaupungissa yli 10 000 ihmistä. Nyt Nokian palveluksessa on yhtiön mukaan noin 3 500 ihmistä Espoossa.
Nokian puhelimien alamäki on vienyt perässään koko sen ympärille keriytynyttä teollisuudenhaaraa ja ajanut Espoon talouden ahdinkoon.
"Kyllähän koko Suomi varmasti luotti liikaa Nokiaan ja Espoo oli siinä buumissa mukana", Hertell sanoo.
Koska kahvilaa ei Suurpellossa vieläkään ole, lähdetään tekemään haastattelua Angry Birds -leikkipuiston viereisen päiväkodin pihapöydän ääreen. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Suurpellossa pöhisisi jo tulevaisuus, mutta nyt alue on täysin kesken. Asukkaita on noin 2 300 ja Kehä II:n viereen on syntymässä hyvin tavallinen suomalainen asuinlähiö.
"Suurpellon kanssa tehtiin se virhe, että lähdettiin rakentamaan kokonaan uutta asuinaluetta huonojen joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ja kun paljon suurempi Matinkylä on tuossa vieressä, niin aika harva tänne haluaa perustaa yritystä", Hertell sanoo.
Tänä päivänä Suurpelto-hanke näyttää vuosituhannenvaihteen Nokia-huuman tiivistymältä.
Sen sijaan, että kasvava Espoo olisi tyytynyt tiivistämään nykyistä viiteen aluekeskukseen perustuvaa kaupunkirakennettaan, se päätti 1990-luvun lopun suuruuden vuosina lähteä rakentamaan eteläespoolaiselle pellolle kokonaan uutta, uljasta kaupunginosaa.
Mutta tänä päivänä voi myös olla vaikea muistaa, kuinka hirmuisesta noususta oli kyse.
1990-luvun puolivälissä lama oli ohi ja Suomeen oli syntynyt kokonainen uusi toimiala.
Yhtäkkiä teknologiateollisuudesta puhuttiin kaikkialla ja Espoossa oli Nokian pääkonttori sekä Suomen uudelle toivolle insinöörejä ja innovaatioita suoltava Otaniemen teknillinen korkeakoulu.
Espoo oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja rahaa tuli ovista ja ikkunoista.
Esimerkiksi vuonna 2000 yritysten voitoista syntyvistä yhteisöverotuloista kilahti Espoon kassaan yli 200 miljoonaa euroa. Se oli 22,9 prosenttia kaikista Espoon tuloista ja suuri osa siitä tuli nimenomaan Nokialta ja sen perässään vetämän teknologiaryppään yrityksiltä.
Yhteisöverojen lisäksi Espoo sai yritysten työllistämiltä ihmisiltä vielä vähintään yhtä merkityksellisen potin ansiotuloveroja. Kun yrityksellä meni hyvin, palkat olivat suuria.
Mutta samalla kun tulot kasvoivat, kasvoivat myös menot. Rakennettiin kouluja, korjattiin teitä ja parannettiin vanhuspalveluja. Sirpa Hertellin mukaan rahaa ei sinänsä törsäilty. Menoja ei vain enää saatu kuriin, kun tulot alkoivat hiipua.
"Huonommista ajoista puhuttiin ja niitä pelättiin, mutta ei niihin kuitenkaan varauduttu", Hertell sanoo.
Heinäkuinen taivas alkaa tihuttaa Suurpeltoon vettä. On sopiva aika siirtyä muistelemaan lihavia vuosia seuranneita laihoja vuosia.
2000-luvun alussa it-kupla poksahti ja vuonna 2003 Espoon yhteisöverotulot jäivät jo selvästi alle puoleen ennätysvuoteen 2000 verrattuna.
Vuosituhannen puolivälissä verotulot lähtivät vielä uudestaan nousuun, mutta sitten iski kansainvälinen finanssikriisi, joka toi Suomeen edelleen jatkuvan taantuman.
Se on koetellut teknologiasektoria ja sitä kautta Espoota. Kun työttömyysaste vielä vuonna 2011 oli 5,5 prosenttia, oli se viime vuoden lopulla jo 9,1 prosenttia. Espoon väkiluku kasvaa edelleen keskimäärin noin 4 000 asukkaan vuosivauhtia, mutta uusista asukkaista valtaosa on vauvoja ja maahanmuuttajia.
Heistä kertyy kunnalle aluksi enemmän kuluja kuin tuloja, joten Espoo on viime vuodet ollut tiukalla säästökuurilla taloutensa tasapainottamiseksi.
Mutta positiivisiakin uutisia on. Nokia julkaisi torstaina osavuosikatsauksen, jossa yhtiön liikevoitto oli 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toisella vuosineljänneksellä.
"Espoon tilanne kytkeytyy vahvasti elektroniikkateollisuuteen. Nyt tilanne näyttää taas vähän paremmalta", Sirpa Hertell sanoo.
****************
Espoo kulkee Nokian polkuja
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä myöntää, että Espoon menestys on kulkenut käsi kädessä Nokian kanssa.
"Mutta kaari alkaa jo teknillisen korkeakoulun muuttamisesta Otaniemeen. Nokian voimakas kasvu on ollut paljon sen tutkimus- ja kehitystyön tulosta, jota teknillisessä korkeakoulussa radiotekniikan tutkimuksessa on tehty", Mäkelä sanoo.
Myöhemmin teknillisestä korkeakoulusta ja Nokiasta on tullut Espoossa vetureita, jotka ovat vetäneet perässään teknologia-alan yrityksiä ja luoneet Espooseen työtä.
Mäkelä kuitenkin korostaa, ettei Espoo ole ollut yhden yrityksen kaupunki.
"Nokian toiminnan volyymin pienentyminen on vaikuttanut eniten Espooseen, mutta sen suhteellinen vaikutus ei ole ollut niin suurta kuin esimerkiksi Salossa", Mäkelä sanoo.
"Nyt olisi kuitenkin erityisen tärkeää, että osaamis- ja teknologiaintensiivisiä työpaikkoja voitettaisiin takaisin Suomeen ja että luotaisiin ympäristö, jossa syntyisi uusia yrityksiä. Nokian hyvä osavuosikatsaus näyttää, että Suomi on edelleen kilpailukykyinen paikka toimia", Mäkelä sanoo.
Suurpellon rakentamista Mäkelä pitää välttämättömänä, jotta Espoo pääsisi valtion ja Espoon välisen MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin.
Tampereen teknillisen yliopiston kaupunkitutkija Anssi Joutsiniemen mukaan teknologiateollisuuden kehittyminen Otaniemessä mahdollisti 1990-luvulla Espoon irrottautumisen Helsingistä.
"Siihen asti koko seudun kasvu oli vahvasti Helsingin kaupungin dominoimaa", Joutsiniemi toteaa.
"Espoo ja Vantaa olivat aika statistin roolissa. Mutta sitten kun työpaikkoja alkoi siirtyä Espooseen, kunta pystyi aloittamaan itsenäisen maankäytön kehittämisen", Joutsiniemi lisää.
