Taloforum.fi

En loytanyt mistaan aikaisempi postauksia tasta joten paatimpa aloittaa uuden.
Elikka mita ovat ihmiset mielta siita jos helsinki, espoo, vantaa ja kauniainen liitettaisiin kaikki yhteen yhdeksi suureksi kaupungiksi.
Itse ainakin olen ehdottomasti asian kanalla. Turhaa byrokratiaa saataisiin karsittua ja saataisiin ehka tulevaisuuden rakennusprojekteillekkin jotakin yhtenaisyytta.
Mielipiteita mielipiteita.

Lupaan vastata tähän keskusteluun vielä ihan kunnollakin, nyt ei ole juuri aikaa, mutta sen sanon, että ihan ehdottomasti olisi pitänyt jo kauan sitten näiden neljän pääkaupunkiseuden kunnan liittyä yhteen. Hyvä aihe muuten, neropatti, ja kuten sanoin, vastaan huomenna tähän ihan kunnolla.

Ja muutenki noiden neljän paikkakunnan yhdistyminen helpottaisi monia asioita ja päätöksiä. Nostan nyt esiin esimerkiksi Metro verkoston laajentamisen. Siinäkin voisi helpommin syntyä päätöksiä suuntaan jos toiseenkin kun alue olisi yhtä suurta kuntaa.

Ehdottomasti kannatan.. onhan se nytkin jo niin että Helsingissä se keskusta on, muu on vaan lähiöö .

Ja Tampere nousis 2. suurimmaksi kaupungiksi näin virallisestikin

Jos ei tosiaan rupea yhteistyö kunnolla toimimaan (mihin en usko), niin kannatan kyllä yhdistämistä. Se vahvistaisi aluetta ja parantaisi taloutta ja kilpailukykyä. Yhdistämisellä saataisiin jo pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa säästöä aikaan. Otetaan esimerkiksi Myyrmäki, joka sijaitsee Vantaalla, mutta aivan Helsingin ja Espoon rajalla. Helsingin puolelle on tulossa Kuninkaantammi ja Honkasuo joista jälkimmäinen aivan nykyiseen Myyrmäkeen kiinni ja Espoon puolelle rakennetaan uusi Uusmäen alue. Näille yhteistä on että ne sijoittuvat Myyrmäen aluekeskuksen tuntumaan, joten onko silloin järkevää että Myyrmäessä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain Vantaalaisten käytettävissä? Paljon tehookkaammin ja järkevämminkin voitaisiin nykyisillä kaupunkien rajoilla saada kunnalliset palvelut tuotettua. Samaa pätee kouluihin ja päivähoitoon...

Eniten mua tossa yhdistämisessä kuitenkin arveluttaa se miten tätä suurta kaupunkia sitten johdettaisiin. Jos se menee siihen että kaikki keskittyy Helsinkiin ja kaikki päätetään vain Helsingin keskustassa, niin mun kanta yhdistämiseen muuttuu kielteiseksi. Silloin uhkana on että nykyisistä Vantaasta ja Espoosta tulee vaan kaupungin reuna-alueita joiden kehitys alkaa kärsiä. Voi kyynel ettei Helsingin kantakaupunki ole sen suurempi, mutta jos ei nykyistä hajanaista rakennetta kehitetä tasapuolisesti vaan annetaan joidenkin alueiden näivettyä, niin se vasta huono ratkaisu olisi. Valtiovarainministeri Heinäluoma (onneksi se seiväshyppääjä saatiin siltä paikalta pois) mainitsi jotain kaupunginosahallinnosta. Olisi mukava tietää mitä tällä tarkkaan ottaen tarkoitettiin, minkälaisista asioista kaupunginosat itse saisivat päättää?

Vapaaehtoinen yhteistyö, toisin sanoen kuntarajoista kiinni pitäminen, on osoittanut tehottomuutensa jo pitkään. Kaikkien kolmen kaupungin päättäjät ovat ajaneet vain omia etujaan eivätkä ajatelleet koko pääkaupunkiseudun parasta. Päätöksenteon keskittyminen Helsingin keskustaan ei ole ongelma, jos kaikkien kaupunginosien valtuutettuja äänestetään päättämään asioista. Päinvastoin, Espoon ja Vantaan periferia-alueiden saisivat äänensä kuuluviin suuremmissa ympyröissä.

Mitä paikallisidentiteettiin tulee, sitä ei ainakaan Vantaalta pitäisi löytyä yhdistymisen jarruksi. Lentokentän ja rautateiden ympärille rakennettu Vantaahan on koottu Helsingin maalaiskunnan ja Tuusulan osista eikä sillä ole pitkää historiaa. Espoossa Kauniainen olisi hankalin tapaus, ainakaan svensktalande bättrefolk ei yhdistymiselle lämpene. Edut olisivat kuitenkin kiistattomat: Kaupunkirakenne tiivistyisi, kulkuyhteydet paranisivat, länsimetroa päästäisiin viimeinkin rakentamaan ja ylikunnalliset organisaatiot, kuten YTV, voitaisiin lopettaa.

Muuten, täällä Keski-Uudellamaalla Kuuma-yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi. Järvenpää, Kerava ja Tuusula yhdistyisivät varmasti, jos asukkaita saataisiin valistettua siitä, kuinka paljon nykyinen kuntarajojen pyhittäminen vie heidän rahojaan. Vain muutama valtuutettu on uskaltanut kertoa kannattavansa liitosta. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että 130-160 kuntaa riittäisi oikein hyvin. Ei Ruotsissakaan ole kuntia kuin 270 ja demokraattinen päätöksenteko toimii siellä mainiosti.

Itse olen ehdottomasti yhdistymisen kannalla.

Alussa varmasti tulisi ongelmia, mutta eiköhän alkuvaikeuksien jälkeen asia saataisiin toimimaan. Ehkäpä se olisi Hooceen ja Alheanan mainitsemien etujen myötä myös ratkaisu tähän hajautumiseen, kun nykyään pk-seutu paisuu eri suuntiin kuin pullataikina -- vertailun vuoksi 7 miljoonan asukkaan Suur-Lontoo ylttää maantieteelliesti vain 10km jokaiseen suutaan kantakaupunigin ympärille. Asukaslukuunsa nähden pk-seutu taitaakin olla Euroopan suurimpia etäisyyksiltään?

Hassua miten Helsingillä, Espoolla sekä Vantaalla on erilainen käsitys kehityksestä:

• - Vantaa on ainoa jolla on todellista kunnianhimoa, vaikka se onkin tietyssä mielessä "ongelmallisin"
  
  - Espoo elää maineellaan ja suojelee itseään, ehkä vähän ylimielisesti
  
  - Vuosikaudet luotettuaan "pääkaupungin vetovoimaan" Helsinki on hitaasti alkanut havahtua todellisuuteen

Varmaankin, jos Espoolla olisi samanlainen asenne kuin Vantaalla, ei enää mietittäisi milloin Länsimetrosta tulee todellisuutta, vaan se olisi jo toiminnassa.


Keski-Uudellamaalla yhteistyön jarruna taitaa olla erittäin vahva paikallinen identiteetti? Niiden 11 vuoden aikana mitä Keravalla tuli asuttua ainakin omaan mieleen iskostui se järjetön erottelu "meihin keravalaisiin", noihin "motarin varressa asuviin tuusulalaisiin" ja siellä "landella asuviin järvenpääläisiin". En nyt hirveästi haluaisi vanhaa kotikuntaa haukkua, mutta Kervo on kyllä järjettömän nurkkakuntainen. Mieluiten itse näkisin sen osana Pohjois-Vantaata.


Viestistä taisi tulla hieman provo ...

Minäkin olen yhdistämisen kannalla jos yhteistyö todellakin on tätä mitä se on tähän asti ollut. En haluaisi lähteä haukkumaan tai ylistämään mitään sen enempää, mutta jos ajatellaan esimerkiksi julkisen liikenteen verkon toimivuutta, niin Tukholmassahan se kattaa koko "Stor-Stockholmin" alueen Lidingötä ja Mörbytä myöten välittämättä yhtään kuntien välisistä rajoista. Alhena kuitenkin sanoi asian melko hyvin: "Vapaaehtoinen yhteistyö, toisin sanoen kuntarajoista kiinni pitäminen, on osoittanut tehottomuutensa jo pitkään. Kaikkien kolmen kaupungin päättäjät ovat ajaneet vain omia etujaan eivätkä ajatelleet koko pääkaupunkiseudun parasta."

Jape kirjoitti:jos ajatellaan esimerkiksi julkisen liikenteen verkon toimivuutta, niin Tukholmassahan se kattaa koko "Stor-Stockholmin" alueen Lidingötä ja Mörbytä myöten

Itse asiassa Lidingö ja Mörby ovat vasta kakkosvyöhykettä ja SL:n liikennealueessa on viisi kehämäistä vyöhykettä. Vastaavalla seutulipulla voisi täällä kulkea koko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella.

Yhdistymisen myötä pitäisi tosiaan miettiä ainakin jotain kaupunginosahallintoa. Minusta yksiköt voisi rakentaa nykyisten aluekeskusten varaan eli johonkin 30 000 - 70 000 asukkaan kokoluokkaan. Keskustassa voisi ehkä olla yksi isompi yksikkö Tukholman tapaan.

Jonkinlaista kaupunginosahallintoa kieltämättä yli miljoonan asukkaan alueella tarvitaan, mutta liikaa valtaa sille ei saa antaa, ei ainakaan koko kaupunkia koskevissa asioissa. Jos jokaista asukasyhdistysten punikkia ja vihreää olisi päätöksenteossa kuunneltu, jopa metron rakentamista varmaan edelleen harkittaisiin, kuten Iltalehden kolumnisti Laitinen asian kiteytti. Mitään muka demokraattista ruotsalaista päätöksentekoa täällä ei kaivata, onhan tarkoituksena byrokratian keventäminen.

Tänään Hesarissa oli muuten juttua Helsingin ja Tallinnan yhteistyöstä. On kieltämättä hyvä, että kontakteja parannetaan puolin ja toisin, mutta virolaispoliitikko Edgar Savisaaren kaksoiskaupunki-idean toteutumiseen en kymmenen vuoden sisällä usko. Suomenlahtea kun ei pitkiin aikoihin voi ylittää kuin merta pitkin tai lentäen. Ainakin keskustarakentamisen suhteen stadilaisilla on paljon opittavaa etelänaapurista, jossa NIMBY:ismille ei ole jäänyt kauheasti jalansijaa.

Kauppalehti Presso (on oikeasti hyvä lehti, lukekaa!) käsitteli pk-seudun kuntien tilannetta pääkirjoituksessaan viikko sitten:


[quote]Kolmikko kohmeessa

Kaikki pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat nyt julkistaneet ensi vuoden talousarvionsa, kun Espookin teki sen kuluneella viikolla. Kaupunkien tilan voi tiivistää seuraavaan lauseeseen: ei mene ihan hyvin, mutta ei niin huonostikaan, että jotain radikaalia tarvitsisi tehdä.

Kaikki kolme kaupunkia pitävät veroäyrinsä ennallaan, vaikkei siihen tarkasti ottaen varaa olisikaan. Helsingin, Espoon ja Vantaan tulorahoitus on heikko. Tilannetta hoidetaan karsimalla kuluja, ottamalla lisää velkaa ja purkamalla rahastoja.

Helsinki: Kaupungin talous olisi pahasti epätasapainossa, ellei sillä olisi hyvin tuottavia liikelaitoksia. Tuottoisin niistä on Helsingin Energia. Ilman sitä kaupungin olisi nostettava veroäyriä tai karsittava palvelujaan kovalla kädellä. Helsingin Energia tuuttaa torvistaan sähkön ja lämmön lisäksi siis myös sosiaalipalveluja. Helsinki ei ota lisää lainaa. Kaupunki karsii investointeja.

Espoo: Kaupunki elää yli varojensa, tosin hillitysti. Verotulot eivät riitä kattamaan kasvavan kaupungin kasvavia menoja. Espoo purkaa rahastoimiaan varoja ja ottaa lisää velkaa. Siihen kaupungilla tosin on varaa, velkaa on naapurikaupunkeihin verrattuna vielä vähänlaisesti. Koska kaupunkiin virtaa uutta nuorta väkeä, on tuotettava lisää palveluja ja myös investoitava. Kouluja ja päiväkoteja nousee lisää.

Vantaa: Kaupunki on käynyt tiukkaa säästöjumppaa, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Velkaa otetaan vielä lisää. Sitä alkaa olla kohta 3 000 euroa jokaiselle asukkaalle (Espoossa noin 700 euroa). Vantaan tavoitteena on saada taloutensa vatupassiin vuonna 2008. Silloin velkoja pitäisi päästä maksamaan jo poiskin. Säästöt ovat merkinneet koulujen ja päiväkotien sulkemisia. Kaupunki lupailee, että palveluja ei enää ensi vuoden jälkeen karsita.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaikkea muuta kuin hyvässä vedossa. Ne ovat kohmeessa. On helppo havaita, että palvelujen järjestämisessä tulee tekemään jatkossakin tiukkaa.

Kaupunginjohtajat pyyhkivät budjettipuheissaan helpotuksen hikeä otsaltaan: parin vuoden takainen pahin kurimus alkaa olla takana, kyllä tämä tästä.

Tunne on vaarallinen. Sen varjolla voidaan jättää menemättä syvemmälle yhteistyöhön, jota alue väistämättä tarvitsisi.

Helsinki, Espoo ja Vantaa voivat jatkaa silmänlumeeksi keksittyä puuhasteluaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Kissa ja hiiri -leikki valtion kanssa jatkuu. Jos tilanne olisi vakavampi, yhteiset säveletkin löytyisivät sukkelammin.[/quote]

Minä kannatan ehdottomasti kuntaliitosta.

Lisää Pressoa, tällä kertaa 10.12.2005 numerosta

Helsingin ja Vantaan yhdistyminen toisi jättisäästöt

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen voisi tuottaa jättimäiset säästöt. Pelkästään Helsingin ja Vantaan keskinäinen fuusio voisi tuottaa vähintään 300 miljoonan euron hyödyt vuodessa.

Yhdentymislaskelman teki Pressolle B&MANs Oy Helsinkiä koskevan selvityksensä yhteydessä. Fuusiolaskelma tehtiin yritysmaailman periaatteiden mukaan.

Kaupunkien oikeassa fuusiossa luvut eivät toteutuisi sellaisenaan, koska kaupungit eivät ole muun muassa halukkaita vähentämään henkilöstöään mahdollisessa yhdentymistilanteessa.

Jos Vantaa ja Helsinki yhdistyisivät yritysoppien mukaan, niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä vähenisi nykyisestä 51 000 ihmisestä 45 000 työntekijään. Kun henkilöstömenojen lukuina käytetään Vantaan numeroita, säästöpotentiaali olisi 175 miljoonaa euroa.

Asiakaspalvelumenoissaan kaupungit voisivat hyödyntää suurempaa ostovoimaa laskelman mukaan lähes 38 miljoonan euron verran. Muissa palveluissaan uusi Helsinki-Vantaa voisi säästää 31 miljoonaa, vuokrissa 54 miljoonaa, aineissa ja tarvikkeissa kahdeksan miljoonaa.

Merkittävä säästö tulisi myös poistoissa, summa olisi noin 20 miljoonaa euroa. Luku syntyy siitä, että päällekkäiset investoinnit vähenisivät ja ylläpitokustannukset laskisivat.

Ajatusleikkinä Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ole mahdoton. Käytännössä kaupungit muodostavat yhteisen mittavan työssäkäyntialueen.

Vantaan työvoimasta 43 prosenttia kulkee töissä Helsingin puolella. Vastaavasti mittava joukko helsinkiläisiä kulkee päivittäin töihin Vantaalle. Yhdentyminen helpottaisi huomattavasti infrastruktuuri-investointien tehokkaampaa käsittelyä.

Raja-alueilla olisi myös helpompaa järjestää koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja. Näin peruspalvelujen saatavuus voisi ehkä jopa parantua ja samalla kuitenkin vapautuisi resursseja.

Käynnissä oleva kuntauudistus voi tuottaa pääkaupunkiseudulle suuremmankin kokonaisuuden, johon saattaisivat tulla mukaan kaikki pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia. Tällainen jättialue voisi olla jo liiankin suuri ja dominoiva. Pääkaupunkiseudun yritysten ja asukkaiden kannalta olisi terveellistä, jos pääkaupunkiseudullakin säilyisi alueiden välistä kilpailua.

Ajatus Suur-Helsingistä ei ole uusi. Ideaa on viritelty puheissa pitkään. Viime vuosina yhdentymisen puoltajia on löytynyt eniten Helsingin ja Vantaan kaupunkien johtopaikoilta.

Yhdistykööt Vantaa ja Helsinki keskenään, jos ja kun Espoo on haluton.

Oberleutnant kirjoitti:Yhdistykööt Vantaa ja Helsinki keskenään, jos ja kun Espoo on haluton.

Samaa mieltä . Yhdistämällä Helsinki ja Vantaa saataisiin Suomeen yksi ennennäkemättömän vahva talousalue kun satama, rautatiet, lentokenttä ja tärkeimmät valtatiet olisivat yhdessä kaupungissa.

Sitten vielä kunnon tietullit espoolaisille citymaasturikuskeille. Jos vaikka 10 euron kertamaksu rajan ylittämisestä henkilöautolla opettaisi nekin käyttämään julkisia kulkuvälineitä.