Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Vastaavana esimerkkinä Vuosaari. Ajatuksena on purkaa Merirastilaa ja mahdollisesti alueen asukkaat siirtyvät Vuosaaren aseman ympäristöön uusiin torneihin. Liikenneyhteydet varmasti paranevat, mutta viihtyvätkö ihmiset torneissa paremmin kuin matalissa, luontoon hyvin ihtegroituvissa ja väljästi rakennetuissa Merirastilan taloissa?

Vuosaari on monessa asiassa hyvin erilainen tapaus. Vaikka pidän samoin purkutoimia valitettavina, Vuosaari on nyt ja tulevaisuudessa järkevästi käveltävissä toisin kuin Leppävaara. Vuosaaressa on asemalta todella lyhyt matka niin rannalle kuin luonnon helmaan, kun taas Leppävaarassa ainoa kiinnostava kartanomiljöö on hautautunut epätasaisen kasvun alle. Sori tällainen mainospuhe, mutta kesällä huomasin käyväni aivan liian harvoin Vuosaaren tienoilla ja suosittelen ehdottomasti muillekin.

Etäisyydeltään keskustaan Leppävaara vertautuu mielestäni parhaiten Itäkeskukseen, jota ollaan kuitenkin kovaa vauhtia uudistamassa. Espoo voisi hyvin ottaa mallia, jos intoa löytyy elävöittää ostoskeskuksen ympäristöä aukioilla ja kävelykaduilla.

[Hmm]

^ Kiitoksia noista linkeistä.

Ymmärrän poliitikkojen kritiikin, mutta toisaalta tuntuu siltä, että he haluavat kuuta taivaalta. Perusongelma on, että Sello on liian suuri möhkäle korttelirakenteessa, ja rata- ja tiealue muodostavat todella leveän esteen jalankulkijoille. Ei ole mitään taikatemppua, joka tuon tilanteen muuttaisi. Kuten virasto toteaa, laajan kannen rakentaminen on kallista. Poliitikot valittivat hinnasta jo nyt, mutta näyttää vähän siltä, että he haluavat vielä kalliimpia ratkaisuja. Itse pistäisin myös kysymysmerkin kannen siunauksellisuuden perään. Kansirakennelmat harvemmin luovat kovin kummoista kaupunkitilaa. Nyt hylätyssä suunnitelmassa Selloa olisi laajennettu edelleen, ja laajennuksen alle jäänyt bussiterminaali tuskin olisi ollut mikään miellyttävä paikka. Vrt. Tikkurilan vastaava. Tikkurilan uudesta rautatieasemasta Espoon poliitikot näköjään totesivat ääneenkin, että ei kelpaa meille.

Halpa ja hyvä ratkaisu olisi voinut olla se, että Leppävaaranraitti jatkuisi alikulun kautta radan eteläpuolella kävely- ja ostoskatuna, johon liiketilat avautuvat. Ratsusolan / Lintuvaarantien kohtaan olisi voinut tehdä toisen vastaavan. Näiden katujen varsilla pienempiä rakennuksia olisi voinut uudistaa yksitellen. Nämä mahdollisuudet menetettiin kun Sellon suunnitelma aikanaan hyväksyttiin. Suunnitelmaa kyllä kritisoitiin eikä möhkäle ei ollut kaavoittajan alkuperäinen tarkoitus, mutta sen ajan päätöksenteossa keskusliikkeet voittivat ja möhkäle saatiin. Nyt alikulusta tullaan etäläpuolella möhkäleen kyljelle aikamoiseen epätilaan.

Entä jos onkin niin että se mitä kaupunkien kehittyminen kaipaa onkin juuri enemmän "suuria möhkäleitä"? Suomen talvessa kadut ovat ikäviä paikkoja ja jos kolkkoja lumisia, jäisiä ja liukkaita katuja voikin korvata mukavilla sisätiloilla (julkisen) liikenteen solmukohdissa niin mikä siinä oikeastaan on väärää?

[hylje]

Minusta kaupunki on parempi kun se on tiivis. Suomalaisen kaupunkisuunnittelun ykkösongelma on, että tiiviyttä ja tehokkuutta aivan turhaan pelätään. Ei sitä tarvitse pelätä. On ihan OK, että et itse halua asua siellä. Minä ja moni muu haluavat. Jos olisi varaa.

Helsinginkin seudulla on loputtomasti ties kuinka väljiä ja sietämättömän ihania omakotitaloalueita puiden lomassa.

Kukaan ei joudu rahan puutteen takia asumaan liian tiiviisti ja ahtaasti, sillä väljiltä ja luonnonläheisiltä alueilta löytyvät kaikista edullisimmat lähiöasunnot. Ihmiset joutuvat asumaan liian ahtaasti pienissä asunnoissa koska he haluavat kotipaikakseen tiiviin ja tehokkaan paikan, eli hyvän sijainnin, vaikka se on monta kertaa kalliimpi paikka asua kuin väljä ja luonnonläheinen paikka kauempana. Hyvää sijaintia pitäisi rakentaa niin paljon, ettei sielläkään tarvitse asua liian ahtaasti.

[hmikko]

Entä jos onkin niin että se mitä kaupunkien kehittyminen kaipaa onkin juuri enemmän "suuria möhkäleitä"? Suomen talvessa kadut ovat ikäviä paikkoja ja jos kolkkoja lumisia, jäisiä ja liukkaita katuja voikin korvata mukavilla sisätiloilla (julkisen) liikenteen solmukohdissa niin mikä siinä oikeastaan on väärää?

Toki voidaan päättää, että katutilalla ei ole väliä, ja laittaa kaikki kauppakeskuksiin. Käytännössä näin on tehtykin pääkaupunkiseudun aluekeskuksissa (Itäkeskus, Pasila, Kalasatama, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä jne.). Tämä on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä kaavaselostuksiin, visiopapereihin ja juhlapuheisiin kirjoitetaan. Niiden mukaan pitäisi tavoitella elävää kaupunkia ja katutilaa.

Pyöritän tähän nyt kulunutta levyä: kauppakeskuksen sisäkäytävä ei ole julkista katutilaa eikä se pysty sitä korvaamaan. Kauppakeskuksessa toimitaan kauppakeskuksen omistajan ehdoilla. Omistaja määrää vuokrat ja liikkeiden aukioloajat, mikä rajaa toimijat suht tehokkaasti suuriin ketjuihin ja vastaaviin. Aukioloajan ulkopuolella jalankulkija kiertää möhkäleen ulkokylkeä, joka on käytännössä aina kolkko. Yhden omistajan möhkäle myös rajoittaa paikallista kiinteistömarkkinaa, kun liikekiinteistöjen kehittäminen ja vuokraaminen vähitellen erillisinä rakennuksina ei ole käytännössä mahdollista.

Mutta mitäpä näistä. Suomessa järjestelmä on ajanut nyt niin pitkälle möhkäleiden suuntaan, että paluuta ei käytännössä taida enää olla, kun väestö vanhenee ja rakentaminen jossain vaiheessa vähenee. Noita em. aluekeskuksia tuskin rakennetaan enää uudestaan kuten nyt on tapahtunut esim. Tapiolassa. Järjestelmä ei näytä kykenevän elävän ostos- ja kävelykadun rakentamiseen uuteen keskustaan silloinkaan, kun se on nimellisesti asetettu tavoitteeksi ja kaavassa rakennuksiin pakotetaan liiketiloja. Tulos tuntuu aina olevan jotain Kivistön kaltaista, korkeintaan. Vanhat kaupunkikeskustat ajalta ennen henkilöautoja ovat sitten asia erikseen. Niissä on saatu aikaan joitain onnistumisia.

[JamoL]

Alla esimerkkikuva vihreästä, valjästä, matalasta mutta kaupunkimaisesta. Mitä nyt kukin viihtyisänä kokeekaan...

<sarkasmi>
Tukkoon rakennettu. Useimmista ikkunoista avautuu näkymä suoraan naapurin makuuhuoneeseen. Pihat postimerkin kokoisia, jos sitäkään. Tyylillinen sekamelska. Parkkipaikkoja liian vähän, ja minne kaikki lumi aurataan lumisina talvina?
</sarkasmi>

[arbs]

Patterimäen tähystysvuorossa 06.02.2023

Raideyhteys rajan tuolle puolen on parhaillaan testikäytössä muutaman ForCity Smart Artic X54 -vaunun voimin. Nämä uuden sukupolven matkustajavaunut pyyhältävät vinhaa vauhtia kallion uumenista ja jatkavat tuoreimpien tietojen mukaan aina Leppävaaraan saakka. Horisontissa siintää myös uusi Puustellinmäestä taivaisiin kurottava 16-kerroksinen torni.

OOPS istuu hienosti Leppävaaran muuhun rakennuskantaan tästä suunnasta katsottuna.


Asunto Oy Espoon Mäntylänhuippu on ensimmäinen Puustellinkallion kolmesta 16-kerroksisesta kerrostalosta. JM:n mukaan valmista pitäisi olla huhtikuussa 2024. https://www.jmoy.fi/asunnot/espoo/leppa ... lanhuippu/


kuva: JM Suomi Oy

[Pyöröovi]

https://espoo-leppavaaran-keskus-entrie ... ercel.app/
Leppävaaraa kehitetään eteenpäin uusilla kilpailuehdotuksilla, jotka ovat kovin tervetulleita, sillä aikaisemmat kaavailut olivat luokatonta tasoa. Sivulla voi käydä kommentoimassa ja peukuttamassa parasta/parhaita. Mieluusti näkisin lopputuloksena jonkinlaisen kombinaation Superplus-ehdotuksen muotokielestä ja WALK AROUND -ehdotuksen käveltävyydestä. Sen sijaan Kroketti-ehdotus vaikuttaa hyvin luotaantyöntävältä ja vanhanaikaiselta, enkä ymmärrä, miten joku viihtyisi moisilla kaduilla.

Laitan tähän oheen vielä Hesarin jutun (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010057192.html):

Espoo julkisti uudet havainne­kuvat Leppävaaran kehittämiselle

ESPOON kaupunki julkisti uudet havainnekuvat Leppävaaran tulevaisuuden kehittämiseksi. Kilpailussa on mukana viisi erilaista ehdotusta, joista julkaistiin nyt eteenpäin kehitetyt versiot.

Espoon poliitikot yllättäen tyrmäsivät vuosikausia jatkuneen suunnittelun Leppävaaran keskukselle ja aloittivat suunnittelun puhtaalta pöydältä. Yhtenä syynä suunnittelun aloittamiselle alusta mainittiin aiempien suunnitelmien kalleus sekä se, että niissä ei riittävällä tavalla saatu yhtenäistettyä radan kahta eri puolta.

Nyt uusissa suunnitelmissa on muutamia erilaisia kansiehdotuksia, joilla radan eri puolilla olevaa Leppävaaraa saataisiin yhdistettyä. Kansirakentaminen on verrattain kallista.

WALK AROUND


Kroketti


Lanternat


Super plus


Taikavarpu