Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä Bernheart
#100156
Tampereelle saapuu historiallinen erikoiskuljetus, jota osa vihaa ja osa odottaa vimmatusti: Lajinsa ensimmäinen ratikka pysyy aluksi piilossa
Ratikka nähdään katuverkolla ensimmäistä kertaa kesäkuun lopulla.
Loput
Ylen uutisesta 19.5.2020
Avatar
tekijänä henkka
#100345
Ratikka valmistuu Hatanpään valtatielle.

Kuva
Kuva

Keskustorilla tehdään pysäkkisyvennyksiä. Sumeliuksen ja Tempon talojen kohdalla jalankululle ja pyöräilylle ei jää juuri sen enempää tilaa kuin oli ennen Hämeenkadun remonttia.

Kuva
Kuva
TurkuCubed, hmikko, Tlahti ja 5 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä markusvalo
#100649
henkka kirjoitti: 12.08.20 15:54 Hatanpään valtatien kiskot on valettu Hämeenkadulta Verkatehtaankadulle ja katua kivetetään.
Näyttää kyllä tosi erilaiselta kuin Helsingin raitiotyömaat.
tekijänä pallo
#102682
Hieno homma, itsellä oli vähän usko koetuksella ratikan toteutumiseen aikanaan, mutta kiva että se lopulta saatiin Tampereelle! Länsi-Tampereelle on myöskin saatu jopa ensimmäinen junapysäkki (Tesoma), joka on erittäinkin iso asia, lähijunien lisäksi ei tarvitse lännestä välttämättä sitten liikennöidä aina hauptbahnhofille jos haluaa VR:lle. Kyllä kaupunki nousi heti uuteen sarjaan. Eteläinen juna-asema kun vielä saataisiin isolla parkkiksella niin helpottaisi ihan mielettömästi elämää PK-seudulla reissaaville. Vielä en oo kummankaan junan kyytiin ehtinyt, mutta eiköhän sekin aika pian tule. :smt020
tekijänä erk75
#102683
Jotakin symbolisesti hienoa siinä on, kun kaupungin nimen väri on vaihtunut UrbanRailissa keskeneräisestä harmaasta punaiseksi eli valmiiksi. :)

Jos tarkastellaan viimeistä noin 10 vuotta, Pohjoismaihin on rakennettu useampiakin uusia järjestelmiä, kuten Lund, Bergen ja Aarhus sekä nyt Tampere. Rakenteilla on vielä ainakin Odense ja luonnollisesti oikein hyvässä vauhdissa oleva kotimainen Jokeri. Raitiotiestä on tullut eräänlainen Pohjoismaiden kakkoskaupunkien kaupunkikehitystä tukeva liikenteellinen ratkaisu.

Lähijunien osalta on ensinnäkin hienoa, että ne tekevät renessanssin! Toivottavasti Tesoman jälkeen nähdään uusien seisakkeiden avaamisia tulevina vuosina. Lännessä Epilä/Lielahti voisi olla sellainen, idässä Janka/Messukylä ja Vehmainen. Etelään voisi avata myös kaukoliikenteelle soveltuvan aseman ja pohjoisen puolella Ylöjärven Soppeenmäkeen olisi järkevää ulottaa lähijunaliikenne - ja samalla unohtaa raitiotie Ylöjärven osalta tällä haavaa, koska matka on ratikalle toistaiseksi (ennen aika heviä täydennysrakentamista Mäkkylän pelloille) kovin pitkä.
tekijänä pallo
#102686
Tässä taas todiste Tampereen maantieteen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta, jossa yksikin kolari voi käytännössä lamauttaa koko kaupungin liikenteen. Tämän takia ajoradasta eristetyn raideliikenteen kehitys on ensisijaisen tärkeää ja uskallan väittää, että joku kolmaskin suuri tieväylä pitäisi ensitilassa rakentaa länsi-itä-välille kehätien ja rantatien lisäksi. Joko pohjoiskehä tai kehä 2 välille Multisilta-Pirkkala-Nokia. Vaikka Vaitinaro alkaisikin vetää niin liikennettä on kaupungissa viime vuosien kasvun jäljiltä jo sen verran että pienikin häiriö itä-länsi-akselilla vetää padan jumiin ihan kunnolla.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000008181678.html
Avatar
tekijänä grendy
#102687
Kuva
Tässä onkin sitten Tampereen lähijunaliikenteen eri skenaariot. En ymmärrä kuinka nuhaisilla logiikoilla näitä tehdään, kun parhaaksi ei katsottu sitä missä on eniten seisakkeita, vaan tuo "Tiheämpi verkosto". Kaikesta lähijuniin liittyvästä paistaa läpi se, että säännöt ovat aivan eri planeetalta kuin autoinfrahankkeissa. Samaan aikaan meuhkataan kuinka Vaitinaron eritasoliittymä nyt vaan on pakko saada, joka maksaa lähes 100M€, ja sitten meinataan että 25 junaseisakkeeseen ei ole varaa, kun ne maksaa 47-56M€ YHTEENSÄ. Eli yhden risteyksen hinnalla saisi about 50 junaseisaketta. Ja kun miettii kumpi vaikuttaisi enemmän ihmisten kulkukäyttäytymiseen ja strategioiden toteutumiseen, niin ei voi kuin ihmetellä tätä autohankkeiden jumalointia.
Avatar
tekijänä 16valve
#103840
Tekosaaren rakentaminen Näsijärveen alkaa maaliskuussa, joka mahdollistaa ratikan rakentamisen länteen.
Aamulehti kirjoitti:Näin miljoonan kuution kivivuori siirretään Näsijärveen – vuoden jättimäinen urakka alkaa pian Länsi-Tampereella: ”Sehän on hetken aikaa kuumaisema”
Tekosaaren rakentaminen alkanee maaliskuussa Tampereella. Vuoden päästä Lielahden kivivuoren on määrä olla Näsijärvessä, ja vuonna 2024 ratikka kulkisi saaren läpi. Rakennuttamisjohtajan mukaan häiritsevää rekkarallia ei synny.

Kuva

Tampereen raitiotien Santalahdesta Lentävänniemeen ulottuvan 2B-osuuden työt alkavat keväällä useassa kohteessa. Joulukuussa korkeimmasta hallinto-oikeudesta tullut päätös Näsijärven saaritäyttöä koskevan valituksen hylkäämisestä mahdollistaa tekosaaren rakentamisen aloittamisen pian. Saaritäyttö ei kuulu raitiotieallianssin tehtäviin, vaan Tampereen kaupunki hoitaa sen. Kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen kertoo, että urakkakilpailu täyttötyön tekijästä on tällä hetkellä käynnissä.

”Arvio on, että helmikuun lopulla, ehkä käytännössä maaliskuulla, täyttötyöt alkaisivat Lielahden päässä ja pikkuisen myös Pölkkylänniemen päässä eli itäpäässä.”

Korkein hallinto-oikeus lisäsi saaritäytön lupaehtoihin pohjaveden tarkkailuun liittyviä määräyksiä. Kaupunki on Tietäväisen mukaan jo käynyt Pirkanmaan ely-keskuksen kanssa läpi tarkentavia suunnitelmia ja pohjaveden valvonta- ja tarkkailumenettelyä.
”Uskoisin, että töitten aloittamisen edellytykset on käyty helmikuussa hyvinkin läpi.”

Kuva

5 000 louhekuormaa kauempaa
Valtaosa saaritäyttöön tarvittavasta louheesta on jo aiemmin tuotu Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon työmaalta Lielahden rantaan. Kymmeniä metrejä korkea kivikasa on aivan tulevan tekosaaren lähistöllä. Miljoonan kuution kivivuori ei aivan riitä täyttöön, vaan louhetta tuodaan myös Lahdesjärveltä ja Lakalaivasta ainakin noin 100 000 kuutiota.

”Ne ovat rakentamisen tiellä, joten sieltä joudutaan tuomaan alkuvaiheessa jonkun verran louhetta.”

Lielahden isosta kivikasasta louhe pyritään siirtämään niin, että yleisiä teitä käytetään mahdollisimman vähän. Lahdesjärveltä ja Lakalaivasta tuotavien louhekuormien Tietäväinen ei usko haittaavan liikennettä. Jos 100 000 kuutiota louhetta tuodaan 20 kuution kuormina parin kuukauden aikana saaritäyttöön, kuormia tulee päivässä noin sata.

”Kyllä autoja voi näkyä, mutta en näe tässä ongelmaa. Sulkavuoren iso louhinta oli ihan eri luokkaa louheen määrältä ja työn kestolta.”

Kuva
Korkeimmillaan 25-metrinen Lielahden kivivuori on rakennettu kerroksittain. Kuva otettu joulukuussa 2020.

Kuva

Järvinäkymä muuttuu kuumaisemaksi
Tietäväinen kertoo, että täytön on määrä olla valmis marras-joulukuussa. Koko 13 hehtaarin tekosaaren pohja nousee noin kaksi metriä Näsijärven pinnan yläpuolelle.

”Pääasiallinen täyttö tapahtuu nimenomaan Lielahdessa olevasta isosta miljoonan kuution kasasta. Vuoden päästä ei pitäisi olla kasalla enää juuri mitään jäljellä.”

Raitiotien ja tulevan kadun kohdalle rakennetaan samasta louheesta kuin muukin saari väliaikainen esikuormituspenger, joka kohoaa noin kuusi metriä muuta saarta korkeammalle. Painopenkereen ylimääräinen paino kuormittaa ja tiivistää maapohjaa. Väliaikainen penger on paikallaan ennen varsinaisen raitiotien rakennustöitä 6–12 kuukautta.

”Kun louhetäyttö tehdään, niin sehän on kivisaari hetken aikaa, kuumaisema, ennen kuin ympäristöä aletaan rakentamaan.”

Esikuormituspenkereen käyttäminen ei ole uusi asia Tampereen ratikan rakennustöissä. Raitiotien ensimmäisellä osalla pengertä käytettiin pehmeikköjen notkopaikassa Vuohenojan kohdalla, ja tällä hetkellä Hiedanrannassa tiivistetään pohjamaata Sellupuiston alueella penkereen avulla. Näsijärvi on nyt jäässä, mikä vaikeuttaisi tekosaaren rakentamisen aloittamista. Tietäväisen mukaan talvi aiheuttaa erityisiä hankaluuksia Lielahden voimalaitoksen uusien lauhdevesiputkien rakentamiselle. Vanhat putket jäävät saaritäytön alle.

”Jäät ovat tässä haittana. Sen takia emme ole hirveästi rynnimässä sinne, kun tällä hetkellä on umpitalvi päällä. Pääsemme sitten aikanaan täysitehoisesti työhön, kun jäittenlähtö on lähellä.”

Lielahdessa aloitetaan maaliskuussa
Tampereen Raitiotie oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo, että saaritäytön valitusprosessista huolimatta alkuperäinen 2B-osuuden aikataulu on vielä voimassa. Ratikka on tarkoitus saada kulkemaan Lentävänniemeen asti vuoden 2024 aikana.

”Näillä tiedoilla, mitä meillä tällä hetkellä on, alkuperäistä aikataulua pystytään noudattamaan. Näyttää ihan hyvältä.”

Työt Lielahden päässä alkavat heti, kun säät mahdollistavat rakennustyöt.

”Aloitamme rakentamaan osuutta isosti, on tarkoitus käyttää tehokkaasti hyväksi aika keväästä pitkälle syksyyn.”

Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus kertoo, että tammi-helmikuussa tehdään työsuunnittelua ja valmistellaan hankintoja. Lielahden päässä on tarkoitus käynnistää maaliskuussa raitiotietöitä Federleynkadulla, Kehyskadulla, Lielahdenkadulla ja Halkoniemenkadulla.

”Ensimmäisenä tehdään johtosiirtotöitä alueella. Lisäksi aloitetaan Paasikiventien ylittävän uuden Rosenlewin sillan rakentamistyöt.”

Johtosiirtojen jälkeen raitiotiekaduilla tehdään katujen rakennekerroksia, ja kiskoja päästään asentamaan kesällä. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Järjestelyistä tiedotetaan hyvissä ajoin ennen töiden aloitusta. Työt Lielahden päässä saadaan todennäköisesti tehtyä pitkälle valmiiksi ennen kuin tekosaaren painuma-aika on päättynyt. Silloin ylipenger voidaan purkaa ja raitiotietä päästään rakentamaan tekosaaren osuudelle. Ratikan on määrä kulkea tekosaaren läpi Lentävänniemeen saakka vuonna 2024.

”Toki aikataulu on tiukka, mutta tietysti se on tavoitteena. Merkittävä tekijä on saaritäytön onnistuminen, miten siinä menevät painuma-ajat”, ’Valjus sanoo.

Pyynikintorin ja Santalahden välisellä 2A-osuudella Pirkankadun työt ovat talvitauolla. Tukimuurityöt osuudella jatkuvat talvellakin ja muita töitä jatketaan kelien salliessa. Valjuksen mukaan alkuvuodesta käynnistyvät sähkönsyöttöaseman rakennustyöt Paasikivenkadun ja rautatien välisellä osuudella.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008535632.html
Maeeeq tykkää tästä
Avatar
tekijänä henkka
#103841
Ratikka herättää selvästikin kiinnostusta myös ulkomailla, sillä BBC on tekemässä minidokumenttisarjaa, jossa Ratikka olisi mukana.

BBC Global News Limited tuottaa yhteistyössä kansainvälisen paikallisliikenneliiton UITP:n kanssa joukkoliikenneaiheisen minidokumenttisarjan teemalla Keeping People Moving. Dokumenttisarja muodostuu eri kaupungeissa tehtävistä 3-5 minuutin lyhytelokuvista, jossa kerrotaan kunkin kohteen joukkoliikenteen tarina erilaisista mielenkiintoisista näkökulmista. Tampereen osalta BBC:n ja UITP:n kiinnostuksen on herättänyt Tampereen raitiotiejärjestelmä.
https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Viranh ... mi(234408)
  • 1
  • 77
  • 78
  • 79
  • 80
  • 81