Ajattelin jatkaa tätä vähän. Muutin threadin nimen sillä laitan tänne mielummin tämän koivukylän, kuin omaan threadiinsä - sama palvelualue se virallisesti kuitenkin on.
Mutta mutta, tässä vähän laajempi katsaus Koivukylään, tai virallisesti Havukoskeen, joka on varmasti mielenkiintoisin Vantaan lähiöistä. Jotta selviäisi vähän mistä alueella on kyse niin tässä ote "Ruraali-Urbaani: Vantaan kaupunkisuunnittelun historia" tutkielmasta kohdasta jossa käsitellään koivukylän historiaa:
Lähtökohtana oli Koivukylän suunnittelu maalaiskunnan kaupalliseksi keskukseksi Tikkurilan jäädessä hallinnolliseen rooliin. Osa kunnanhallituksesta teki New Town -opintokäyntejä Ruotsin, Länsi-Saksan ja Hollannin kohteisiin ja oli pian vakuuttunut kompaktikaupungin oivallisuudesta. Se valitsi jatkosuunnittelun lähtökohdaksi toiseksi tehokkaimman Koivukylän rakennemallin 3C, jonka aluetehokkuus kohosi keskustassa aina e = 3,0:n asti. Alustavasti oli tutkittu maksimivaihtoehtoa, jossa ydinalue rakentui kansitasoille.
Tiivistä rakentamista pidettiin palvelutason edellytyksenä. Koivukylää markkinoitiin toteutuneiden lähiöiden vaihtoehtona heille, jotka arvostavat palvelujen – kauppojen ja linja-autopysäkkien – läheisyyttä129 näennäisen luonnonläheisyyden sijaan. Koivukylän kaavarunkosuunnitelma toteuttaa vuoden 1968 yleiskaavaehdotuksen näkemystä kontrastisesta maaseudun ja kaupungin suhteesta: tiiviin rakentamisen vastapainoksi tuli sen ympärillä säilyttää laajoja viheralueita, joille kustakin asunnosta olisi alle puolen kilometrin mittainen matka. Koivukylää ei suunniteltu luontoon, vaan vehreys haluttiin rakentaa Koivukylään.
Rakennetun ympäristön tavoitteena oli urbaanius, johon pyrittiin strukturalismin keinoin. Se edellytti erilaisten rakenteiden, kuten sosiaalisten kontaktien, palvelujen, teknisten järjestelmien ja liikenteen verkostojen huomioon ottamista.130 1960-luvun puolivälin jälkeen korttelimuodot olivat yleisesti kehittyneet taloryhmistä kohti toimintojen suhteen monipuolisia suurkortteleita. Koivukylän kaavarungossa korttelistruktuuri kehitettiin huippuunsa – sen suurkorttelit ovat verrat-tavissa hajakeskitysteorian asumasoluihin ja lähiöihin. Suurkorttelien sisällä Koivukylän kaavarunkoehdotuksessa pyrittiin eloisaan, julki-suusasteeltaan vaihtelevaan katutilaan, mitä raportin näkymäkuvat ilmentävät. Kiistatta tärkein kaavarungon näkökulmista oli kuitenkin kaavataloudellinen.
ja vuoden '69 kaavarunko:
Jape näytti mielenkiintoisia yksityiskohtaisia kuvia lähiö-ketjussa, keskityn itse nyt sitten enemmän koko kokonaisuuden esittelyyn. Joten tässä sitten pieni kierros, määrä korvaatkoon laadun:
Aluksi viime kesänä ottamani pari kuvaa Havukosken siluetista. Tämä näkymä avautui silloin Peijaksen Sairaalan pihalta, nyt sairaalaa laajennetaan ja piha jää laajennuksen taakse:
zoom:
Näkymä Havukoskelta Koivukylän puolelle. Ei ihan suunnitelmat toteutuneet, vaan on edeleen vaiheessa. Tossa sillan toisella puolella oikealla on siis keskusta, sitä ei ole rakennettu. Tosin se tullaan parin vuoden sisällä kyllä rakentamaan.
Ja näkymä edellisessä kuvassa näkyneeltä sillalta Havukoskelle:
vähän ostaria:
Betoniteollisuuden riemuvoitto:
Maxim "yökerhon" sisäänkäynti ostarilla, taustalla vähän uudempi rakennus:
Sellaiset palvelut joille on kysyntää?
Torni täynnä kaupungin vuorka-asuntoja, voitte kuvitella mikä on meininki:
Liikennemerkki muuttunut taideteokseksi
Harjakattoinen ja haalean värinen talo ei oikein sovi ympäristöön. Massivisuudesta kuitenkin plussat:
Parvekeremppa tehty:
HOAS-valtainen Rasinkatu lähtee tuosta:
Peijaksen Sairaala näkyy taustalla, etualalla Rekolan vanha omakotialue.
ja Rasinkatu jatkuu...
Alueen rakennukset taitavat kaikki olla täsmälleen samanlaisista elementeistä koottuja:
Rakentaminen on muihin tämän aikakauden lähiöihin verrattuna todella tiivistä, tässä ollaan edelleen Rasinkadulla:
Vähän reunempana tosin on väljempää:
Loppuun voin todeta että tämä on vähän tällainen Itä-Pasila kohtaa metsälähiön. On ehdottomasti kyllä mielenkiintoinen paikka, näkymät ovat vaihtelevia, värejä paljon ja suuria korkeuseroja niin rakennuksissa kuin maastossa. Jos en olisi alunperin tottunut näkemään tätä paikkaa öisin ja sitä mikä on tulos kun lähes sadan asunnon torneihin ahdetaan kaupungin ja HOASin vuorka-asuntoja, voisin vakavasti harkita muuttoa tuonne. Kaupungin vuokra-asunnot ja opiskelija-asunnot saisi myydä omistusasunnoiksi että sinne asettuisi ihmisiä joille oikeasti on merkitystä että paikat pidetään kunnossa. Jos/kun jossain vaiheessa aletaan arvostamaan tämän aikakauden arkkitehtuuria, niin tässä on kyllä on kyllä yksi ehdoton helmi. Alue on suojelukohde.
Vähän vastapainoksi laitaan loppuun kuvan modernimmasta asuintornitalosta Jokiniemessä:
