Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä Tipi
#103552
En pidä Strusin rakennuksia kitschinä. Termillä on vahva naivistinen leima. "naurettavaksi meni". Kitschiä tuosta saisi betonielementeillä, tarkoitus olisi kuitenkin varmasti paikallamuuraus ja rappaus.
Käy vilkasemassa strusin kotisivut, ei hän näitä kieliposkessa suunnittele. Ihan ammattimies on.

Tyylillisesti on varmaan vieras Suomessa joo, tuntuu sekamelskalta. Stalinistinen arkkitehtuuri ammensi klassismista ja muista tyyleistä elementtejä ja lisäsi siihen voimaa ja mahtipontisuutta. Struss on virolainen ja siellä tuo tyyli ja tapa on luontevampaa. Olen muutaman suomalaisen arkkitehdin kuullut myös ihailleen stalisnistisen arkkitehtuurin "äijämäisyyttä" :)
Suomessa uusvanhaa pidetään usein (turhaan?) taantumuksellisena. Olen kuitenkin aika varma että tasokas sellainen myisi ja kansan keskuudessa suunnittelija tulisi suosituksi ja tunnetuksi (kuten tämä Struss).

Itse olen tyylien suhteen melko avoin, en poissulkisi uusvanhaa tyyliä sopivassa yympäristössä. Toivoisin myös suunnittelijoilta ja virkamiehiltä vähän rennompaa otetta, vois hiukan sitä kravattia tai hiusnutturaa avata tämän suhteen. Pääasia on laatu, oli kyseessä moderni tai vanhempi tyyli.
James, Risumies, veka tykkää tästä
Avatar
tekijänä Raksa
#103555
^ Strusin tyyli on puhdasta Kitschiä. Eikä se tyylinä ole Suomessa vieras. Sen epäironinen fanikunta tuntuu poikkeuksetta olevan se sama yksinkertaisten ihmisten joukko joka katsoo huutokauppakeisaria ja ylen viihdeohjelmia ja käy Tuurissa lomamatkalla :lol:

Kuva
Avatar
tekijänä Kantti
#103557
En oikein lämpene näin suoraan 100 vuotta sitten rakennettujen rakennusten lähes suoralta kopioinnilta. Jos arkkitehtuuri on taidetta - kuten sen pitäisi - suunnittelijan mahdollisuus tehdä jotakin omalta kannalta ja oman aikakautensa näkökulmasta omintakeista ja uutta, käy mahdottomaksi. Hyvää rakentamista ja ympäristönsä kannalta kiinnostavaa vuoropuhelua kaupunkikuvan kannalta on kyllä ainakin omasta mielestä onnistuttu tekemään täydennysrakentamisessa tämän päivän suunnittelulla erinomaisesti. Tosin esimerkkini ei ole asuintalosta ja painii sikäli eri sarjassa, se myönnettäköön.

Esimerkkini on Aurakadulle yli 10 vuotta sitten rakennettu Turun ruotsalaisen seurakunnan uusi talo. Yli 100 vuotta vanhempien ympäröivien rakennusten keskellä kokonaisuus ei riitele, vaan tuo erilaisuuden parhaat puolet näkyviin. Noh, ankaraa parranpärinää tämä rakennus on myös saanut aikaan ollessaan niin erilainen muiden joukosssa. Itse olen pitänyt rakennusta Turun nykyisen rakentamisen ja arkkitehtuurin tason mittapuuna. On sekin siis jakanut mielipiteitä.

Niin tuota, katselen kyllä ylenkin viihdeohjelmia... 8)

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
TurkuCubed, Enkoo, veka tykkää tästä
tekijänä slette
#103558
Tipi kirjoitti: 03.12.21 20:20 Tyylillisesti on varmaan vieras Suomessa joo, tuntuu sekamelskalta.
Toki myös ne tyylit jotka kulloinkin ovat arkkitehtien keskuudessa moderneja ovat vieraita siinä vaiheessa, kun ne ensi kerran otetaan käyttöön.
Tipi kirjoitti: 03.12.21 20:20 Olen kuitenkin aika varma että tasokas sellainen myisi ja kansan keskuudessa suunnittelija tulisi suosituksi ja tunnetuksi (kuten tämä Struss).
Useimmiten tavalliset ihmiset arvostavat värikkyyttä, koristelua ja pieniä yksityiskohtia rakennuksissa. Tästä syystä tavallisista 1900-luvun lopun ja 2000-luvun rakennuksista tuskin koskaan tulee samalla lailla arvostettuja kuin mitä 1900-luvun alun ja 1800-luvun tavalliset rakennukset nykyisin ovat.
Avatar
tekijänä Nyyminen
#103561
Itse en kyllä vertaisi Strusin suunnitelmia Tuurin kyläkauppaan ja sen jälkeen ylimielisesti pilkkaisi jotain "yksinkertaisten ihmisten joukkoa". Tahattoman ironian taso suorastaan viiltää.

On totta, ettei Strusin tyyli ole mitään erityisen hienoa jugendia; on myös totta, ettei se puhtaasti edusta mitään vanhaa tyyliä.

Ymmärtäisin tämän kritiikin, jos samaa edellytettäisiin yhtä verenhimoisesti kaikelta muultakin nykyrakentamiselta. Jotenkin kummasti tuo kritiikki koskee kuitenkin vain ja ainoastaan halpamodernia valtavirtaa uhkaavia esityksiä.

Ketään ei kiinnosta, vaikka Suomi (ja koko maailma) olisi täynnä samanlaisia rumia laatikoita. Kukaan ei syytä laatikon #2352567912 arkkitehtia mielikuvituksettomaksi plagiaattoriksi.
Ketään ei kiinnosta, vaikka ruma laatikko #3456976457 ei edustaisi mitään tyyliä puhtaasti. Rumien laatikoiden ei tarvitse edustaa yhtään mitään tyyliä; vaikka ne olisivat tietoisesti tehty mahdollisimman sekaviksi, ei yhdenkään valtavirta-arkkitehdin silmä värähdä. Kauneus on katsojan silmässä, niinku.

Mutta heti, jos löytyy jostain harvinaisen rohkea arkkitehti, yksi kymmenestätuhannesta, joka uskaltaa kyseenalaistaa halpamodernistien ja rumien laatikoiden hegemoniaa, ulvahtaa laumasta hirveä hätähuuto: KITSCHIÄ! Jos yksikin tällainen rakennus realisoituisi, näyttäisi se kaikelle kansalle, ettei keisarilla ole vaatteita; koko rumien laatikoiden ylivalta voisi purkautua kuin risat sukkahousut. Eihän sellaista riskiä voida ottaa! Ei ihmisille saa antaa sellaisia taloja, joista he tykkäisivät, hehän voisivat alkaa vaikka äänestää lompakoillaan!

Sori avautumisesta, mutta ymmärrätte varmaankin, painetta on kertynyt korvien väliin jo aika paljon. :smt021 :D
Viimeksi muokannut Nyyminen, 06.12.21 03:13. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
paavali, Ukilainen, JamoL ja 4 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#103562
Jokainen arkkitehti haluaa, että ihmiset alkaisivat äänestää lompakoillaan, ja arkkitehtuuriin käytettäisiin nykyistä enemmän rahaa. Valitettavasti ihmiset eivät äänestä lompakoillaan, jolloin arkkitehdit joutuvat tuottamaan sitä halvinta paskaa mitä tilaaja haluaa.

Ei ole helppoa olla arkkitehti nykyisessä rakentamisen maailmassa.
tekijänä hmikko
#103563
^ Tämä keskustelu kiertää vanhaa kehää, mutta laitan tähän nyt kumminkin vakiovastauksen: kerrostaloasuntojen suhteen asukkailla ei juuri ole valinnanvaraa. Uusien asuntojen osalta tarjolla on käytännössä vain suurten yhtiöiden gryndraamia kerrostaloja. Joitakin vähän pienempien yhtiöiden, mutta arkkitehtuuri on jokseenkin samaa. Ryhmärakentamisella on aika marginaalinen osuus.

Toisin sanoen, nämä päätökset tehdään rakennusyhtiöissä.
Avatar
tekijänä Nyyminen
#103565
Se on kyllä totta, että rakennusyhtiöt sanelevat arkkitehdeille, minkälaista laatikkoa rakennetaan (halpaa). Tämä on kuitenkin vain osatotuus. En usko, että tuo Strusin talo olisi grynderille välttämättä ollenkaan kalliimpi kuin joku moderni vaihtoehto. Hyvin yksinkertainen neliskanttinen talo vailla aukotuksella ja katonlappeilla kikkailua, ei parvekkeita, ei lämpöeristettäviä ulokkeita jne. Se raha, mikä ornamenttien valumuottien nikkaroimiseen kuluu, voidaan helposti ottaa takaisin "arvotalon" suuremmilla neliöhinnoilla. Rakennusteknisesti paljon haastavampia ja kalliimpia hankkeita on vireillä Turussa tälläkin hetkellä (esim. https://turunphoenix.fi/).

Meillä on Suomessakin jo esimerkkejä siitä, että mikäli jostain kumman syystä tilaaja haluaisi rakentaa jotain muuta kuin halpamodernia, on hanke 100% varmuudella tyrmätty byrokratiassa. Tampereen uusjugend, mitä sille kuuluu? Katajanokan uusjugend roskiin, tilalle hirvittävä silmänsolvaus. Modernismin toinen puolustuslinja muhii kaupunkisuunnittelun byrokratiassa, joka järjestelmällisesti tyrmää kaikki venettä keikuttavat ehdotukset, jotka gryndereiltä saisivatkin vihreää valoa. Syyt ovat ideologisia, eivät teknis-taloudellisia.

Toisaalta jos grynderi, pieni tai suuri, haluaisi rakennuttaa perinteisentyylisen talon, mihin hän ottaisi yhteyttä? Ei ole olemassa mitään listoja arkkitehdeista, joilla on a) halua ja b) osaamista suunnitella vaikkapa jugendhenkistä tai klassistista rakennusta. Näitä asioita ei ole vuosikymmeniin opetettu kouluissa, arkkitehtien on harrastettava itseopiskelua jos haluavat piirtää muutakin kuin sitä kuuluisaa kitschiä. Pitäisikö asiakkaan ottaa yhteyttä Viroon, jossa tuo lähin tyylirakentamiseen erikoistunut tunnettu toimisto toimii, vaiko alistua valtavirran tahtoon ja tilata ihan tavallinen laatikko?

Kannattaa myös miettiä gryndereiden roolia itseään. https://www.fira.fi/blog/tata-on-ryhmarakennuttaminen/ Ryhmärakennuttaminen tehtiin käytännössä laittomaksi 60-luvulla gryndereiden hyväksi ja sen jälkeen alkoi rakentamisen laatu romahtaa. Joka rakennuttaa itselleen, on valmis myös sijoittamaan taloonsa. Itselleni on mm. Helsingin ryhmärakennutettu Malta-talo tuttu; aivan joka taloyhtiöstä ei löydy talvipuutarhaa, kuntosalia ja juhla/ruokasalia. Jos vain ihmiset ymmärtäisivät, mitä menettävät ihan arkielämässään ja asuinmukavuudessaan grynderien voittojen vuoksi...

Surullistahan tässä on se, että kaikki näkemäni iänikuiset argumentit tyylirakentamista vastaan eivät kestä minkäänlaista syvempää tarkastelua, ikään kuin tätä keskustelua ei olisi koskaan käyty Suomessa ns. tosissaan. Sata vuotta vanhoja meemejä vain toistellaan ja toistellaan kuten ennenkin on toisteltu. Ei uskalleta tunnustaa, että mitään taloudellista tai teknistä syytä rumien laatikoiden hegemonialle ei ole, sen kaikki syyt palautuvat tahdon puutteeseen ja tietämättömyyteen, väärään tietoon ja vääriin oletuksiin. Le Corbusier oli verrattomasti parempi mainosmies kuin arkkitehti.
Viimeksi muokannut Nyyminen, 07.12.21 00:08. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
veka, slette, Risumies tykkää tästä
tekijänä Sisu
#103566
hmikko kirjoitti: 06.12.21 21:44 Toisin sanoen, nämä päätökset tehdään rakennusyhtiöissä.
Kyllä vaan. Rakentaminen on liiketoimintaa, jossa valitaan mieluummin tuttu ja riskittömäksi todettu ratkaisu kuin kokeillaan uutta. Rahallinen panostus julkisivun ulkonäköön ei oikeuta nostamaan myyntihintoja, sen ratkaisee sijainti.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#103567
Nyyminen kirjoitti: 06.12.21 23:40 Meillä on Suomessakin jo esimerkkejä siitä, että mikäli jostain kumman syystä tilaaja haluaisi rakentaa jotain muuta kuin halpamodernia, on hanke 100% varmuudella tyrmätty byrokratiassa. Tampereen uusjugend, mitä sille kuuluu? Katajanokan uusjugend roskiin, tilalle hirvittävä silmänsolvaus. Modernismin toinen puolustuslinja muhii kaupunkisuunnittelun byrokratiassa, joka järjestelmällisesti tyrmää kaikki venettä keikuttavat ehdotukset, jotka gryndereiltä saisivatkin vihreää valoa. Syyt ovat ideologisia, eivät teknis-taloudellisia.
Ei ole tyrmätty byrokratiassa. Katajanokalla arkkitehti tyrmättiin siksi, että ei ollut riittävää pätevyyttä; rakennusvalvonnan pätevyysvaatimukset arkkitehdeille ovat toki mielestäni liian kovat, mutta ko. suunnittelija olisi heitetty ulos vaikka olisi esittänyt minkälaista tyylisuuntaa.

Tampereella kaavoitus on käynnissä, mutta on erittäin epätodennäköistä että asemakaavaan asetettaisiin sellaisia tyylivaatimuksia, jotka estäisivät tekemästä tyylillisesti monen näköisiä rakennuksia. Tyylivaatimukset noin ylipäänsä ovat suomalaisessa kaavoituksessa harvinaisia.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#103570
Nyyminen kirjoitti: 06.12.21 23:40 Syyt ovat ideologisia, eivät teknis-taloudellisia.
Eurooppalaiset esimerkit toki osoittavat, ettei syy ole "teknis-taloudellinen". Syntipukkia on kuitenkin turha etsiä arkkitehtien "ideologiasta", vaan rakentamisen heikosta säätelystä. Jos säätely tekee huonolaatuisesta rakentamisesta kannattavampaa kuin hyvälaatuisesta rakentamisesta, säätely tukee tyhjänpäiväisten laatikoiden tuotantoa. Toisin sanoen virkamiesten ja suunnittelijoiden pitäisi etsiä keinoja, joilla hinnoitella rakentamisen vaikutukset reilulla ja kestävällä tavalla.

Tarkennan vielä haluavani loogisempaa ohjailua, en suinkaan lisää pakkopullaa. Samalla olisi nimenomaan tärkeää päästä eroon turhan tiukasta julkisesta kontrollista ja luottaa markkinoiden voimaan. Kaupunkeihin pitää mahtua myös epäonnistumisia, jotka ovat osa kaunista kokonaisuutta. Nyt liika kontrolli tekee suunnilleen kaikesta keskinkertaista mitättömyyttä.

Muutos tapahtuu hyvin hitaasti, sillä suomalaiset lompakkojensa puolesta edelleen priorisoivat rakennusten funktion ja näkevät esteettisyyden hyvänä ekstrana. Poliitikoilla olisi suuri valta muuttaa markkinoita, mutta ainakin nykyisellään kaupunkilaiset ovat hyvin välinpitämättömiä kaupunkiympäristönsä suhteen. Suuri osa joukosta ei edes tiedä mitä kaupunkisuunnittelu tarkoittaa.
tekijänä Risumies
#103571
Nimenomaan ihmiset äänestävät lompakoillaa. Siksi Helsingin kantakaupungin klassiset rakennukset ovat niin suosittuja.
Mutta Suomessa ''vanhahtavan'' tyylistä rakennuskantaa on verrattain vähän, mikä johtaa siihen että on vain pakko mennä asumaan siihen nauhaikkunaiseen lamellitaloon, vaikka haluaisi asua klassisemmassa.
Rakennusliikkeet ja arkkitehdit sanovat usein että antaa ihmisten äänestää jaloillaa. Mutta kuitenkin haluavat estää näitten ''uus klassisten'' rakennusten rakentamisen.
On täysin selvää galluppien ja kyselyitten perusteella, että enemmistö Suomalaisista haluaisi asua mielummin klassisen tyylisessä talossa, kuin modernin tyylisessä.
tekijänä hmikko
#103572
^ Saisko tähän lähteet? Äkkiseltään en muista nähneeni yhtään kyselyä arkkitehtuurin tyyleistä tässä tarkoituksessa. Rumin rakennus -äänestykset yleensä koskevat julkisia rakennuksia.
Raksa tykkää tästä
Avatar
tekijänä Nyyminen
#103574
Risumies kirjoitti: 07.12.21 19:30 Nimenomaan ihmiset äänestävät lompakoillaa. Siksi Helsingin kantakaupungin klassiset rakennukset ovat niin suosittuja.
Tämähän se olisi. Ihan postinumeroalueiden neliöhintoja tarkastelemalla voi todeta asian. Parhainkin modernistinen metsälähiö on arvotettu kaksi tai kolme kertaa halvemmaksi per neliö kuin vaikkapa Töölön ei-edes-niin-ydinkeskustan klassistiset kivimuurit. Joku Alvar Aalto olisi kai saanut hepulin, jos joku olisi hänelle kertonut että vielä 2000-luvulla tulisi näin olemaan. Päinvastaisen piti olla historiallinen vääjäämättömyys!

Pyöröovi kirjoitti:
Nyyminen kirjoitti: 06.12.21 23:40 Syyt ovat ideologisia, eivät teknis-taloudellisia.
Eurooppalaiset esimerkit toki osoittavat, ettei syy ole "teknis-taloudellinen". Syntipukkia on kuitenkin turha etsiä arkkitehtien "ideologiasta", vaan rakentamisen heikosta säätelystä.
Näinhän se nykyään toki on. Ideologinen telaketjumodernismi on enää kauhutarina, josta arkkitehtiopiskelijat kuulevat omaa opiskeluaikaansa muistelevilta professoreiltaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tämän koko surkeuden takana olisi alunperin ollut ideologia, suorastaan fanaattinen ideologia. Kuten sanoin, samoja meemejä toistellaan edelleenkin kuin sata vuotta sitten, vaikka nykyään niiden alkuperäinen konteksti ja merkitys ovatkin jo painuneet unholaan. Mutta kertauksen vuoksi:

Meidän täytyy luoda massatuotantomieli!
- Mieli massatuotantotalojen rakentamista varten.
- Mieli massatuotantotaloissa asumista varten.
- Mieli massatuotantotalojen suunnittelemista varten.


jne. jne. jne. loput voi lukea yo-kirjastoissa lojuvista pölyisistä pamfleteista. Tarvittiin aikoinaan melkoinen mainoskampanja, kun ihmiset (ainakin älymystö ja rakennusliikkeet!) saatiin uskomaan, että huonompi talo on itse asiassa parempi ja että autokeskeinen toimintojen hajauttaminen ja tornitalot pellolla on se ihanteellisin tapa rakentaa kaupunkia. Nyt me sitten hämmästelemme, kun emme vieläkään osaa/saa rakentaa sellaista kaunista, toimivaa ja haluttua kaupunkia kuin isätkin ennen.

arkkinikkari kirjoitti:Ei ole tyrmätty byrokratiassa. Katajanokalla arkkitehti tyrmättiin siksi, että ei ollut riittävää pätevyyttä; rakennusvalvonnan pätevyysvaatimukset arkkitehdeille ovat toki mielestäni liian kovat, mutta ko. suunnittelija olisi heitetty ulos vaikka olisi esittänyt minkälaista tyylisuuntaa.

Tampereella kaavoitus on käynnissä, mutta on erittäin epätodennäköistä että asemakaavaan asetettaisiin sellaisia tyylivaatimuksia, jotka estäisivät tekemästä tyylillisesti monen näköisiä rakennuksia. Tyylivaatimukset noin ylipäänsä ovat suomalaisessa kaavoituksessa harvinaisia.
Lohdullista tietää.
hmikko kirjoitti: 07.12.21 19:38 ^ Saisko tähän lähteet? Äkkiseltään en muista nähneeni yhtään kyselyä arkkitehtuurin tyyleistä tässä tarkoituksessa. Rumin rakennus -äänestykset yleensä koskevat julkisia rakennuksia.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526206929.pdf

Tuossa ainakin yksi lähde, sivulta 139.
Viimeksi muokannut Nyyminen, 08.12.21 00:19. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Risumies tykkää tästä
tekijänä Tipi
#103576
En tiedä viittasitko Risumies allaolevaan?
https://www.is.fi/asuminen/art-2000004997283.html

Kyseessähän ei ole tutkimus vaan tilastotietoa. Eli oikotien korvamerkityimmät talot joista voi tietysti jotain johtopäätöksiä vetää minkälaisista asunnoista ollaan kiinnostuneita.

Itse preferoin modernia arkkitehtuuria ja olen turhamainenkin. Eli Rakennuksen julkisivukin merkitsee toimintojen ja sijainnin ohella aika paljon. Arvostan eritoten olohuoneen suuria ikkunoita ja valoisuutta sekä näkymiä. Jotain spesiaalia, kuten vaikka 280cm tai suurempaa huonekorkeutta tai kulmaikkunoita olisi toivelistalla ja sellaisista voisin kyllä lisähintaa maksaa.

Sitten jos palataan noihin uusvanhoihin suunnitelmiin. Tampereen tuomiokirkon läheisyyteen, vanhemman rakennuskannan ympäristöön on suunniteltu elementtirakenteisen as. oy:n purkamista, ja uudisrakentamista alueelle hyvin sopivalla, uusvanhalla tyylillä lisärakennusoikeuksineen. Tämä on omasta mielestäni näistä Strusin suunnitelmista äkkiseltään onnistunein, joskaan en ole siihen mitenkään erityisesti perehtynyt.

Tiedetään että em. uusvanhaan tyyliin liittyviä unelmia tai toiveita nyt aika useillakin kuitenkin on (Näitä olisi tietysti kiva kuulla muitakin kuin pelkkä uusvanha julkisivu...). Varmaankin huonekorkeutta pitäisi olla se 280cm minimissään?
Niin miksi pitäisi jonkun rakennusvalvonnan virkamiehen asettua asiassa poikkiteloin?
Mikä ylipäätään saa aika monen verenpaineen kohoamaan ja tiukasti asiaa vastustamaan?
Miksi tällainen "marginaaliin" jäävä, harvinainen projekti pitäisi torpata tyyliin "Valtavirrasta ei sovi poiketa, eikä siinä olisi mitään luontevaa"?

Kantti esitti jo aiemmin korrektisti perustellun mielipiteen. Lisää kommentteja olisi mukava muiltakin kuulla...
  • 1
  • 271
  • 272
  • 273
  • 274
  • 275
  • 276