Taloforum.fi

[satama]

Kaupungintalon laajennussuunnitelma vuodelta 1967.

Mm. Eliel Saarisen suunnittelema tyttökoulu olisi tuhottu jos sunnitelma olisi toteutunut.

[Whose Homepage]

I admittedly have no idea what this is all about, but that's a lovely drawing of a nicely varied by shape and height development plan that Oberleutnant shows up there.

That's the 1986 plan for Jyväskylä's suburb of Lutakko which eventually became this: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Lutakko_havainnekuva.jpg

The area is still partially U/C, but will be completed within 2-3 years. As it turned out, the tallest "towers" will be the 15-storey office block Innova (194ft) and a 15 storey residential block the latter of which will be the last building to be constructed in the are.

Thank you for the illustrated explanation, MoloX, that's very sweet of you!

Alas there's a HUGE difference between the drawing and reality.

[OlliMolli]

Alas there's a HUGE difference between the drawing and reality.

Yes, well maybe I shoudn't have used the word "plan". It was really nothing more than an artist's vision, and a far over-sized for Jyväskylä's needs at that. Even if we were still living the oh-so-glorious age of the tech bubble of late 90's, I doubt we could fill all that office space. Nokia has a fairly significant R&D lab in JKL (the home of many of Nokia's latest cell phone models), but that's pretty much it. I rather like how Lutakko turned out.

[Toni]

^
And even that Nokia facility only occupies part of a large office building that his home to many other companies, many of them multinational, though. Jyväskylä is an innovative city with growing emphasis on information extensive work, after much of the heavy industry has left the city, but it's no Helsinki in regards to need for office space.

The 1980s vision would've had far too negative effect on the development of the actual city center as well. Lutakko, which is still has years to go until it is finished, rather nice area as it is.



Sen lisäksi, että se oli pahasti ylimitoitettu, tuossa Lutakko-visiossa on myös ongelmana ehkä se, että siinä pyrittiin tarkoituksella siirtämään keskustan paikkaa Lutakon alueelle pois vanhasta ruutukaavakaupungista. Jotenkin tuntuu väärältä lähtökohta, vaikka kyseessä korkealuontoinen visio


Eliel Saarisen ja Bertel Jungin Suur-Helsinki suunnitelma itsenäisyyden alkuvuodelta 1918, joka toteutuessaan olisi suuresti vaikuttanut Helsingin kantakaupunkiin. He ennustivat Aleksanternkadun, Esplanadin ja nykeisen Mannerheimintien muodostuvan tärkeiksi ostoskaduiksi, jonka rinnalle he loivat oman Kuningasavenuensa. Se olisi tehty yhdistämään keskustaan Pasilaan täyttämällä Töölönlahti rakennuksilla. He jo tällöin ehdottivat Pasilaa päärautatieaseman sijanniksi, mikä näin jälkikäteen tarkasteltuna oliskin käytännöllisempi sijainti; viime aikoinahan on ehdotettu, että osa yhteyksistä ei enää edes tulisikaan päärautatieasemalle saakka sen ratapihan ahtauden takia.

Kuvaa painamalla avautuu isokokoinen kuva suunnitelmasta



Malttamattomille tässä pienempi foorumiystävällinen versio. Kirja josta kuvan skannasin oli vähän turhan iso mahtumaan skannattavaksi.

[Whose Homepage]

Thanks, guys!

[satama]

Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma on vuodelta 1915, joka liittyy Suur-Helsinkiä käsittelevään luonnostelmaan.


Eliel Saarisen vuonna 1921 suunnittelema Kalevala-talo kuului Saarisen Suur-Helsingin Munkkiniemi-Haaga suunnitelmaan. Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös suomalaisen kulttuurin keskus ja sen tornin juurella olevaan kryptaan olisi haudattu suomalaiset "suurmiehet".

Kuuluukohan tämä sarjaan - nationalistinen propaganda arkkitehtuuri.
http://pasi68.zoto.com/img/45/6417fa1d2 ... d8312-.jpg
http://pasi68.zoto.com/img/45/189be5447 ... a22f1-.jpg

[Jape]

Löytyi sattumalta erittäin mielenkiintoinen peedeeäffä: http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/479B8AE7 ... 2002_7.pdf

Ei ole mikään loputon litanja paperinmakuista kapulakieltä, vaan lyhyitä, ytimekkäitä ja erittäin kiinnostavia tietopätkiä Helsingin seudun raideliikennesuunnitelmista.

On ollut Köpis-tyyppistä tiheää kaupunkiratasuunnitelmaa, kolmen linjan syvämetroa ja vaikka mitä. Johtopäätöksenä täytyy kuitenkin ikävystyttävästi todeta, ettei mitään suunnitelmaa ole sitten kunnolla tehty, vaan jokaista on varovaisesti vähän kokeiltu ja sitten taas mietitty josko sittenkin yritettäisi jotain muuta. Elikkä kaikki tuntui jäävän puolitiehen ja lopputulos on ikävän kaoottinen sekasotku raskasmetroyritelmää, vuosisadan vaihteen ajalta olevia ratikkalinjauksia, semi S-bahnia ja aina vaan uusia bussikaistoja Länsiväylälle.

[Jape]

Tehdessäni suursiivousta osuikin käteeni aikoinaan ala-asteen kirjastosta peräisin olevan "Helsingin kaupunki tiedottaa"-lehdykkä jostain 80-luvun lopulta. Sieltä löytyikin pari mielenkiintoista menneisyyden toteutumatonta visiota Helsingistä.


[Huomatkaa kuvateksti alareunassa!]

Tuosta Art Decoistisesta (?) torniparista ja kaarisillasta tuli mieleen Tukholman Kungsgatan:


Arkkitehti Arto Sipisen suunnitelma siitä, miltä rautatieaseman ympäristö voisi näyttää (vuodelta 1985):

En oikein tiedä kuinka tuohon "uuteen" asemarakennukseen pitäisi suhtautua. Ehkä parempi ettei sitä tehty.

Sigurd Frosteriuksen suunnittelema Stockmannin aivan íháná pilvenpiirtäjä:

Kyseinen jannuhan voitti tuon Stockan arkkitehtikilpailun ja nykyinen Stockan päärakennus on hänen kädenjälkeään. Mutta tuo torni jäi harmi vain rakentamatta.

Mielenkiintoista muuten lukea tuosta miltä Helsingin lähitulevaisuus tuolloin näytti. Ilaskivi tuossa lehdykässä harmittelee että rautatieaseman takapiha on vieläkin (eli 15-20 vuotta sitten) niin lohduttomassa kunnossa vuosikymmenten taistelun jälkeen. Nyt siitä on kulunut aika kauan ja maisemat on samat. Myös länsimetro ja raide-jokeri olivat jo tuolloin kuuluneet ehdottomasti toteutettaviin suunnitelmiin ja kaikkihan tietävät miten niiden kanssa menee. Mutta on positiivistakin tapahtunut: tuolloin nykyisenlaisesta kävelykeskustasta voitiin vain haaveilla, eli on kehitystäkin tapahtunut!

[prepo]

Tämmöinen vanha Helsinki-visio sattui silmiin eräässä blogissa:

Helsingin Kaiku vuodelta 1912 valottaa jutussaan Helsingin tulevaisuutta. Tässä rempseä artikkeli kokonaisuudessaan.

"Jo takavuosina tehtiin kaupungin asemakaavatoimistossa ehdotus tehdas-ja varastoalueitten järjestämiseksi pitkin Vanhankaupunginlahden rantaa - Sörnäisistä Vantaanjoelle saakka. - Satamaksi tätä lahtea niinikään on kauvan ajateltu; m.m. hra Lars Krogius innokkaasti puolusti tätä aatetta noin vuosi sitten tapahtuneessa Drumsötä koskevassa keskustelussa kaupungin valtuustossa."

"Koska nyttemmin Viikin joutuminen kaupungin käytettäväksi on ollut kysymyksessä, on hra Lindgren ehdottanut tällekin alueelle satamalaitoksia, etupäässä puutavara-paperimassa-vientiä varten. Rautatie johdettaisiin tänne Malmin asemalta varsin mukavasti.

Brändön yhtiön omistaman "Kivinokka" nimisen niemen mannermaalla on arkkitehti Lindgren myöskin ehdottanut tehdasalueeksi - taikka sataman hiiliasemaksi.

Keskellä kuvaa näkyy Brändön saari ajateltuna valmiiksi rakennetuksi. Saaren keskustan muodostaa "Vapaamuurarien vuorelle" rakennettava "Akropolis", näyttelyrakennuksineen ja kivitaloineen. Tätä keskustaa ympäröi pienemmät yhteenrakennetut yhden perheen kodit ja äärimmäisenä renkaana ovat yksityishuvilat. - Kaupunkimme vastainen stadion on, kuten kuvassa näkyy, ehdotettu Brändön saarelle rakennettavaksi."

"Brändöstä johtavat sillat Mustikkamaalle, josta niinikään tulee huvilakaupunki. Ehkä tänne sitäpaitsi sopisi sijoitettavaksi joitakuita kaupungin, yliopiston tahi valtion sairaaloita tahi muita yleisiä laitoksia.

Mustikkamaalta johdetaan liikenne lauttojen avulla Pohjoissatamaan.



Kuvassamme näkyy vasemmalla kaupunki, satamineen ja Katajanokkineen, Töölön lahdet, Sörnäinen uusine miljöineen ja Vanhankaupungin uusi satama-alue. Vantaanjoesta alkaen, jonka suu näkyy tämän sataman oikeassa yläkolkassa, itäänpäin - kuvassa alaspäin - on Viikin alue, johon on ehdotettu 3 suurta möljää. Satamaa rajoittaa itäänpäin (alaspäin) Brändön yhtiön omistamat "Kivinokan" niemi ja Brändön saari. joka kuvassamme on keskellä. Tästä vasemmalle näkyvät Mustikkamaa ja Korkeasaari. Kuvan alalaidassa on Degerö, johon kuuluu kaupungin omistama Turviikin kansanpuisto."

Ei tullut Akropolista eikä Stadionia Kulosaareen, ei. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat suurien suunnitelmien aikakautta. Valtavastihan silloin suunnitelmia toteutuikin, mutta suurin osa jäi unhoon, ehkä syystäkin. Niin kai on nykypäivänäkin.

[bitterfly]

Turussakin oli noita 1900 alkupuolen mahtavia ei-toteutuneita suunnitelmia

[Aboensis]

Kokosinpa tuossa yhteen tietoni Turun "sisemmän kehätien" (Turun varsinainen kehätiehän on Ohikulkutie) suunnitelmista, ja merkitsin ne karttaan. Monenmoista varausta on eri vuosikymmenten kaavoituksissa karttoihin merkitty, mutta mitään ei ole toteutettu kuin osittaisesti. Kuitenkin jälkensä ne ovat kaupunkirakenteeseen jättäneet. Enimmäkseen tietoni ovat peräisin Turun kaavakartasta sekä erilaisista kirjallisista lähteistä, mutta jotkin linjauksenpätkät ovat valistuneita arvauksia siitä, miten teiden on suunniteltu kulkevan. Korjatkaa jos tiedätte paremmin. Tässä kartta:



Vanhin näistä suunnitelmista lienee Vaasantie, jota suunniteltiin 50-luvulta alkaen Turun keskustan kiertäväksi väyläksi satamaliikenteelle (kuinka tuttua yhä tänäkin päivänä...) ja ilmeisesti korvasi Jungin suunnitelmat 20-luvulta, joihin vielä palaan. Vaasantiestä toteutettiin kuitenkin vain sataman puoleisin osuus Iso-heikkilän suhteettoman kokoiseen liikenneympyrään saakka. Tai siis, nykyiseen uneliaaseen sivutiehen verrattuna. Luin kuitenkin jostain (TS?) että Vaasantietä oltaisiin jatkamassa Vakka-Suomentielle saakka, kun keskusta joskus laajenee tavara-aseman alueelle.

Tavara-aseman seuduilta Vaasantie kaiketi oli linjattu ratapihan pohjoispuolta pitkin (nykyistä Köydenpunojankatua?) Aninkaistensillalle asti. Kaavakartasta selviää taas, että tarkoitus oli seurailla radanvartta ja jyrätä muutama raunistulalainen talo, jonka jälkeen tie olisi kaartanut joen yli hieman Rautatiesillan pohjoispuolella.

Tästä tie olisi edennyt aina Hämeentielle asti. Olen nähnyt linjauksen eräässä vanhassa kartassa joskus. Maastoon on jäänyt monia merkkejä: Hämeentie on suunnitellussa risteyskohdassa kaksitasoinen, ilmeisesti risteyksestä olisi tullut samanlainen kuin Pahaniemen liittymä, jossa Rauman valtatie erkanee Naantalin pikatiestä. Tästä eteenpäin on kaupunkirakenteessa kilometrin syvyinen aukko, joka johtaa aina vanhalle Nummen asuinalueelle asti. Aukean reunalle on rakennettu kymmenkerroksisia pistetaloja, siis oikeita torneja Turun mittakaavassa! Tästä olisi tullut mahtava sisääntuloväylä kaupunkiin, mutta nykyisellään se on pelkkää pusikkoa ja peltoa.

Myöskin Raunistulantie lienee 50-luvun tuote, ja tie jopa rakennettiin suurilta osin, tosin se jäi varsin pieneksi. Vielä jokunen vuosi sitten kaikki pätkät tunnettiin Raunistulantienä, mutta nyt tie on jaettu Kastakaisenkaduksi, -poluksi ja Laarispoluksi. Tien kohdalle rakennettiinkin puistoon polku.

En ole aivan varma, kuuluuko tielinjaus (tyhjä peltoaukea) Raunistulasta Vakka-Suomentielle Raunistulantiehen, mutta Turpiinatien peruja se ainakin on. Kyseessä on siis Turku-Piikkiö-Naantali-tie, 70-luvulla suunniteltu raskas moottoritie, jonka Ohikulkutie korvasi lopulta. Helsingin valtatie kulkee Turpiinatien linjausta pitkin, mutta Yo-kylän tienoilta tietä ei koskaan rakennettu Raunistulan läpi Pitkämäkeen. Syy selviää kuvasta:



Kyseessä olisi ollut siis Raunistulan historiallisen alueen loppu.

Olen myöskin lukenut, että Pitkämäen käyttämätön tielinjaus saattaa saada täytettä, jos Manhattanin liikekeskuksen ympäristöön kasvaa isompi kauppakeskittymä tms. Paikalle on suunniteltu Kähärin puistotietä, joka mielestäni olisi aivan mainio ratkaisu. Tyhmäähän sellaista linjausta on pusikkona pitää. NIMBYt ovat kuitenkin julistaneet hankkeelle sodan...

70-luvulla suunniteltiin ilmeisesti myöskin koko Turun ympäröivä kaariteiden ketju, josta Eteläkaari rakennettiin kokonaan, Itäkaarta ja Länsikaarta jonkin verran ja Pohjoiskaarta lyhyt pätkä. Kaavakartasta selviää kuitenkin, että Pohjoiskaarelle on yhä voimassa varsin näppärä linjaus. Runosmäen sisäänajo Pohjoiskaarelta olisi aivan samanlainen kuin Lausteen sisäänajo Itäkaarelta. Kuitenkin jotain typeriä rakennuksia on viime aikoina rakennettu linjauksen päälle, jottei tämä kauhea suunnitelma missään nimessä toteutuisi! Sehän saattaisi vaikka vilkastuttaa liikennettä! (ja erään lehtikirjoituksen mukaan Turun liikenne onkin vilkastumassa siinä määrin, että se menee muutamassa vuosikymmenessä tukkoon, ellei pikaisesti uusia väyliä, mm. tällaisia, rakenneta)

Vielä on jäljellä tuo tämänhetkinen suunnitelma satamaliikenteen ohjaamiseksi pois keskustasta, eli Suikkilantie-Markulantie-Koroistenkaari. Ihan hyvä, vaikkakin vielä pahasti kesken. Onneksi tietä ollaan osittain nelikaistaistamassa, ja Länsikeskuksen lähettyville on varasttu tilaa eritasoliittymälle.

Turussakin oli noita 1900 alkupuolen mahtavia ei-toteutuneita suunnitelmia

Totta! Kävin silloin aikoinaan katsomassa tuota näyttelyä. Jungin suunnitelma oli vaikuttava. Tässä jonkinlainen kartta:



Lehtitietojen mukaan tuo suunnitelma lienee materiaalina mukana kaavoitukseesa, kun nuo alueet vapautuvat joskus satamatoiminnoista. Pahoin kuitenkin pelkään, ettei alueelle rakenneta monumentaalikeskustaa, vaan viisikerroksisia kerrostaloja ja jokunen kahdeksankerroksinen tornitalo. Halvalla tietysti ja lähiötyyliin, parkkipaikkoja talojen väliin, ei puhettakaan umpikortteleista, saatikka kanavista, joiden rakentamista arkkitehti Casagrande on ehdottanut. Kiitoksia vain kovasti, päättäjät, jo etukäteen.

--------

Tämähän on muuten ensimmäinen postaukseni foorumille! Toivottavasti ei antanut aivan hullua kuvaa itsestäni. Tällainen arkkitehtuuri-friikki rakennusinsinöörioppilas siis olen, ja turkulainen, kuten nimimerkistäkin voi päätellä. Jatkossa aion kyllä kirjoitella napakammin ja kiinnostavammista aiheista...

[Kantti]

Tämähän on muuten ensimmäinen postaukseni foorumille! Toivottavasti ei antanut aivan hullua kuvaa itsestäni. Tällainen arkkitehtuuri-friikki rakennusinsinöörioppilas siis olen, ja turkulainen, kuten nimimerkistäkin voi päätellä. Jatkossa aion kyllä kirjoitella napakammin ja kiinnostavammista aiheista...

Omasta puolestani - myös turkulaisena - tervetuloa taloforumin areenalle

Tuohon Vaasantie osuuteen sanoisin mielipiteenäni, että tämä linjaus olisi ollut selkein ja paras myös ykköstien linjaukseksi. Ainakin Yleisönosastokirjoituksissa oli ehdotettu linjausta joka olisi mennyt Köydenpunojankadun paikkeilla, tällä linjauksella olisi vältetty tuomasta suurta automäärää aivan ruutukaava-alueen rajalle ahtaisiin katuihin. Nyt Rautatieasema on tämän kaupungin läpivievän väylän toisella, väärällä puolella ja jokapäiväinen työhöntulo/meno ruuhka Ratapihankadun ja Koulukadun/Puutarhakadun risteyksessä on väistämätön. Eikä oikein mitään tehtävissä! Köydenpunojankadun ja Naantalin pikatien risteykseen olisi ollut runsaasti tilaa tehdä eritasoristeys ja nykyinen sekava reitti satamaan olisi ollut selvä kuin pläkki, suoraan ilman mutkia Vaasantietä satamaan. Ihemttelen edelleen että näin selvästi kaikki edut puolellaan pitävä ratkaisu ei tullut toteutetuksi

Alla kartassa turkoosilla merkittynä tämä linjaus. Kyllä kaavoitajalla tästä ehdotuksesta tieto oli mutta se ei tullut valituksi

[Valdéz]

Tervetuloa vaan Aboensis Taloon! Hyvän artikkelin olit kuule kirjoittanut, joten siitä pisteet.

[Krio]

Yksi parhaimmista ja surullisimmista ketjuista ikinä!

Täytyy sanoa, etten kovin ihastunut ole noihin suunnitelmiin, missä Töölönpuisto on korvattu aika "fasistisilla" rakennuksilla.
Stockmannin pilvenpiirtäjä luultavasti olisi Euroopan kauneimipien tornien joukossa (ja Helsingin korkein yhä). Villit vuoden ennen sotia olivat todella villejä, jos edes yksi torneista olisi mennyt läpi, niin olisiko Helsingissä (esim. Merihaassa) korkempia torneja "tänään"?

[Aboa]

Tämähän on muuten ensimmäinen postaukseni foorumille!

Tervetuloa vaan foorumille myös omasta puolestani. Täällä alkaa kohtapuolin olla jo sen verran iso liuta turkulaisia, että Grendyä alkaa varmasti jo pikkuhiljaa ahdistamaan.

Olen myöskin lukenut, että Pitkämäen käyttämätön tielinjaus saattaa saada täytettä, jos Manhattanin liikekeskuksen ympäristöön kasvaa isompi kauppakeskittymä tms. Paikalle on suunniteltu Kähärin puistotietä, joka mielestäni olisi aivan mainio ratkaisu. Tyhmäähän sellaista linjausta on pusikkona pitää. NIMBYt ovat kuitenkin julistaneet hankkeelle sodan...

Satakunnantielle tuo linjaus tuottaisi aika paljon lisäkuormitusta mutta muutoin tuo väylä olisi kyllä mainio. Kannatetaan.

Yksi Turun hanke joka ei koskaan toteutunut oli ns. ”Kupittaan kynttilät” eli suuri ja kaunis visio rakentaa Kupittaalle tornitaloja. Tiedot tästä toteutumattomasta hankkeesta pohjautuvat täysin allekirjoittaneen hatariin muistikuviin (mm.Google-haku ei antanut hakusanoilla ”kupittaan kynttilät” ainoatakaan tulosta) joten kaikki detskut tästä hankkeesta eivät ehkä täysin pidä kutinsa. Yritetään silti, vääristä tiedoista saa ja pitääkin marmattaa:

1990-luvulla oli siis vireillä suunnitelma, jossa Kupittaan paraatipaikalla jököttänyt 13-kerroksinen vanha viljasiilo olisi muutettu toimisto/hotelli/ties miksi käyttöön ja sen rinnalle olisivat kohonneet kutakuinkin samankorkuiset, sen muotoa jokseenkin myötäilevät uudisrakennukset. Hauska idea, joka ei luonnollisestikaan tässä 8-kerroksisten rakennusten luvatussa ihmemaassa toteutunut.

Vuonna 2001 puretun viljasiilon tontille valmistui loppujen lopuksi vuonna 2006 massiivinen 34000 neliön ICT-talo: