Taloforum.fi

Vautsi. Tämä on tavattoman hieno projekti, josta helsinkiläiset voivat olla iloisia ja ylpeitä. Ei tullut näköistaloa, mutta entisen henki on tallella. Uusvanha rakennus istuu paikalleen kuin olisi aina ollut siinä. Jos tällaiseen on tahtoa ja osaamista, linja saisi kernaasti jatkua muuallakin kantakaupungissa.

Parkkipaikat ovat talon alla kolmessa kerroksessa. Onko tuo erikoisen näköinen loota autohissi?

veka kirjoitti: Jos tällaiseen on tahtoa ja osaamista, linja saisi kernaasti jatkua muuallakin kantakaupungissa.

Tuo julkisivu oli ilmeisesti kaavalla suojeltu, eli kysessä oli pakko eikä tahto. Ja rekonstruktio taitaa koetella suojelun/lupien rajoja, kun muutoksia kuitenkin tulee aika lailla. Sikäli kun havaitsen, uusi katto on korkeammalla kuin vanha, ja ikkuna-aukotus tietysti täysin erilainen.

Hesari teki pienen selventävän jutunkin aiheesta. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005176099.html

hs.fi kirjoitti:Satavuotiasta arvotaloa puretaan Helsingin Tähtitorninvuorella – rakennuslupa sekä kieltää että sallii purkamisen

Helsingin arvokkaimpiin alueisiin kuuluvalla Tähtitorninvuorella on käynnissä vanhan rakennuksen purkaminen. Tilanne on herättänyt viime päivinä vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Purettava rakennus on Tähtitorninkadun varrella sijaitseva 1900-luvun alussa rakennettu yksityinen tennishalli. Myöhemmin rakennus on toiminut Yleisradion studiona. Nyt tontille ollaan rakentamassa yhdeksää uutta arvoasuntoa.

Purkaminen on aiheuttanut ihmetystä muun muassa siksi, että rakennusprojektista vastaava Auratum kertoo verkkosivuillaan, että ”rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on suojeltu ja se tullaan palauttamaan alkuperäiseen asuunsa.”

Sama asia todetaan myös hankkeen rakennusluvassa. Rakennusluvan mukaan rakennusta ei saa purkaa. Hieman hämmentävästi rakennusluvassa kuitenkin todetaan myös, että osan rakennuksesta saa korjata ”uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla”. Siis purkaa.

Rakennusvalvontaviraston rakenneyksikön päällikkö Risto Levanto kertoo, ettei lupa estä purkamista.

”Huomattava osa rakennetaan uudelleen”, hän sanoo.

Auratumin rakennuttajapäällikkö Pasi Savolainen kertoo, että osa rakennuksesta oli niin huonossa kunnossa, että sitä pidettiin korjauskelvottomana. Uudesta rakennuksesta on tarkoitus tehdä julkisivultaan vanhaa vastaava.

”Teemme yhteistyötä kaupunginmuseon kanssa ja heiltä on tullut ohjeistus, että miten pitää rakentaa. Kaikki mitä pystytään säästämään, on pyritty säästämään”, Savolainen kertoo.

Tontille rakennettavat asunnot tulevat olemaan suuria, keskikooltaan yli 150-neliöisiä. Huoneistoissa on kodinhoitotila ja kaksioita lukuun ottamatta myös sauna.

Vanhojen talojen purkaminen herättää nykyään usein suuria tunteita helsinkiläisissä. Reaktioissa voi nähdä merkkejä siitä, että 1950- ja 1960-luvulla kaupungissa vallinnutta purkuvimmaa on pidetty jälkikäteen ymmärtämättömänä.

HS:n toimittaja Antti Manninen on tehnyt Helsingin puretuista taloista pitkän juttusarjan. Kaupunkilaiset katsoivat purkuvimmaa pitkään sivusta. Lopulta hotelli Kämpin purkamisesta 1960-luvun puolivälissä tuli eräänlainen käännekohta. Se oli sodan jälkeen oikeastaan ensimmäinen suuri purkuhanke, joka herätti vilkkaan keskustelun lehdistössä.

Kämp purettiin, mutta tapauksen jälkeen talojen purkamiseen alettiin suhtautua eri tavalla kuin ennen. Kämpin tilalle rakennettiin uusi talo, jonka julkisivu on osittain samanlainen kuin puretun rakennuksen.

Kulosaaren ostarin kaava on lautakunnan listalla. Ostarin purkamiseen on näemmä päädytty. Viimeksi kun näin niin siitäkin taisi vielä olla debattia. Kuvat viitesuunnitelmasta.

Onneksi purkavat vanhan ostarin. Sen sijaan uudisrakennusten tyyliä joutuu taas ihmettelemään. Eivät nuo ympärillä olevat vanhat asuintalot varmaan mitään kuolematonta arkkitehtuuria edusta, mutta siitä huolimatta uudet voisivat istua edes jotenkin sivistyneesti maisemaansa. Kaiken lisäksi saadaan taas nippu näitä neliön muotoisia isoja ikkunoita, joita alkaa näkyä joka suunnalla, jopa Helsingin keskustassa. Onkohan tämä jokin aikamme muotioikku? Suunnittelijalta ei kyllä isoa osaamista vaadita, kun tällaisia tekee. Onpa köyhää.

Ei kai nuo ole kuin hahmotelmia massoista yms..

Vallilan pohjoisosan hanke on nyt nähtävillä. Lisää pistetaloja ja lähiötä jo muutenkin sekavaan ympäristöön. Linkki

Pitäisikö tuonnekin vain koittaa mahduttaa umpikortteleita? Vai millä taikaiskulla tuonne syntyisi "lähiön" sijasta "kaupunkia"? Tai voisiko olla ihan hyväkin juttu, että kaupunkirakenteesta löytyy myös rauhallisempia alueita kuten Vallila. Ihan hyvää täydentämistä minusta, mitä nyt Mäkelänkatua voisi rajata paremmin pohjoiseen päin mentäessä.

Hotel AVAn tilalle tässä vaiheessa suunnitellun rakennuksen mittakaava:

Varmasti löytyy kovaa vastustusta tuolle korkealle pytingille,joten luultavasti tulee madaltumaan varsinaisessa kaavassa.

Siinä on vaan kaupungin vuokra-asuntoja ja opiskelijakämppiä ympärillä. Ketään tuskin kiinnostaa.

Toivottavasti tornitalo toteutuu. Mitään järkevää syytä valittamiselle en edes näe, sillä naapurissa Itä-Pasilassa korkeita rakennuksia on lukematon määrä.

ari.kalla kirjoitti:Siinä on vaan kaupungin vuokra-asuntoja ja opiskelijakämppiä ympärillä. Ketään tuskin kiinnostaa.

Siinä kauppaopiston takanahan on se "Vallilan halutuin taloyhtiö", missä järkyttyvän kokoinen sisäpiha ja kuulemma Frasier-tason kriteerit että pääsee muuttamaan siihen yhtiöön. Niitä voi hyvinkin järkyttää, että mäen päälle nousee tusinantoista kerrosta.

Olin asukastilaisuudessa. En havainnut vastustusta tornitalosta.

Kävin kehumassa suunnittelijalle, että kiva juttu kun tiivistetään. Voisi olla tiiviimpääkin. Ja kehut tornitalosta. Lisäksi lähetin kaavoittajalle kirjallisen palautteen. Jos tornitalon näkee kivana asiana, niin kannattaa laittaa palautetta, jos siis on helsinkiläinen. Vielä enemmän painoarvoa mielipiteellä luulisi olevan, jos asuu lähistöllä (kuten minä).

Krio kirjoitti:

ari.kalla kirjoitti:Siinä on vaan kaupungin vuokra-asuntoja ja opiskelijakämppiä ympärillä. Ketään tuskin kiinnostaa.

Siinä kauppaopiston takanahan on se "Vallilan halutuin taloyhtiö", missä järkyttyvän kokoinen sisäpiha ja kuulemma Frasier-tason kriteerit että pääsee muuttamaan siihen yhtiöön. Niitä voi hyvinkin järkyttää, että mäen päälle nousee tusinantoista kerrosta.

Kyseisestä korttelista on kuitenkin parisataa metriä suunnitellun tornitalon paikalle, joten toivon kaavoittajilla ja kunnallispoliitikkojen pysyvän viileän rauhallisina, eivätkä alkaisi tanssia muutaman nimbyn pillin tahtiin.

Mielestäni kyllä alueen pohjois-koillisreunan taloissa voisi myös kyllä kaikissa olla se 12-kerrosta. Taloista kun avautuu upeat maisemat Vallilanlaaksoon ja parista jopa merelle asti, niin en näe mitään syytä säästellä kerroksissa.

Laitoin myös palautetta sunnittelijoille. Oma lehmä ojassa siinä mielessä että meillä on asunto Vallilassa (ei tosin suunnittelualueella) niin tietenkin toivoisi että tämä suunnitelma tukisi alueen kehitystä osana kantakaupunkia.

Minusta tästä jää vähän puuttumaan pitkäjänteinen ote sunnittelussa. Ei voida tehdä ihan kantakaupunkia tähän hätään, no laitetaan sinne kuitenkin pari pistetaloa niin ainakin tuli tiivistettyä. Tuossa tornisysteemissähän on esimerkiksi umpikorttelin alkeet, jättäisivät päädyt ikkunattomaksi niin ehkä jonain päivänä.. .

Suunnittelijat taisivat sanoa että tämä on ensimmäinen luonnos ja että he ottavat vastaan palautetta.