- 09.08.06 17:29
#6399
Onko vesitorni ollut alunperinkin tuommoinen yhdistelmä, vai onko asunnot rakennettu myöhemmin?
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Varkauden maamerkki
Kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema vesitorni valmistui
vuonna 1954.
Siihen sijoitettiin vesisäiliön lisäksi asuntoja, museo ja näköalatasanne. Valmistumisvuonna torni symboloi paikkakunnalla kehitystä ja edistystä: pienten omakotitalojen keskelle nousi todella massiiviselta näyttävä, taivaita tavoitteleva rakennus. Samalla saatiin useita kunnallisia hankkeita toteutettua samalla kertaa.
Kauppalan vesihuollon järjestämiseksi vesitorni oli välttämätön. Kun samaan aikaan
1950-luvulla asuntopula Varkaudessa oli suuri, päädyttiin ratkaisuun, jossa vesitorniin sijoitettiin kaupungin vuokra-asuntoja. Asuntojen sijoittaminen vesitorniin oli poikkeuksellinen ratkaisu ja se herätti huomiota valtakunnallisestikin. Valmistuessaan Varkauden Vesitorni oli Suomen korkein asuinrakennus. Kaikkiaan vesitorniin tuli yksitoista asuinkerrosta.
Noin 50 metriä korkean vesitornin näköalatasanteen korkeus on 134,5 m merenpinnasta.
Enin osa Varkauden talouksista saa veden edelleen Vesitornin kautta. Pohjavesi tulee Pieksänmaan kunnan Syvänsistä vesisäiliöön, johon mahtuu vettä miljoona litraa.
Näköalatasanne kahvioineen oli pitkään Varkauden suosituin matkailukohde. Tornissa oli vuoteen 1992 asti myös museo: 1956-1983 Savon museo ja 1984-1992 Varkauden taidemuseo. Vuosina 1992-93 tehdyssä peruskorjauksessa museotilat muutettiin asuntokäyttöön. Nykyisin tiloissa toimii kaupungin ylläpitämä hoitokoti Iltarusko. Kaupungin vuokra-asuntoja on yhdeksässä kerroksessa ja kussakin kerroksessa on kolme erisuuruista asuntoa.
Dille92 kirjoitti: Ohessa todella huonolaatuinen kuva kuvattuna joutenlahdesta erään talon kuudennesta kerroksesta. Etu alalla näkyy alueen tyypillinen kerrostalo johon hiljattain tehtiin jotain pientä rempaa.Allekirjoittanut on viettänyt noissa maisemissa varhaislapsuuttaan. Silloin maisema oli kaksin verroin ankeampi: talot rakennettiin 70-luvulla yksi toisensa jälkeen kuraiselle pellolle, joka on entistä järvenpohjaa, ei ollut edes yhtään puuta missään. Talomalli on kyllä suunnilleen maailman rumin, alueella taitaa olla about 13 samalla kaavalla tehtyä taloa. Osassa niistä on kaupungin vuokra-asuntoja, osassa omistusasuntoja. Eivät ole muuten tiiliverhoiltuja nuo talot vaan ihan betonielementtipintaisia. Niitä on viime vuosina peruskorjattu ja ilmettä yritetty kohentaa, mutta eipä tilanne pikkuehostuksella miksikään muutu: rumia ovat edelleen!
Dille92 kirjoitti: E: Toinen kuva jossa näkyy pari kerrostaloa ja korjauksen alla oleva vesitorni. Aivan vasemmassa laidassa on tyylikäs harjakattoinen kerrostalo. Miltähän luvulta kyseinen talo lie?Noita taloja taitaa olla kolme kappaletta, hiukan eri sävyisiksi rapattuja. Ne tunnetaan yksinkertaisesti Pistetalojen nimellä, taitavat olla kaupungin vuokrataloja. Rakennettu vuosina 1951-1953. Täytyy sanoa että nuo talot ovat hiukan paremmin kestäneet ajan hammasta kuin nuo yläkuvan 20 vuotta nuoremmat talot!