Taloforum.fi

Oikeissa kaupungeissa on ruutuasemakaava, ainakin oikeissa suomalaisissa kaupungeissa. Näin ei varmasti ajattele enää kovinkaan moni, mutta totta on, että järjestelmällisesti muottiin kaavoitettu asemakaava tuo kaupunkimaisuutta, vaikka kysymyksessä olisikin tavallinen pieni tai keskisuuri kaupunki.

Mutta entä, jos ruutuasemakaava on liian ahdas? Suomessa on paljon vanhoja - tuhottuja - puukaupunkeja, jotka on rakennettu 50-70-luvuilla ahtaasti uudelleen. Nyt liikennemäärät ovat aivan toista luokkaa, eikä keskikaupungeille ole monastikaan enää asiaa omalla autolla varsinkaan ruuhka-aikaan, mikä tietysti luo ympäristöön myös viihtyisyyttä.

Minkä kokoisia ovat suomalaisten kaupunkien korttelikoot? Oulussa korttelikoko on 100mx100m, mikä on melko vähän. Katujen leveys on samaa luokkaa, mutta keskusta nyt valitettavasti on siinä, missä se nyt on, eikä se tule koskaan muuttumaan. Oulussa yksittäisiä kortteleita ruutuasemakaavassa on melko paljon juuri sen vuoksi, koska korttelit ovat niin pieniä. Joissain kaupungeissa taas sijaitsee muuan hassu ydinkortteli, johon kaupalliset palvelut painottuvat. Muu ympäristö on sitten taas alkanut rakentumaan lähiömäisesti maaston muotoja mukaillen korkeammin kuin varsinaisessa keskustassa.

Suomalaisille kaupungeille tyypillinen piirre on se, että keskustaa ympäröi muutama leveä katu tai katupari, joille liikenne painottuu. Onko luonnollinen kehitys sitten se, että kaupungit eivät kestä kasvavia asukas- tai liikennemääriä? Keskustat jäävät postimerkeiksi, kun asutus leviää kauemmaksi. Lähes kaikille suomalaisille kaupungeille on ominaista se, että keskusta on - hiljaista vauhtia tosin - näivettymässä, kun uusia kauppakeskittymiä rakennetaan kauemmaksi sinne, minne pääsee helposti oven eteen omalla autolla. Keskustoihin on pakko tehdä uusia ratkaisuja, joissa joukkoliikenne keskitetään ja ydinkorttelit pakataan täyteen sisäpihoja ja kellareita myöten. Suomessa hallitaan kyllä maan alle rakentaminen, mutta taivasta ei tähyillä.

Suomessa on paljon myös positiivisia esimerkkejä kaupunkien keskustojen rakenteissa: esimerkiksi Vaasan keskusta on melko väljän oloinen johtuen juuri siitä, että kaupunkia halkoo muutama leveä puistomainen espa. Helsinkikin on monelta osin melko väljä katujen leveyden osalta. Jyväskylässä korttelit vaikuttavat melko isoilta. Korjatkaa, jos olen havainnoinut väärin. On pieniäkin kaupunkeja, jossa ruutuasemakaava on laajalle levinnyt, tosin nämä kaupungit ovat yleensä puutalovaltaisia. On myös paljon keskisuuria kaupunkeja, joissa ruutuasemakaava on hyvin minimaalinen, ja palvelut ovat kasautuneet merkittäviin pääkatujen solmukohtiin ehkä jopa hieman varsinaisen keskustan ulkopuolelle.

Vanhoissa keskikaupungeissa on matala siluetti, eikä korkeaa rakentamista varmaankaan tulla suosimaan edes tulevaisuudessa aivan keskustoissa. Kaupungin rakenne, siis se, kuinka laajalle kaupunki on levittäytynyt, määrää hyvin pitkälti sen, rakennetaanko kaupunkeihin yleensäkään korkeasti. Jyväskylä on esimerkiksi suhteellisen keskittynyt, ja kaikki merkittävät palvelut sijaitsevat käsittääkseni lähellä keskustaa, kun taas Oulussa jo yliopiston paikka suolla viiden kilometrin päässä keskustasta satelliittikaupungin tyyliin on sanellut sen, että kun tilaa on paljon, niin mataluutta suositaan. Keskustaa on pakko kehittää tietoisesti.

Selvästi kehitys on nopeampaa niissä kaupungeissa, joissa kasvu on ajoittunut juuri elinkeinorakenteen muutoksen kanssa sopivasti samaan syssyyn. Lahti ja Jyväskylä ovat hyviä esimerkkejä kaupungeista, joissa kehitys on nopeaa, kun taas vanhemmissa puukaupungeissa suojelu ja jo rakennettu ympäristö pahasti jarruttavat kehitystä. Joskus tuntuu, että olisi ollut kaikkien edun mukaista, että keskustaa ympäröivät alueet olisi kaavoitettu city centreiksi, joille olisi saanut rakentaa siten, niin kuin keskustoissa yleensä: korkeasti ja tehokkaasti. Nykyään systeemi on mennyt siihen, että mitä laajempi on kaupunki, sitä pienempi on keskusta. Suhteellistahan kaikki on tosin... Ruutuasemakaavat luovat kaupunkimaisuutta, mutta samalla jarruttavat kehitystä jäykkine liikennejärjestelmineen ja jo rakennettuine rakennuksineen.

Porissa korttelikoko taitaa olla samaa luokkaa, vaihtelee ehkä 50 ja 150 metrin välillä. Täällä keskusta ei mielestäni ole hirveän ruuhkainen. Ehkä siihen on auttanut monien katujen yksisuuntaistaminen, vyöhykepysäköinti, pysäköintitalot ja kävelykatu. Itse ainakaan en viitsi keskustassa asioidessa maksaa suolaista hintaa siitä, että pitäisi päästä aivan oven eteen tai kävelykadun viereen, jos parin korttelin päässä voi pysäköidä rajattoman ajan ilmaiseksi. Kävelykadun kukoistaessa Porin torin alue on kuitenkin näivettynyt. Tori on liian ahdas ja sitä ympäröi rumat ja rapistuneet talot. Ainakin Kuopiossa tori on saatu pidettyä vetovoimaisena kaivamalla sen alle pysäköintitalo.

Porissakin on pari leveää puistokatua, aikoinaanhan nämä on tehty - kuten muuallakin - estämään tulipalojen leviäminen puutalokaupungissa. Täällä laajoja ruutuasemakaava-alueita löytyy myös varsinaisen keskustan ulkopuolelta ja niissä korttelit ovat pieniä. Niihin ei ole sentään juurikaan tungettu uusia korkeampia taloja. Porissa kaupungin väkiluvun kasvu on ollut pysähdyksissä jo jonkin aikaa, mahdollinen liikenteen kehitystarve tulee lähinnä siitä että yksityisautoilu lisääntyy ja ihmiset haluavat asua väljemmin.

Mielestäni kaupunkien nykyisiä keskustoja ei kannata rakentaa nykyistä korkeammiksi, vaan enneminkin rakentaa sisäntuloteiden ym. jo hyvien liikenneyhteksien varsille, esim teollisuudelta vapautuville tonteille, tietysti kaupungista riippuen.

Täällä kuten useassa muussakin kaupungissa keskustan kaupunkikuvaa rumentaa on monta pysäköintikentäksi lanattua entistä asuinkorttelia, en tiedä voisiko ne muuttaa parkkitaloiksi, jolloin kadunvarsien pysäköintipaikkoja voisi puolestaan vähentää ja saada liikennettä (myös kevyttä) siten sujuvammaksi, Pysäköintaloista pitäisi tosin saada vaivattomia käyttää, että käyttöasteet saataisiin korkeiksi.

Niin, Jyväskylä tosiaan on suomalaisessa mittakaavassa kohtuullisen tehokas, ja kun katsoo ilmakuvia Jyväskylästä, niin keskusta vaikuttaa varsin tiheältä. Tämä pitää kuitenkin paikkansa lähinnä ydinkeskustan osalta, joka käsittää kuitenkin vain nähdäkseni neljä korttelia Kauppakadun aukion ympärillä. Muu ruutukaava alue on Jykissäkin melko tilavaa. Tämä johtuu juuri siitä, että korttelit ovat kohtuullisen isoja, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi sisäpihaa. Tehokkuus on täällä kohtuullisella tasolla, mutta ilman muuta voisi olla korkeampikin. Seuraavista kahdesta kuvasta näkyy, että tiheys on osittain illuusiota:

Ydinkeskusta:


Tästä kartasta kuitenkin näkyy, että rakennustehokkuus ei olekaan kovin suurta, vaan pihaa on paljon heti keskustan ulkopuolella:

Hyvä muuten tuo ilmakuva. Harmittaa, kun en ole missään vaiheessa löytänyt Oulusta hyvää viistoilmakuvaa keskustasta. Karttapalvelussa on kyllä koko kupungin käsittävä ilmakuva-aineisto, mutta se ole oikein edullinen, kun tutkitaan rakennusten mittasuhteita ja yleisnäkymää. Tämä on paras, minkä olen löytänyt, eikä tässä näy rakennusten asettuminen. Ja varsinainen keskusta jää kuvan oikean laidan ulkopuolelle. Pieniä kortteleita varsinaisessa ruutukaavassa on Raksila mukaanluettuna muistaakseni jotain 120 hieman laskutavasta riippuen. Täälläkään varsinainen keskusta ei käsitä kuin muutaman hassun korttelin. Onneksi tilanteelle yritetään tehdä jotain, ja luulen, että kymmenen vuoden kuluttua liikekeskusta saattaa olla jopa ihan siedettävässä kunnossa. Halu uudistaa kortteleita, rakentaa niiden sisään ja korottaa kerroslukuja on onneksi kasvanut lähes 80-luvun tasolle. Elikä ydinkorttelit on tarkoitus rakentaa umpeen ja muodostaa niiden sisälle katettuja puolijulkisia kauppatiloja ja yhdyskäytäviä, katuja kun ei kannata kattaa.
http://www.finwest.fi/finwest/hires_ima ... makuva.jpg
tai nämä:
http://www.diabox.fi/Sivusto/galleria/i ... /oulu.html
http://www.ece.rice.edu/~sridhar/mypics/oulu2.jpg
Joo, kyllä se ilmakuvaki vielä joskus löytyy, jos ei muuten, niin hommaan helikopterin...

Jyväskylässä on tosiaan melko isot nuo korttelit. Paikoittain on havaittavissa samaa ongelmaa kuin täälläkin eli kortteleihin on jäänyt runsaasti avonaisia parkkikenttiä jopa ulkolaidoille. Mutta näkyyhän tuolla lasikatteitakin

Kuvat osoitteesta http://www.ilmakuva.net

Kotka
Ns. tyhjää täynnä, eli ei kovin tiivistä. Mutta kerroslukuja löytyy. Suosisin itse kuitenkin matalampaa ja tiiviimpää.


Keskustori


Lahti

Kadut palvelivat aikoinaan 1-2 kerroksisia puutaloja.


Nykyään ne palveleva 6-7 kerroksisia taloja.


Kuten kuvasta huomaa, Aleksanterinkatua ei ole muutettu kävelykaduksi. Ongelmana on ollut linja-autoasema (oranssi kellotorni kuvan alareunassa).
Tehokkaasta rakentamisesta puheen ollen. Huomaatteko tuolla kuvan yläkulmassa olevan pientaloaueen.




Vaikka alue suurimmaksi osaksi tuhottin 70-luvulla, niin muutama kadunvarsi jäi kaupunkilaisten vastustuksen ansiosta pystyyn. Ihan pikkunätti paikka.




Mahdollisimman autoystävällinen keskusta - ei kiitos

Lahtihan näyttää tuossa aikamoiselta suurkaupungilta kun on noinkin monta kaistaa

Joensuun laaja ruutukaavakeskusta on rakennettu pääosin väljästi. Sielläkin paria poikkeusta lukuunottamatta puutalot ovat korvautuneet 60-80-lukujen kerrostaloilla. Talojen ollessa enimmäkseen 3-4 kerroksisisia ja väljähkösti rakennettuja, ei liikenneongelmia suuremmin ole.


Tämä kuva näyttää useamman vuoden vanhalta, esim. torin reunan kaksikerroksiseen taloon on rakennettu viisi lisäkerrosta:

Muutenkin liikekeskusta tiivistyy lähivuosina kun mm. kaksi uutta kauppakeskusta valmistuu (mm. ilmakuvan etualan parkkikenttä).

Liikekeskustan ulkopuolella muut ruutukaava-alueen talot on rakennettu lähiömäisesti tonttien keskelle:

Vaikka Lahdessa ei ole kuin muutama varsinainen ruutukaavan muotoon kaavoitettu kortteli, niin silti nuo kuvat ovat melko urbaanin oloisia johtuen varmaankin siitä, että talot ovat paikoittain hyvin korkeita ja muodostavat ´muurimaisia´yhtebäisiä katutiloja. Katukuvassa on myös vaihtelevuutta, kun samat kadut eivät jatku suorana kahta kilometriä putkeen. Ja väljyyttä on selkeästi, että varmasti mahtuu ajelemaan suuremmallakin kalustolla noilla kaduilla. Noista etualan liikennehäkkyröistä tulee mieleen ihan jonkun suuremman kaupungin liikenteen kiemuraiset kaistajärjestelyt.

Welissoni kirjoitti: Lähes kaikille suomalaisille kaupungeille on ominaista se, että keskusta on - hiljaista vauhtia tosin - näivettymässä, kun uusia kauppakeskittymiä rakennetaan kauemmaksi sinne, minne pääsee helposti oven eteen omalla autolla. Keskustoihin on pakko tehdä uusia ratkaisuja, joissa joukkoliikenne keskitetään ja ydinkorttelit pakataan täyteen sisäpihoja ja kellareita myöten. Suomessa hallitaan kyllä maan alle rakentaminen, mutta taivasta ei tähyillä.

Lahden torin alle ollaan kohtapuoliin rakentamassa parkkihallia noin 600 autolle. Kotkassa on sama rumba menossa, tosin Kotkassa vaihdetaan myos päällyste. Näky on aika vaikuttava kun kekellä kaupunkia on hemmetin iso kuoppa.

^ Ortokuva Lahden torista.