Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä tae
#104558
Pilvilinna kirjoitti: 29.06.22 22:50 Erinomaisesti aikakauden tyyli 1980-luvulta saatu. Uusi betonibrutalismin näyte. Kauhea harmaa klöntti.
Kauhea klöntti, kyllä, mutta vahva eri betonibrutalismin dissaukselle. Vieläkin ahdistaa, että Triplan tieltä purettiin se postbrutalistinen vanha rautatieasema, joka ihastutti upeilla 80-luvun vessakaakeli-lasijulkisivuillaan. Toivottavasti Oopperaa tai Heurekaa purettaessa syntyy eräänlainen kansanliike, eikä kukaan idiootti Senaatilla edes harkitse Pasilan virastokeskuksen, sen Pohjois-Euroopan parhaimman brutalistirakennuksen, purkua :smt011
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#104563
tae kirjoitti: 30.06.22 21:06
Pilvilinna kirjoitti: 29.06.22 22:50 Erinomaisesti aikakauden tyyli 1980-luvulta saatu. Uusi betonibrutalismin näyte. Kauhea harmaa klöntti.
Kauhea klöntti, kyllä, mutta vahva eri betonibrutalismin dissaukselle. Vieläkin ahdistaa, että Triplan tieltä purettiin se postbrutalistinen vanha rautatieasema, joka ihastutti upeilla 80-luvun vessakaakeli-lasijulkisivuillaan. Toivottavasti Oopperaa tai Heurekaa purettaessa syntyy eräänlainen kansanliike, eikä kukaan idiootti Senaatilla edes harkitse Pasilan virastokeskuksen, sen Pohjois-Euroopan parhaimman brutalistirakennuksen, purkua :smt011
Ooppera ja Heureka tuskin ovat joutumassa purun alle, mutta Pasilasta moni virastorakennus saattaa tosiaan kokea karun kohtalon. Ensin betoni, sitten kaakelit ja huomenna varmaan tetrikset.
tekijänä hmikko
#104565
tae kirjoitti: 30.06.22 21:06 Vieläkin ahdistaa, että Triplan tieltä purettiin se postbrutalistinen vanha rautatieasema, joka ihastutti upeilla 80-luvun vessakaakeli-lasijulkisivuillaan.
Enpä ole ennen nähnyt termiä postbrutalismi. Puretun Pasilan aseman voisi luokitella postmodernismiksi, toki lajissaan aika varovaiseksi sellaiseksi verrattuna vaikka mainittuun Bepopiin. Suunnittelija oli Castren-Jauhiainen-Nuuttila, joka toimisto on suunnitellut mm. Nesteen tornin Keilaniemessä ja nyttemmin hartaasti kiistellyn Espoon kaupungintalon. Tekijät siis olivat kunnostautuneet myös suoraviivaisen modernismin saralla ennen Pasilan asemaa.

Välillä tuntuu, että ihmisillä on vaikeuksia nähdä rakennusta kaakeleilta. Oopperataloon voisi vaihtaa julkisivumateriaalin, jos se vaikka auttaisi näkemään rakennuksen hienouden. Tässäkin ongelmassa taitaa olla elementtisaumoilla osuutensa. Ne ovat halpojen kaakelien kanssa varsin ruma yhdistelmä. Hifistelyluokan kaakeleita voi katsoa vaikka Aallon rakennuksissa. Ei ole elemettisaumaa ja kaakelien värit ja laadut on säädetty huolella.
veka, TurkuCubed, jfo ja 2 muuta tykkää tästä
tekijänä jfo
#104571
hmikko kirjoitti: 01.07.22 11:18
tae kirjoitti: 30.06.22 21:06 Vieläkin ahdistaa, että Triplan tieltä purettiin se postbrutalistinen vanha rautatieasema, joka ihastutti upeilla 80-luvun vessakaakeli-lasijulkisivuillaan.
Enpä ole ennen nähnyt termiä postbrutalismi. Puretun Pasilan aseman voisi luokitella postmodernismiksi, toki lajissaan aika varovaiseksi sellaiseksi verrattuna vaikka mainittuun Bepopiin. Suunnittelija oli Castren-Jauhiainen-Nuuttila, joka toimisto on suunnitellut mm. Nesteen tornin Keilaniemessä ja nyttemmin hartaasti kiistellyn Espoon kaupungintalon. Tekijät siis olivat kunnostautuneet myös suoraviivaisen modernismin saralla ennen Pasilan asemaa.

Välillä tuntuu, että ihmisillä on vaikeuksia nähdä rakennusta kaakeleilta. Oopperataloon voisi vaihtaa julkisivumateriaalin, jos se vaikka auttaisi näkemään rakennuksen hienouden. Tässäkin ongelmassa taitaa olla elementtisaumoilla osuutensa. Ne ovat halpojen kaakelien kanssa varsin ruma yhdistelmä. Hifistelyluokan kaakeleita voi katsoa vaikka Aallon rakennuksissa. Ei ole elemettisaumaa ja kaakelien värit ja laadut on säädetty huolella.
Onko missään Aallon rakennuksessa kokonaan kaakeleilla päällystettyä julkisivua? No, vastaan itse omaan kysymykseeni ja lainaan Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen diplomityön abstraktia:
Sauvalaattoja on kolmea tyyppiä ja niitä on käytetty rakennuksissa sekä sisä- että ulkotiloissa.
Laattapinnoilla on rakennuksissa monia tehtäviä: ne korostavat reittejä, toimivat pintojen korostajina ja täyttäjinä sekä tilahierarkian ilmentäjinä.
Laattojen ja saumojen luoma pystyviivasto tuo puudetaljien ohella tiloihin haptisuutta ja teksturointia.
Sauvalaattapinta on myös kestävä, helposti puhdistettava ja akustisesti edullinen.
Lisäksi Aalto on laattojen avulla tuonut värejä hillityn modernistiseen tilaan.

Vaikutteet laattapintojen käyttöön tulivat paitsi Aallon opiskeluaikaisten opettajien, myös myöhempien ulkomaanmatkojen kautta.
Ensimmäiset laattakokeilut on tehty Villa Maireassa (1938) ja Muuratsalon Koetalossa (1952).
Varsinaisesti Aalto aloitti keraamisten sauvalaattojen käytön Kansaneläkelaitoksen toimitalossa (1953-57) ja Rautatalossa (1952-55).
Itse muistan noteeranneeni Aallon rakennusten laatat lähinnä sisätilojen puolella, mitä en ole koskaan kuullut kenenkään moittivan. Kuvia katsoessa toki nyt huomaan että onhan niitä tosiaan marmorisen Finlandia-talonkin katutasossa. Turussa Aarne Ehojoen suunnittelema sinapinkeltainen Kelan toimitalo on säännöllisesti rumimmaksi äänestettyjen rakennusten listan kärjessä, vaikka värikkäät sauvalaatat ovat kaukana tavanomaisista "vessankaakeleista". Ehkä koko rakennuksen verhoaminen laattoihin antaa vähän raskaan vaikutelman verrattuna Aallon materiaaliyhdistelmiin.

Oopperarakennuksen suurin ongelma on kaakelijulkisivun sijaan mielestäni se, että rakennuksen hieno symmetrinen julkisivu aukenee Töölönlahden suuntaan, josta sitä harvoin tulee katseltua. Mannerheimintielle päin rakennuksen sivu näyttää vähän hahmottomalta. Lintuperspektiivistä ja pienoismalleissa rakennus on epäilemättä näyttänyt kyllä hyvältä.
veka tykkää tästä
tekijänä hmikko
#104588
jfo kirjoitti: 03.07.22 13:10 Onko missään Aallon rakennuksessa kokonaan kaakeleilla päällystettyä julkisivua?
Seinäjoen kaupungintalo, valmistunut 1962. Laatat ovat jopa tämän hetken trendin mukaisesti mustia. Seinäjokelaisena kuulin aikanaan paljon Aalto-valitusta, jossa mustat laatat tuomittiin rumiksi ja ihmeteltiin, miten kenellekään voi tulla mieleen päällystää rakennus niillä. Kuinkas kävikään, nyt on lykätty huomattavan ankeita mustia laatikoita valtakunta täyteen, omakotitalojakin.
jfo tykkää tästä
  • 1
  • 100
  • 101
  • 102
  • 103
  • 104