Taloforum.fi

[eskimo]

Royal Ontario Museum

Kanadan suurin luonnonhistorian ja kulttuurin museo, esillä mm. dinosauruksia, Kanadan historiaa, muinaista Egyptiä, luonnon monimuotoisuutta.


The Michael Lee-Chin Crystal arkk. Libeskind

[hmikko]

arkk. Michael Lee-Chin Crystal

Rakennuksen on suunnitellut Studio Daniel Libeskind, kuten ulkomuodosta saattanee arvata. Michael Lee-Chin on bisnesmies ja lahjoittaja, ja talo nimettiin jälkikäteen hänen kristallikseen.

[Kantti]

Eilen oli juttutuvassa puhetta Louhisaaren kartanosta. Kävin 2009 tekemässä Louhisaarikierroksen, tästä muutamia kuvia Marsalkka C.G.E.Mannerheimin syntymäpaikasta.
http://www.nba.fi/fi/museot/louhisaaren_kartanolinna



Silmiinpistävää historiallisissa paikoissa ja museoissa käydessä on siellä käyvien ihmisten ikäjakauma. Suurin osa vierailijoista on vanhempaa väkeä, eläkeläisporukoita, mammaa ja pappaa. Ikäluokka 20-30 vuotta puuttuu lähes kauttaaltaan, jotain nelikymppistä voi toisinaan kävellä vastaan, joillakin voi olla lapsiakin mukana tutustumassa kulttuuriperintöön.






Kartanolinnan kierrokset sisällä ovat kaikki opastettuja ja johdettuja. Tämäkin kuva kertoo selvästi millainen ikäkokoonpano - jopa sukupuolikokoonpano - taide- kultuuri-historiakohteita hallitsee!

















NI DEU SÆDIFICET FRU
STRADOM ULLA PARAIUR
FELICES CIVES DATQUE
FACTIQUE DEUS

Invidiam oblyore
ucivicere

ANNO CHRISTI
1655
RENOVATUM PER: HERVAII
FLEMING ANNO 76


Puutarhan huvimaja


Huvimajan ovesta näkyvä kaunis kaakeliuuni


Perinteinen Louhuisaaren kartanokuva puiston puolelta.


Kartanon pihaa kehystävät siipirakennukset.




Askaisten hautausmaalla on Mannerheim-suvun hautakappeli.










Jos on Askaisten nurkilla liikkeellä, kannattaa kiepauttaa Louhisaaren kautta vaikka ei sisällä kävisikään. Aina voi katsella paikkoja ulkopuolelta.

[16valve]

Tämä kulttuuriteko sai hyvän rakentamisen palkinnon Tampereella



Palkinnon myöntänyt Tampereen yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto perustelee, että Näsilinnan kunnostus on kulttuuriteko.
Teon arvoa nostavat Näsilinnan poikkeuksellinen arkkitehtuuri ja keskeinen sijainti. Kunnostus on tehty pieteetillä vanhaa kunnioittaen, palkintoraati perustelee.
Näsilinna on Tampereen historian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus. Se rakennettiin Peter von Nottbeckin yksityispalatsiksi vuonna 1898, mutta siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1905.
Valmistuttuaan Näsilinna hallitsi Tammerkosken yläjuoksun maisemaa. Myöhemmin sankka Näsinpuiston puusto on vähentänyt sen kaupunkikuvallista merkitystä muun muassa Näsilinnankadun päätteenä.
Rakennukseen liittyy paljon kulttuurihistoriaa ja jopa dramatiikkaa sen varhaisvaiheissa ja sisällissodan melskeissä. Rakennus on toiminut Hämeen museona vuoteen 1998.
Ympäristölautakunta perusti Hyvän rakentamisen palkinnon vuonna 1994. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan vuoden aikana valmistuneista kohteista.
Näsilinnan ohella kunniamaininnan saivat Tampereen teknisen yliopiston Kampusareena ja Asunto Oy Torino.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11950 ... eella.html

[16valve]

Pälkäneen rauniokirkko saa lasikatteen.

Pälkäneen raunio­kirkon lasi­katteen asennus­työt viimein alkamassa – katso havainne­kuva

Rauniokirkon lasikatto on tarkoitus asentaa paikalleen vielä tämän vuoden puolella.



Pälkäneen rauniokirkon ympärille on syyskuun alun aikana asennettu rakennustelineitä. Parin viikon päästä kirkon päälle nousevat puukehät ja sään salliessa heti perään lasikate, jota on odotettu ja toivottu 25 vuotta.

”Kun on lasista kyse, asentaminen ei onnistu sateella tai pakkasella”, Pälkäneen rauniokirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Carita Lindholm sanoo.

Jos lasikate jää sääolosuhteista johtuen asentamatta tämän syksyn ja alkutalven aikana, työ tehdään ensi keväänä. Lasikatteen kokonaiskustannus on noin 660 000 euroa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pirkanmaan ely-keskukselta noin 330 000 euroa. Hanketta rahoittavat myös Luopioisten Säästöpankkisäätiö, Pälkäneen kunta sekä seurakunta ja Pirkanmaan Osuuspankki.


Pitkä tie
Rauniokirkon suojelutyö alkoi 25 vuotta sitten. Jo ensimmäisten vuosien aikana muureja suojaava katto nousi keskusteluihin. Tällöin selvitettiin myös muunlaisia kattovaihtoehtoja kuten paanukattoa. Lindholm kertoo lasikattoon päädytyn lopulta erityisesti siksi, että lasikaton alla rakennuksen tunnelma nykyisellään säilyy. ”Tähdet, aurinko ja pilvet näkyvät edelleen.” Kirkko hylättiin vuonna 1839 sen jälkeen, kun Pälkäneen uusi kirkko valmistui. Kirkon katto romahti muutama vuosikymmen myöhemmin, minkä jälkeen rakennus on ollut ilman suojaa. Tämä on vaikuttanut muurien kuntoon.
Lindholm kertookin katolla olevan erityisen tärkeä rooli juuri muurin suojaamisessa. ”Olemme vuosittain talven jälkeen selvittäneet aiheutuneita vaurioita ja korjanneet niitä. Nyt kun kirkko saa katon, muureja tarvitsee korjata jatkossa vähemmän.”


Katto lisää käytettävyyttä
Kunnanjohtaja Pauliina Pikka uskoo, että jo ennestään tunnetun kohteen tunnettuus ja käytettävyys kasvavat entisestään. Pikka sanoo katteen mahdollistavan myös tapahtumien järjestämisen sateella. Hän sanoo, että erityisesti klassisen musiikin konsertit sopivat tilaan erinomaisesti. ”Ajattelen, että konsertit, jotka vievät musiikin kautta menneisyyteen sopivat rauniokirkkoon oikein mainiosti.” Carita Lindholm on Pikan kanssa samalla linjalla. Hän kertoo, että rauniokirkossa jo nyt järjestetyt konsertit sekä esimerkiksi elokuvaillat ovat olleet tunnelmallisia ja erittäin toimivia. Hän kertoo lasikatteen tuovan näihin tilaisuuksiin kuitenkin paljon lisää. ”Lasikatto on akustisesti toimiva ja se heijastaa ääniä kauniisti.” Lindholm sanoo, että monet tapahtumajärjestäjät ovat jo laittaneet merkille, että kirkon katon rakentaminen on alkanut. ”Aika paljon erilaiset toimijat ja yhdistykset ovat ottaneet yhteyttä.”

Pälkäneen Rauniokirkko
- Kulttuurihistoriallinen muinaismuisto. Rakennettu todennäköisesti vuosien 1495−1505 välisenä aikana.
- Kirkko hylättiin uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839.
- Vuonna 2000 alkoi rauniokirkon ja sen alueen siistiminen ja rakennuksen kunnostaminen.
- Vuonna 2002 aktiiviset kuntalaiset perustavat Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistyksen.
- Yhdistys on esimerkiksi kunnostanut rakennuksen muuria sekä vastannut rakennuksen kattamisen toteuttamisesta.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art- ... 93456.html

[16valve]

Tampereen taidemuseo sulkee ovensa kesällä 2026 peruskorjauksen ja laajennusosa Siilon rakennustöiden vuoksi. Kuokka isketään maahan vihdoin ensi vuonna.

Tampereen taidemuseo sulkee ovensa melkein neljäksi vuodeksi
Tampereen taidemuseo on kiinni kesästä 2026 kevääseen tai kesään 2030.



Tampereen taidemuseo sulkee ovensa yleisöltä kesällä. Museorakennuksessa alkaa peruskorjaus ja tontilla laajennusosa Siilon rakennustyöt elokuussa 2026.
”Me pakkaamme kimpsumme ja kampsumme ja menemme kesällä väistötiloihin Finlaysonille. Olemme tietysti superiloisia, että aikataulu näyttää pitävän”, sanoo taidemuseon johtaja Selma Green. Taidemuseon tontin on tarkoitus muuttua yhdeksi suureksi rakennustyömaaksi, joten museo on kiinni kesästä 2026 kevääseen 2030. Nykyisen taidemuseorakennuksen peruskorjaus ja Siilon rakennustyöt etenevät rinnakkain. Siilon on määrä valmistua marraskuussa 2029. Uudistunut taidemuseo viettää avajaisia Greenin mukaan vuoden 2030 ”ensimmäisen puolikkaan aikana”, ellei rakentamisessa tule viivästymisiä.

Laajennuksen ja perusparannuksen alustava investointikustannus on taidehankintoineen viimeisten laskelmien mukaan noin 36,3 miljoonaa euroa. Lopullinen rakentamispäätös tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn, kun toteutussuunnittelu ja urakkakilpailutus on saatu tehtyä. Hankesuunnitelman mukaan päätös voisi edetä kaupunginhallitukseen kesäkuussa 2026.


”Vuoden nuori taiteilija valitaan ja näyttely järjestetään väistötiloissa Finlaysonilla. Samoin Taidevaltakunta-biennaali”, Green kertoo. Hänen mukaansa taidemuseo panostaa rakennustöiden ajan kaupunkitaiteen hankkeisiin ja digitaalisiin palveluihin. Museolla on koko ajan myös kokoelmatöitä. Muumimuseo on avoinna normaalisti.

Keväällä näyttely
Tampereen taidemuseossa ehtii vielä kevätkaudella avautumaan uusi näyttely. Vuoden nuoren taiteilijan Man Yaun ja Hanna Haaslahden näyttelyt ovat avoinna 11. tammikuuta saakka.

”Tavoittelemme viimeisellä näyttelyllä yleisön suosikkia ennen kuin pistämme pillit pussiin.”

Taidemuseon työntekijät pitävät kesän jälkeen Finlaysonin näyttelyitä avoinna. Osa työntekijöistä on siirtymävaiheessa töissä Muumimuseossa tai Sara Hildénin taidemuseossa. Suunnitelmat ovat Greenin mukaan vielä kesken ja tarkentuvat talven mittaan.

Aikataulussa
Tulevan laajennetun taidemuseon suunnitelmat ovat Greenin mukaan edenneet aikataulussa ja osa rakennusten yksityiskohdista on jo selvillä. ”Museo alkaa tuntua jo hyvin todelliselta, vaikkei lapio ole edes vielä maassa.”

Taidemuseon museokauppa on tämän hetken suunnitelmassa siirtymässä entiseen toimistotaloon. ”Se antaisi paremmat mahdollisuudet katsoa, halutaanko kauppa hoitaa operaattorin kilpailutuksella. Sellaisia on käytössä monessa museossa”, Green sanoo. Lipunmyynnin lähelle voisi tulla lisäksi myyntipiste postikorteille ja näyttelykatalogeille. Uudistettuun museoon on tulossa Siilon lisäksi Paja-rakennus. Se on Greenin mielestä museotyön näkökulmasta keskeinen osa uudistusta.

”Siellä on logistiikkarakennus sekä toimisto- ja työskentelytilat. Taide kulkee sitä kautta, samoin työntekijät.”

https://www.aamulehti.fi/kuvataide/art- ... 88639.html