Taloforum.fi

[arkkinikkari]

Tämähän se olisi. Ihan postinumeroalueiden neliöhintoja tarkastelemalla voi todeta asian. Parhainkin modernistinen metsälähiö on arvotettu kaksi tai kolme kertaa halvemmaksi per neliö kuin vaikkapa Töölön ei-edes-niin-ydinkeskustan klassistiset kivimuurit. Joku Alvar Aalto olisi kai saanut hepulin, jos joku olisi hänelle kertonut että vielä 2000-luvulla tulisi näin olemaan. Päinvastaisen piti olla historiallinen vääjäämättömyys!

Niin no, pääasiassa hinta määräytyy saavutettavuuden mukaan. Esimerkiksi totaalisen modernistinen (ja kanavanvartta lukuun ottamatta aika ikävä ) Ruoholahti on asuntojen hintatilastoissa Töölön edellä. Vastaavasti Tapiolan hintataso vastaa hyvinkin viehättävää, 20-luvun klassisismia edustavaa Käpylää.

[TheCultureHigh]

Mitä jos vaikka palattais Turun projekteihin..

[TurkuCubed]

Muistaako joku vielä Vaasanpuistoon suunnitellun 35-kerroksisen tornin? Alueen kaava on ollut vuosikymmenen jäissä ja nyt Turun kaavoitusarkkitehti tietää kertoa että alueelle ei enää suunnitella korkeaa rakentamista. Asukkaita alueelle kaavoitettaisiin vain 700-1000 kun vielä viime vuosikymmenen alussa luvut olivat 3000-5000.

HS: Turkuun tulossa Suomen korkein hotelli

Vaasanpuistoon monitoimitalo ja tuhat asukasta – Turku ei enää suunnittele pilvenpiirtäjää entisen jätevedenpuhdistamon alueelle

Läntisen Turun uudistaminen jatkuu. Jo käynnissä olevat Herttuankulman ja Kirstinpuiston rakennustyöt saavat pian jatkoa, kun Turku alkaa asemakaavoittaa niiden väliin jäävää Vaasanpuiston aluetta.

Kyseessä on Turun entinen jätevedenpuhdistamo. Sen toiminta päättyi sen jälkeen, kun Kakolan kallioon valmistui uusi puhdistamo marraskuussa 2008.

– Kaavoitusta on nopeuttanut alueelle suunniteltavan Linnakaupungin monitoimitalon tarve, Turun kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo kertoo.

Kaupunginhallitus hyväksyi tiistaina Vaasanpuiston asemakaavamuutoksen tavoitteet. Vähän alle 10 hehtaarin alue osoitetaan asumiselle, palveluille ja työpaikoille. Vaasanpuistoon on tulossa monitoimitalon lisäksi läheisen Kirstinpuiston tarvitsema hulevesien viivytysalue sekä asuintaloja 700–1 000 turkulaiselle.

Monitoimitalon hankesuunnitelma on määrä hyväksyä vuonna 2022. Valmista asemakaavaa tavoitellaan vuodeksi 2023. Monitoimitalo aiotaan saada valmiiksi vuonna 2027.

––

Maaperästä johtuen Vaasanpuistoon on aiemmin ideoitu korkeita pistetaloja. Silloin kaikkea maata ei tarvitsisi kaivaa ylös. Hulppein suunnitelma on ollut 35-kerroksinen pilvenpiirtäjä.

Jokitalo sanoo, että tavoitteena eivät ole enää korkeat pistetalot. Jatkossa puhutaan perinteisen kaupunkirakenteen korkeuksista.

– Keskustassa tuo korkeus on kahdeksan kerrosta. Voi olla, että tulossa on matalampiakin taloja. Korkeuksia ei ole lyöty lukkoon.

Jättimäistä pilvenpiirtäjää ei ainakaan suunnitella.

Kaavoitusarkkitehdit mukaan koko Vaasanpuiston alueen maakerrosta ei silti tarvitse kuoria pois. Ongelmat voidaan hoitaa kapseloinnin avulla.

https://www.ts.fi/uutiset/5505572

[hmikko]

^ En pääse lukemaan juttua maksuumuurin takaa. Muille kaltaisilleni tiedoksi, että taustalla on koulutilojen tarpeen uudelleen arvioiminen. Pari koulurakennusta muualla kaupungissa on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, ja samalla väestöennusteet ovat muuttuneet. Siksi on päädytty suunnittelemaan uutta koulua Vaasanpuistoon, ja rakennukseen tiloja muille julkisille palveluille. Googlaten tuli vastaan tämmöinen esityslista tämän vuoden alusta:

https://ah.turku.fi/khkeh/2021/0201002x/4267790.htm

Omasta puolestani hyvä noin. En jää tornia haikailemaan. Iso koulu vie tonttialaa, ja jos lisäksi laitetaan hulevesien viivyttämiseen viheraluetta, niin ymmärrettävästikin asukasmäärä vähenee kerrostalokortteleihin verrattuna. Oletettavasti tuossa koulu ja hulevesialue hyötyvät toisistaan, eli leikkitilaa lapsille, kun suurimman osan aikaa hulevedet eivät kuitenkaan tulvi.

[paavali]

Ei tuolle alueelle muutenkaan tornit mielestäni sovi. Kupittaa olisi se paikka Turussa johon nämä korkeat rakennukset mielestäni sopisivat. Tornien pitäisi olla keskitettynä keskeiselle paikalle eikä tällaisia yksinäisiä random-asuintalotorneja lähiöiden liepeillä.

[hmikko]

Joku Alvar Aalto olisi kai saanut hepulin, jos joku olisi hänelle kertonut että vielä 2000-luvulla tulisi näin olemaan.

Aalto kuoli 1976, jolloin usko henkilöauton voittokulkuun oli vielä täysissä voimissaan. Aalto itse oli innokas autoilija ja oli tehnyt mm. Töölönlahden keskustasuunnitelman autoilun ympärille. Tuolloin uusien lähiöiden parhaimmisto oli oikeasti halutumpia asuinpaikkoja kuin vielä nokinen kantakaupunki, jossa muutettiin vanhoja asuntoja toimistoiksi. Autot melusivat ja päästivät pakokaasuja eri tyyliin kuin nykyään.

Sen jälkeen kantakaupungin asuttavuus, viihtyisyys ja palvelujen tarjonta ovat mullistuneet jokseenkin täysin. Ja kyllä, A. Aalto ei varmaankaan pystynyt tätä kristallipallostaan näkemään. Esimerkiksi Helsingin kävelykeskustan kehittämistä ei ollut edes aloitettu.

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526206929.pdf

Tuossa ainakin yksi lähde, sivulta 139.

Kiitoksia linkistä. Mielenkiintoista, suosittelen. Ja jessus sentään, joku on jaksanut väkertää tilastomalleja lopputyöhönsä. Tuossa siis tarkastelu on rajattu Helsingin kantakaupunkiin, ja tilastomalleissa otettu jugend vertailukohdaksi. Modernit tyylit ovat vähemmän arvostettuja kuin jugend, mutta niin ovat myös jugendia edeltäneet kertaustyylit ja jugendia seurannut pohjoismainen klassismi, ja osittain kertoimet ovat yhtä epäsuotuisia kuin moderneilla tyyleillä.

Tulosta taitaa selittää se, että Helsingin kantakaupungissa on hienoja ja arvostettuja jugend-kokonaisuuksia, jolloin jugend-talot ikään kuin yhteensopivuudellaan kohentavat toistensa arvostusta, ja vastaavasti sekaan rakennetut modernistiset laatikot näyttävät ympäristörikoksilta. Tilanne olisi tietysti toinen jossain 70-luvun lähiössä, mutta niitä ei tuossa tutkittu. Tekijä itsekin toteaa tämän ongelman tarkastelutavassa. Helsingissä myös monet 1920- ja 30-lukujen klassismia edustavat talot ovat erittäinkin niukkoja tyyliltään, monet lähes koristelemattomia. Ne taitavat vertautua jälleenrakennuskauden funkikseen. Ja tuon tutkimuksen mukaan funkiksen arvostus markkinoilla taas nousi lähes jugendin rinnalle tarkastellun ajanjakson aikana.

En tiedä viittasitko Risumies allaolevaan?
https://www.is.fi/asuminen/art-2000004997283.html

Kyseessähän ei ole tutkimus vaan tilastotietoa. Eli oikotien korvamerkityimmät talot joista voi tietysti jotain johtopäätöksiä vetää minkälaisista asunnoista ollaan kiinnostuneita.

Ei taida olla oikein vertailukelpoinen mittari mistään. Tuosta voisi päätellä vaikkapa että juuri kukaan ei halua asua omakotitalossa. 50 asunnosta monet ovat samoissa asuinkerrostaloissa.

[Tipi]

Kiitoksia Nyyminen Janne Pihlajaniemen väitöskirjan jakamisesta . Ensimmäinen arkkitehtuurin laatua tarkasteleva väikkäri itselleni. Jugendin ja sitä edeltäneiden kertaustyylien arvostus ei tullut ainakaan itselleni yllätyksenä, monia tekijöitä taustalla tietysti….

Nykyarkkitehtuurin laatu sen sijaan huolettaa. Ei niinkään ensisijaisesti julkisivut mutta muut laatutekijät rakennusten sisällä, kuten asuntojen koko, muunneltavuus, valoisuus, näkymät, jne. Näennäisesti mennään eteenpäin mutta miten laatu?

[maitokahvi]

Ei tuolle alueelle muutenkaan tornit mielestäni sovi. Kupittaa olisi se paikka Turussa johon nämä korkeat rakennukset mielestäni sopisivat. Tornien pitäisi olla keskitettynä keskeiselle paikalle eikä tällaisia yksinäisiä random-asuintalotorneja lähiöiden liepeillä.

Mikä yritys sellaisen toimistotornin Turkuun rakentaisi? Asuin- ja hotellitornit ovat realistisempia Turussa ja asuintorneissa myy meri ja keskustan syke. Kupittaalla puiston reuna, johon ei anneta rakentaa, olisi asuintorneille ideaalein, koska siinä olisi new yorkkia, mutta muuten Kupittaa ei mielästäni kiehdo asuintorniskeneä.


Linnakaupungin visiot ovat latistuneet pahaiseksi lähiörakentamiseksi. Vuokrataloja on liikaa suhteessa omistusasuntoihin, jotka nekin mennee sijoittajille. Tässä laajuudessa ja näin lähellä keskustaa voi tulla aika lailla sosiaalisia ongelmia. Oikeaoppiseen kaupunkisuunnitteluun kuuluu yhteiskuntaluokkien sekoittaminen, jolloin alueen omistavaluokka varmistaa viihtyisyyden. Vuokralähiössä kukaan ei välitä mistään. Ans kattoo ny.

[paavali]

En tarkoittanut että asuintornissa olisi mitään vikaa, viestini oli hieman harhaanjohtava tässä suhteessa. Kyllähän tuo Linnakaupunki on melkoisesti lässähtänyt noiden vuokratalojen takia ja pistemäisen rakentamisen vuoksi. Ärsyttää kun Kirstinpuistosta, Linnakaupungista ja näistä muista saman alueen uusista kaupunginosista, joiden nimiä en enää muista, ei voitu suunnitella korttelimaista jatkoa kantakaupungille vaan piti saada lähiö siihen kylkeen. Junarata hieman mutkistaa tilannetta, mutta ei sen nyt ylitsepääsemätön este pitäisi olla. Linnanfältti ja merimiessäätiön kortteli ovat toteutettu esimerkillisellä tavalla ja tällaista jatkoa olisi ollut hienoa saada koko tämä vanhan jätevedenpuhdistamon alue täyteen.

[Kantti]

Kuva eiliseltä. Oikealla osa Helsinginkadun varren muurimaisesti sulkevaa, loppupäästään kaarevaa taloseinää. Keskellä 9-kerroksinen pistetalo. Ensimmäinen kolmesta.
Lonttistentien reunasta näpsäisty.

[TurkuCubed]

Kaarinan Piispanristillä sijaitseva entinen panimotorni alkaa valmistua pikkuhiljaa myös sisäpuolelta. Turun Sanomat pääsi kurkkaamaan sisälle:

Kurkista Piispanristin erikoisen valastalon sisään: vanhan panimotornin sisällä kuohuu nyt oluen sijaan valtameri


Pääarkkitehti Heimo Paukkunen kertoo, että kesällä Piispantornin sisäpuolenkin pitäisi olla valmiina. 12,5 metriä korkean pyöreän ikkunan takana tulee olemaan yrityskeskuksen kerrokset 6.-9., joissa kerroksia yhdistävät vihertävät lasilattiat ja lasiportaat. Rakennuksen aaltoilevapintainen, veden väreissä välkehtivä julkisivu on sähkökemiallisesti käsiteltyä ruostumatonta terästä, joka vaihtaa väriä valon mukaan. Sen vastaparina toimii Paukkusen takana näkyvä ruostepintainen sivurakennus, joka kuvaa rantakalliota.




Punainen valo vaihdetaan vielä pois, kertoo pääarkkitehti Heimo Paukkunen. Tästä välieteisestä kuljetaan 10. kerroksen toimistotiloihin, jotka ovat jo valmiita.









https://www.ts.fi/teemat/5558397

[TurkuCubed]

Lapti mainostaa tyhjän tontin täydennysrakentamista Turun Puolalanmäen rinteeseen. Monesti olen tuota tyhjää tonttia katsellut ja nyt se on vihdoin saamassa hyötykäyttöä kun vuonna 1999 vahvistettuun asemakaavaan myönnettiin poikkeuslupa, jolla mm. kerrosluku kasvaa kaavaan verrattuna yhdellä. Muita kuin yhden havainnekuvan Laptin sivuilta en löytänyt.
Vieressä seisoo 1925 valmistunut hieno Robert Lylyn piirtämä rakennus; Lylyn muita rakennuksia Turussa on Wikipedian mukaan Brahenkatu 18b ja Rauhankatu 17b.

Tontti Streetviewissa: https://www.google.com/maps/@60.4553292 ... 312!8i6656
Lapti: https://lapti.fi/asuntoyhtio/asunto-oy- ... nitteilla/
Poikkeamispäätös: https://ah.turku.fi/kylk/2020/1201029x/4209311.htm

[hmikko]

^Kiitoksia postaamisesta. Äkkiseltään nuo valkoiset epäsurunauhat ikkunoiden ympärillä näyttävät melko kököiltä.

[Kantti]

Ihan ok talo harjakattoineen ja ranskalaisine parvekkeineen tässä ympäristössä ja linjassa muiden samoissa maisemissa rakennettujen täydennysrakennustalojen kanssa. En myöskään oikein näe ikkunoiden ympärysmaalaamisessa erityistä ideaa? Toki halvempaa kuin jos ikkunoiden ympärille olisi tehty matala kehys.

[Raksa]

Kaarinan Piispanristillä sijaitseva entinen panimotorni alkaa valmistua pikkuhiljaa myös sisäpuolelta. Turun Sanomat pääsi kurkkaamaan sisälle:

Kurkista Piispanristin erikoisen valastalon sisään: vanhan panimotornin sisällä kuohuu nyt oluen sijaan valtameri


Pääarkkitehti Heimo Paukkunen kertoo, että kesällä Piispantornin sisäpuolenkin pitäisi olla valmiina. 12,5 metriä korkean pyöreän ikkunan takana tulee olemaan yrityskeskuksen kerrokset 6.-9., joissa kerroksia yhdistävät vihertävät lasilattiat ja lasiportaat. Rakennuksen aaltoilevapintainen, veden väreissä välkehtivä julkisivu on sähkökemiallisesti käsiteltyä ruostumatonta terästä, joka vaihtaa väriä valon mukaan. Sen vastaparina toimii Paukkusen takana näkyvä ruostepintainen sivurakennus, joka kuvaa rantakalliota.




Punainen valo vaihdetaan vielä pois, kertoo pääarkkitehti Heimo Paukkunen. Tästä välieteisestä kuljetaan 10. kerroksen toimistotiloihin, jotka ovat jo valmiita.









https://www.ts.fi/teemat/5558397

Ei välttämättä ihan mun tyyliä mutta hyvällä tavalla outo. Lisää tämmösiä