Autolla Merenkurkun yli Ruotsiin
Lähetetty: 23.07.20 10:51
Tästä haaveillaan taas ja tosissaan näyttävät olevan. Saas nähdä miten käy....
https://yle.fi/uutiset/3-11445837
https://yle.fi/uutiset/3-11445837
jusa-masa kirjoitti: ↑23.07.20 17:44 Ottaisin ilolla tuon vastaan, sillä mielellään voisi ottaa helpompana vaihtoehtona suuntiman tuon reitin kautta ruotsiin kun hitaasti laivalla turusta tai tornion kautta kiertäen. Veikkaan jäävän haaveeksi vaikka hyvältä vaikuttava projekti näyttäisi olevan. Tekisi lisäksi varmasti hyvää tuon seudun kehitykselle molemmin puolin kurkun aluetta.Jep ja näin eteläsuomalaisena tuo tarjoaisi oivan oikotien Norjan suuntaan. Ruotsissakin on paljon nähtävää itäisellä rannikolla ja mm. Uumajan eteläpuolelta löytyvä Höga Kusten on käymisen arvoinen hienoine maisemineen.
jusa-masa kirjoitti: ↑23.07.20 17:44 Ottaisin ilolla tuon vastaan, sillä mielellään voisi ottaa helpompana vaihtoehtona suuntiman tuon reitin kautta ruotsiin kun hitaasti laivalla turusta tai tornion kautta kiertäen.Laiva kulkee kyllä myös Vaasasta, ja on kulkenut enimmäkseen koko ajan sitten maailmansodan.
hmikko kirjoitti: ↑24.07.20 14:31 Laiva kulkee kyllä myös Vaasasta, ja on kulkenut enimmäkseen koko ajan sitten maailmansodan.Totta, mutta laivavaihtoehdoista otan kuitenkin mielummin turun laivat kun vaasan purkin vaikka matka niillä kestääkin vaasan lauttaa pidempään, mutta tällöin pääsee valmiiksi etelämmäksi kun laivalla on kuitenkin vielä ”pakko”mennä. Ajomatka on parempi Tampereelta Turkuun ja laivat isompia, että mukavampia. Mielelläni menisin kuitenkin ”suoraan” ajaen ilman laivoja jos se olisi matkallisesti järkevää (turun laiva vs tornion reitti).
https://www.wasaline.com/fi/
Pyöröovi kirjoitti: ↑25.07.20 21:58 Jotain kai suunnitelman realistisuudesta kertookin, että Kööpenhaminan ja Malmön välisen silta- ja tunneliyhteyden pituus on 16 kilometriä verrattuna huimaan 60-74 kilometriin. Kaiken lisäksi Vaasa ja Uumaja ovat molemmat alle 100 000 asukkaan kaupunkeja, jotka tuskin huimasti kasvaisivat projektin ansiosta. Kuuden tunnin ajomatka Helsingistä on niin pitkä, että harva rientäisi pohjoiseen päästäkseen Ruotsiin, vaan mieluummin valitsisi edelleen autolautan. No, ehkä suunnitelma olikin vähän tarkoituksellista provoa insinööri-tohtori -kaksikolta.Toisaalta Merenkurkun yhteys olisi luonteeltaan aika erilainen verrattuna Juutinrauman yhteyteen. Pääosin matalaa siltaa tai maapengertä matalassa vedessä.
Voisiko Vaasasta ajaa autolla siltaa pitkin Uumajaan jo 2030-luvulla? Miljardihankkeesta ovat nyt kiinnostuneet myös ulkomaiset sijoittajat
”Mahdollinen se on. Sen toteutumisen todennäköisyys riippuu poliittisesta tahdosta. Jos haluamme Suomen talouteen piristysruisketta, tässä olisi hyvä mahdollisuus”, sanoo tekniikan tohtori Esa Eranti.
Silta maksaisi noin 3–5 miljardia euroa. Hanke on siis suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin tunnin juna -hankkeet Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Eranti laskee, että suunnittelu veisi viisi vuotta ja rakentaminen yhtä kauan. Pengertä tulisi sinne, missä syvyys on alle kahdeksan metriä ja siltaa sinne, missä on syvempää.
Keskustelua on syntynyt. Merenkurkun neuvoston hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r) sanoo, että ulkomaalaiset sijoittajat ovat ottaneet yhteyttä, kun aihe oli esillä kesällä ja syksyllä varsinkin Pohjanmaalla.
”Meihin on ollut syksyn aikana yhteyksissä useampi mahdollinen ulkomaalainen rahoittajataho, mutta en voi mennä yksityiskohtiin. Maailma on täynnä rahaa, joka etsii järkeviä sijoituskohteita. Tällainen pohjoismainen, pitkän aikavälin matalariskinen infrahanke kiinnostaa”, Strand sanoo.
Hän pitää selvänä, että siltaa rahoittaisivat ensisijaisesti Suomi, Ruotsi ja EU, mutta niiden lisäksi ulkopuolisella rahoittajalla voisi myös olla merkittävä rooli. Se saisi sillan käyttömaksuista tuoton.
Strandin mukaan hanke on vaikuttavuudeltaan suurempi kuin tunnin junat, koska silta kytkisi Suomen kiinteästi Eurooppaan. Silta olisi myös tunnin junia halvempi.
Asia otetaan nyt niin tosissaan, että Merenkurkun neuvosto perustaa alkuvuodesta hankkeen, jossa selvitetään asiantuntijoiden voimin rahoitusvaihtoehtoja.
”Se pitää nyt vaan tehdä. Tavoite on, että meillä on 30-luvulla kiinteä yhteys siinä. Tämä ei ole huuhaata, vaikka joku voisi niin kuvitella”, Strand sanoo.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007678395.html