Taloforum.fi

Minusta erittäin asiallinen kirjoitus koskien Kaartin lasarettia. Itse kannatan lähes aina uudisrakentamista, mutta se ei edellytä 1800-luvun talojen purkamista.

Puutalo on Helsingin kaupunkisuunnittelun ja ison rahan tiellä (HS Mielipide 10.5.2022)

Niinkin myöhään kuin vuonna 1997 kaupunkisuunnitteluviraston johtaja Paavo Perkkiö ei pitänyt ongelmana Tehtaankatu 40:n viimeisen näyttävän puutalon purkamista. Kaava on aina sama: ensin jätetään rapistumaan, sitten puretaan.

Tehtaankadulta kivenheiton päässä tuhoamisuhan alla on Kaartin lasaretti, jota halutaan ”kehittää”. HS:n uutisen mukaan (25.4.) kortteli ”avautuu kaupunkilaisten käyttöön”.

Avautua-verbi on mielenkiintoinen, juonikas ja vähättelevä tapa ilmaista se, että 1800-luvun puutalot Kalevankadun ja Lönnrotinkadun kulmasta halutaan purkaa. Puutalossa ollut päiväkoti oli muuten myös kaupunkilaisten käytössä.

Tässä muuten kuva tuosta Tehtaankatu 40:n talosta: https://helsinginkaupunginmuseo.finna.f ... km0000o996

veka kirjoitti: ↑04.03.22 20:24 Ns. Renlundin talo eli Mikonkatu 7 on kevään kunniaksi kuoriutunut muovikääreestään kahden vuoden huputuksen jälkeen. Monenlaista viimeistelyä -lamput, liiketilat jne. - on vielä tekemättä, mutta talon yleisilme ja tunnelma keskustan keskeisellä paikalla Aikataloa ja Ateneumia vastapäätä näkyvät jo. Onhan talo kliininen verrattuna entiseen, mutta ei sentään niin ikävän näköinen kuin itsekin pelkäsin kuvien perusteella. Paljon pelastaa jo rakennuksen kaunis lämmin värisävy.

Projektiuutisten artikkeli tästä talosta:
https://www.projektiuutiset.fi/mikonkat ... orakennus/

Erittäin kiinnostava kirjoitus projektin vaiheista ja rakennuksen muodonmuutoksesta, kiitos! Mukana myös kuvia sisältä ja jopa tuon uusiksi suunnitellun kulmatornin näkymistä Rautatientorin suuntaan. Mielenkiintoinen tieto on värin vaihtuminen julkisivussa. Ylimmän kerroksen seinä on maalattu hieman vaaleammaksi kuin alemmat kerrokset. Senhän jopa näkee kuvasta nyt kun kerrottiin.

Bernheart kirjoitti: ↑10.05.22 21:42 Minusta erittäin asiallinen kirjoitus koskien Kaartin lasarettia. Itse kannatan lähes aina uudisrakentamista, mutta se ei edellytä 1800-luvun talojen purkamista.

Puutalo on Helsingin kaupunkisuunnittelun ja ison rahan tiellä (HS Mielipide 10.5.2022)

Ns. Kaartin lasaretin korttelissa Hietalahden torin pohjoispuolella ollaan nyt siinä tilanteessa, että omistaja eli valtion Senaatti-kiinteistöt myi koko yhden korttelin kokoisen tontin 2020 rakennuksineen, kehitysmahdollisuuksineen ja riskeineen kiinteistösijoitusyhtiö HGR:lle periaatteella ’as it is’. Kauppahinta oli naurettavat 11,5 miljoonaa. Tarina ei kerro, millaisia kehityskeskusteluja HGR ja kaupunki mahdollisesti kävivät aikoinaan.

Korttelin kehittämisessä ei todellakaan ole aikailtu, ja nyt uusi suunnitelma on ensi kertaa nähtävillä. Arvokkaat vanhat kivitalot säästetään, ja niistä uusimman eli 1942 valmistuneen Abrahaminkadun VTT-talon kylkeen tulee uusi rakennus. Länsilaidalla olevat vanhat puutalot poistuvat näyttämöltä, ja niiden paikalle nousee uusi 5-6 -kerroksinen talo. Rakennuksista tulee kaavamuutoksella pääosin toimistotaloja. Myös opetustilat on mainittu. Tontin alle rakennetaan lisäksi päivittäistavarakauppa ja kolmekerroksinen parkkihalli.

Miksi toimistoja, miksi ei asuntoja, joista on pulaa toisin kuin konttoritiloista? Tajusin vain yhden positiivisen näkökohdan. Toimistoissa on se hyvä puoli, että nyt korttelin sisäpiha voidaan helpommin avata läpikulkua varten kaikelle kansalle ja suunnitella puistomaiseksi viherpihaksi ym. Vihreätä ei ole noilla kulmilla yhtään liikaa.

Seuraavaksi alkaa lopullisen kaavaehdotuksen valmistelu. Se on tarkoitus saada nähtäville ja lautakuntaan 2023 loppupuolella.

Kaiken tämän jälkeen sopii kysyä, miksi kaupunki ei ostanut tonttia itselleen ja kaavoittanut sitä ennen myyntiä eteenpäin. Silloin käyttötarkoituksen muutoksesta ja kasvaneesta rakennusoikeudesta aiheutuva arvonnousu olisi saatu itselle eli meille kaupunkilaisille. Samalla olisi voitu harkita luovempia kaavoitusratkaisuja. Esimerkiksi länsilaidan uudisrakennuksesta olisi voitu tehdä hieman lyhyempi, jolloin yhteydeksi keskellä olevalle puistopihalle olisi syntynyt leveä viherkäytävä. Tai jotain muuta mieluisaa, esim. asuntoja. Haluttiinko taas vain päästä helpommalla ulkoistamalla kehitystyö suunnitteluvarauksen saaneelle HGR:lle?

Näissä ajatuksissa tuore sitaatti (Arkkivahdin blogista) arkkitehti Timo Vormalalta: "Se on minun kauhuni, tämä investoripohjainen kaupunkisuunnittelu."

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2022-000100

Niin siis on ymmärrettävää, että kaupunki on aliresurssoitu eikä kykene hoitamaan tällaisia asioita kunnolla vekan kuvailemalla tavalla. Toisaalta yksityisiltä tahoilta voi myös vaatia hiukan parempaa. Tuskin kukaan pitää uutta rakennusta arkkitehtuurin riemuvoittona, ainoastaan kaunis ympäristö pitää sen jokseenkin siedettävänä. Mielestäni koko projektin tavoite elävöittää korttelin sisäpihaa perustuu samoin epäuskottaville oletuksille. Kuka nyt tuonne eksyy toimiston työntekijöiden lisäksi?

Hyödyt ovat niin pienet suhteessa haittoihin, että vaikea tätä projektia on kannattaa.

Paciuksenkadun ja Tukholmankadun risteykseen Meilahdessa on tulossa uusi asuintalo, ja entinen sairaanhoito-opisto muutetaan myös asunnoiksi.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008807758.html

Noista asunnoista tulee olemaan hienot näkymät kauas yli meilahden ja munkkiniemen. Niistä nauttiakseen joutuu kuitenkin kestämään jatkuvaa autoliikenteen melua molemmin puolin taloa.

Tässä suunnitelmat jos joku missasi.
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/20 ... lostus.pdf

Tämä on Kojamon hanke, joten vuokra-asuntoja tähänkin pukkaa. Vanhan sairaanhoito-opiston kapearunkoiset rakennukset pitkine keskikäytävineen soveltuvatkin firman strategiaan erinomaisesti: pieniä yksiöitä ja kaksioita. Sen sijaan pienasuntojen sijoittaminen timantin malliseen uuteen kulmataloon on hyvin hankalaa. Saas nähdä, miten meinaavat tämän selvittää.

Uudisrakennus kulmassa on masentavan askeettisen näköinen. Voisi sanoa, että tämä on Helsingissä jo nähty. Eikö parempaan enää pystytä, paikkahan on koko kaupungin näkyvimpiä? Sopinee tosiaan myös ihmetellä, kuka haluaa asua noin liikennöidyssä paikassa? No, aika moni tietysti, jos hinta on sopiva, mutta jotain muuta tuolle paikalle olisi minustakin pitänyt keksiä.

Asemakaavan muutoksen selostuksesta huomasin ainakin itelleni uuden tiedon: Helsinkiin suunnitellaan jollain tasolla myös maanalaista pikaratikkaverkkoa, jonka Pasila-Paciuksenkatu -linjaus kulkee tämän kaava-alueen alitse. Tunnelin suuaukko tulisi aivan tontin viereen.

veka kirjoitti: ↑16.05.22 11:52 Asemakaavan muutoksen selostuksesta huomasin ainakin itelleni uuden tiedon: Helsinkiin suunnitellaan jollain tasolla myös maanalaista pikaratikkaverkkoa, jonka Pasila-Paciuksenkatu -linjaus kulkee tämän kaava-alueen alitse. Tunnelin suuaukko tulisi aivan tontin viereen.

Miksi Helsingissä ei rakenneta uusia metrolinjoja? Jos Pasilasta kerran tulee uusi "kaupungin sydän" niin siitäkin vois vetää joku linja vaikka Hakunilaan tai Pähkinärinteen.

veka kirjoitti: ↑16.05.22 11:52 Sopinee tosiaan myös ihmetellä, kuka haluaa asua noin liikennöidyssä paikassa? No, aika moni tietysti, jos hinta on sopiva, mutta jotain muuta tuolle paikalle olisi minustakin pitänyt keksiä.

Väitän että kaupungissa on vähintään satoja vastaavia paikkoja joissa on jo taloja eikä niitä juuri ihmetellä.

vallzo kirjoitti: ↑16.05.22 12:27 Miksi Helsingissä ei rakenneta uusia metrolinjoja? Jos Pasilasta kerran tulee uusi "kaupungin sydän" niin siitäkin vois vetää joku linja vaikka Hakunilaan tai Pähkinärinteen.

Metrot ovat ihan jäätävän kalliita rakentaa. Länsimetro 100M€/km. Jos nyt ensin saataisiin se seudullinen pikaratikkaverkko pohjalle. Vertailun vuoksi Raide-Jokeri on ollut jotain 20M€/km, eli yhdellä metrokilometrillä saat viisi pikaratikkakilometriä, yhdellä metrolinjalla saat viisi pikaratikkalinjaa jne.

Eli jos rakennetaan metrolinja, pitää rakentaa ihan selvästi tiiviimmin uusien asemien ympärille. Kokoluokkaa viisi kertaa tiiviimmin kuin mitä ratikan kanssa tehtäisiin, eli kokonaisuudessaan tiivistystarve on jotain luokkaa 10x. Useimmissa lähiöissä tämä tarkoittaa kaupunkirakenteen tiivistämistä umpikortteleiksi. Keskustassakin varmaan kannattaisi tiivistää, jonka toteutustavan jätän lukijalle harjoitustehtäväksi. En mä vastusta, siitä vaan. Mutta yleensä Helsingin seudulla ollaan niin saatanan allergisia millekään kaupunkia muistuttavalle rakentamiselle (jopa JÄTKÄSAARESSA!) että onnea matkaan tarvitaan ja paljon.

Toisekseen Pasilan rummutus “kaupungin sydämenä” on puolivillaista pöhinää jolla ei ole todellisuuspohjaa. Pasilassa on niin vähän tiiviisti rakennettua kaupunkia, että se soveltuu lähinnä vaihtopaikaksi joukkoliikennevälineestä toiseen kun menet toiselle puolelle Pasilaa. Se on harvan matkan lähtö- tai päätepiste ja sellaisena se tulee pysymään vielä pitkään, koska uskottavia kehitysprojekteja muuttaa asia ei ole.

Hmm kirjoitti: ↑16.05.22 14:02 Väitän että kaupungissa on vähintään satoja vastaavia paikkoja joissa on jo taloja eikä niitä juuri ihmetellä.

Täytyy tunnustaa, ettei mieleen tule yhtään vastaavanlaista paikkaa. Siis tuommoista, jossa pääkatu haarautuu loivasti kahteen suuntaan, ja siihen ahtaimpaan kulmaan ja vieläpä tiukasti sen kärkeen sijoitetaan asuintalo tuohon tapaan.

^ Samaa kummastelin itsekin, siihen vielä joku kaahaa talon kulmaan sanokaa mun sanoneen.
Ja kyllähän toi paikka tyylikkäämmän rakennuksen ansaitsisi, tonttihan on mitä mainioin.
Mutta ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin; ylimmissä asunnoissa on varmasti oikein mukava köllötellä ja kortteli tulee tehokkaasti käytettyä.

Mutta kaiken kaikkiaan onhan toi ihan s/m-paikka asuintalolle....nuoret kuitenkin varmasti tykkäävät, on lyhyt matka rafloihin...

veka kirjoitti: ↑16.05.22 21:47 Täytyy tunnustaa, ettei mieleen tule yhtään vastaavanlaista paikkaa. Siis tuommoista, jossa pääkatu haarautuu loivasti kahteen suuntaan, ja siihen ahtaimpaan kulmaan ja vieläpä tiukasti sen kärkeen sijoitetaan asuintalo tuohon tapaan.

Eiköhän Hmm tarkoittanut sitä, että keskusta on vääränään vilkkaan kadun vieressä olevia asuintaloja. Ei näyttäisi enää kovin keskustalta, jos ne purettaisiin epäterveellisinä ja pahoina paikkoina elää. Näissä on muuten moninkertaiset neliöhinnat verrattuna metsäiseen ja terveelliseen Kontulaan.

Kurvissa on asuintalo Hämeentien ja Helsinginkadun terävässä kulmassa. Myös Kurvista kivenheitto pohjoiseen Mäkelänkadun ja Hämeentien terävässä kulmassa on asuintalo. Ylipäätään loivasti haarautuvia pääkatuja on melko vähän, mutta monessa niistä on asuintaloja.

Ja jos autojen törmääminen taloihin on ongelma, syyllinen on auton ratissa ja ratkaisu on rajoittaa autoilua, ei taloja.

hylje kirjoitti: ↑17.05.22 11:11 Eiköhän Hmm tarkoittanut sitä, että keskusta on vääränään vilkkaan kadun vieressä olevia asuintaloja. Ei näyttäisi enää kovin keskustalta, jos ne purettaisiin epäterveellisinä ja pahoina paikkoina elää. Näissä on muuten moninkertaiset neliöhinnat verrattuna metsäiseen ja terveelliseen Kontulaan.

Kurvissa on asuintalo Hämeentien ja Helsinginkadun terävässä kulmassa. Myös Kurvista kivenheitto pohjoiseen Mäkelänkadun ja Hämeentien terävässä kulmassa on asuintalo. Ylipäätään loivasti haarautuvia pääkatuja on melko vähän, mutta monessa niistä on asuintaloja.

Ja jos autojen törmääminen taloihin on ongelma, syyllinen on auton ratissa ja ratkaisu on rajoittaa autoilua, ei taloja.

Joo, juuri tätä.