Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Ylen minisarjassa arkkitehdit pääsevät esittelemään Tanssin taloa lennokkaiden askelten siivittäminä: https://areena.yle.fi/1-50981638

[hmikko]

Jaha, Sponda haluaa pistää Malminkartanon metsän lihoiksi. Kutsukilpailu meneillään yhteistyössä SAFA:n kanssa.

https://www.safa.fi/kilpailu/malminkart ... ukilpailu/

Joskus takavuosina, taisi olla uuden yleiskaavan yhteydessä, esiteltiin semmoisia täydennysrakentamisvisioita, joissa Malminkartanoa tiivistettiin ja vähän laajennettiin reunoilta, sekä etelä- että pohjoisosaa, ja kallio ja metsä jätettiin koskematta. Niistä suunnitelmista ei ole tainnut seurata sen kummemmin mitään. Vuorenjuuren laajennuslämpäre townhouseineen valmistui jo ennen niitä suunnitelmia.

[veka]

Valtuusto hyväksyi eilen Laakson sairaalan uuden asemakaavan. Massiivinen päätös, massiivinen hanke. Ei tule heti mieleen toista yhtä isoa yksittäistä rakennushanketta kaupungissa. Uutta rakennusalaa on kerrassaan 140 000 k-m2, kun mukaan luetaan myös maanalaiset kerrokset. Vertailun vuoksi: Elielinaukion Klyygan kerrosala on luokkaa 30 000 k-m2, ja sitäkin pidetään valtavan kokoisena. Eteläsataman Arkkitehtuuri- ja design-museon kooksi arvioidaan 9 000 k-m2. Sairaalakompleksin rakentaminen ajoittuu vuosille 2022-2030.

[Eeros]

^ Jotenkin positiivista että tuokin osa-alue vielä tässä ahneuden ajassa huomioon otetaan. Kansallinen terveydenhoito. Olettaisi olevankin sivistyneen yhteiskunnan tärkempiä asioita.

Mutta toi jääkiekkoilua varten suunniteltu helvetillinen klöntti (alimmassa kuvassa, yllä olevassa postauksessa, yläoikealla) on kuin raiskauksen jälki Helsinki-impyen kuulakkaalla iholla.
"Huippu-urheilu" - haitallinen ilmiö, bisnes, jota ei mitenkään pitäisi tukea eikä siihen nuorisoa kannustaa.
Ei varsinkaan -jo esteettisestikin rumaa- "lätkää".
Tervehenkistä liikuntaa sen sijaan kyllä.

[arbs]

Lyyra on viimeinkin alkanut kohoamaan katutason yläpuolelle. Hakaniemen metroaseman pohjoispää suljettiin jälleen tammikuun alussa ja HSL:n mukaan se pysyy suljettuna Lyyran valmistumiseen (2023) asti. https://www.sttinfo.fi/tiedote/hakaniem ... d=69928199

[veka]

Harvoinpa poliitikkojen päätökset antavat aihetta itkuun ilosta, mutta tänään tuli tippa linssiin aamulehden ääressä. Nimittäin, eilen kaupunkiympäristölautakunta teki jymypäätöksen ja äänin 12-1 päätti esittää kaupunginhallitukselle ryhtymistä toimiin Vanhankaupunginkosken padon purkamiseksi. Enpä olisi uskonut.

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Emma Kari ja 17 muuta valtuutettua. Tämähän ei takaa vielä mitään, ja samaa on yritetty usean kerran ennenkin, mutta ilmeisesti asia on ollut esillä puolueiden neuvotteluissa, ja nyt tuuli on vihdoin kääntynyt. Suurin arjen sankari taitaa kuitenkin olla Jasper Pääkkönen, joka on jaksanut vuosia tehdä töitä haaveensa puolesta.

Mikä mielenkiintoista, virkamiesten laatima päätösehdotus oli tasan päinvastainen. Vastustamiseen he käyttivät kuusi liuskaa tiheää tekstiä. Sivulta 4 mm. löytyy tällainen tiivistelmä:

Selvityksen perusteella voidaan todeta tiivistäen, että patoa ja sen ympäristöä koskevan oikeustilan ja asiassa esitetyn selvityksen valossa patoa koskevan s-3-suojelumerkinnän kumoaminen ja siten padon purkaminen ei ole rakennussuojelua koskevan oikeudellisen sääntelyn kannalta mahdollista.

Tiukka arvio, eikä edes ainoa virkakunnan laatimassa paperissa. Taitaa kuitenkin olla yhä niin, että sellaisen päätöksen jonka ihminen on tehnyt voi ihminen myös muuttaa. Nyt alkanee kuitenkin tiukka vääntö.

Tässä vielä historiallinen lause lautakunnan päätöksestä:

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää kaupungin ryhtyvän tarvittaviin toimiin Vanhankaupunginkosken padon purkamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

https://www.hel.fi/static/public/hela/K ... index.html

kuva: tuntematon kuvaaja, 1890-luku, Helsingin kaupunginmuseo

[Xerdoz]

Mitähän tuolla Lyyralla saavutetaan? Olivatko edelliset rakennukset vaan huonokuntoisia? Samanverran jotakuinkin pinta-alaa, mitä nykyisissäkin rakennuksissa. Ja tuo entinen rakennus tuossa "oikealla puolella" oli ihan mielenkiintoisen näköinen, vaikka ei mikään komistus ollutkaan.

[Hmm]

Mitähän tuolla Lyyralla saavutetaan? Olivatko edelliset rakennukset vaan huonokuntoisia? Samanverran jotakuinkin pinta-alaa, mitä nykyisissäkin rakennuksissa.

Uusissa rakennuksissa on miltei kaksi kertaa enemmän kerrosalaa. "[vanhojen] rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on
11 310 k-m2. Kaavaratkaisun myötä kaava-alueen kerrosala kas-
vaa 9 090 k-m2 ja on yhteensä 20 400 k-m2."

https://www.hel.fi/static/public/hela/K ... /Liite.pdf

[veka]

Hesari jatkaa Töölön Meander-käärmetalon puffaamista (edellinen vastaava mainosjuttu ilmestyi lehdessä viime syyskuussa) :

Luksus­asuntoja Kiasman arkki­tehdin suunnittelemasta kerros­talosta ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille

Ennakkovaraajien listalle oli ilmoittautunut 3 700 hakijaa

Talon uudessa lanseerauksessa on käytetty aika taitavaa markkinointikuviota. Jos halusit nähdä asuntojen pohjapiirrokset, piti kirjautua ennakkomarkkinointirekisteriin. Tämän tehneet olivat sitten 'ennakkovaraajia' ("Taloon on jo 2 500 ennakkovaraajaa", HS 17.9.2021). Seuraavassa vaiheessa asuntoihin voi jättää oikeita varaushalukkuuksia, ja varausoikeudet arvottiin tammikuussa. Vielä voi kuitenkin ilmoittautua varausjonoon, sillä jonot voivat vielä liikkua, kerrotaan talon sivuilla. Erittäin taitavaa sitouttamista. Yhtään asuntoa ei kuitenkaan ole vielä kadonnut asuntolistalta merkkinä todella myydystä tai pysyvästi varatusta asunnosta.

Ennakkovaraajat ja muut talosta kiinnostuneet lienevät jo huomanneet, ettei asunnoissa ole lainkaan taloyhtiölainaa. Tälle en keksi muuta syytä kuin rakennuttajan (Newil&Bau) puutteellinen vakavaraisuus, käytännössä vakuuden puute, lainajärjestelyn kalleus, haluttomuus ottaa rahoitusriskiä tms. Taloyhtiölainan sijaan tarjotaan N&B-rahoituksen tarjoamaa Aktia Pankin asuntolainaa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008593926.html

[Pilvilinna]

NB:n liikevaihto oli 2020 4,2 miljoonaa euroa. Hieno saavutus räjähtää useamman kymmenen miljoonan hankkeen grynderiksi Töölössä. Siinä pitää kassavirta olla kohdilleen mitoitettu, ettei sukelleta konkurssiin tai rahoitukselle.

[Raksa]

Länsi-Helsinkiin suunnitellaan kahta uutta yleistä saunaa

Kaupunki on hakenut vuokralaista ja toteuttajaa yhteensä kolmelle yleiselle saunapaikalle. Saunapalveluiden kysyntä on Helsingissä viime vuosina kasvanut, ja kaupunki vastaa tarpeeseen tarjoamalla tontteja keskeisiltä rantapaikoilta. Helsingin merellisen strategian mukaisesti kaupunki haluaa edistää rantojen palveluiden kehittämistä.

Viime kesänä toteutetussa haussa etsittiin toteuttajaa kolmelle saunapaikalle, jotka sijaitsevat Hietaniemessä, Seurasaaressa ja Tarvossa. Hakemuksia saapui yhteensä 20 kappaletta. Hakemusten ja jatkoneuvottelujen pohjalta Hietaniemen saunapaikan varauksensaajaksi esitetään Vesiurheilukeskus Laguuni Oy:tä ja Seurasaaren saunapaikan osalta KF Restaurants Oy:tä. Tarvon saunapaikan osalta arviointiryhmä katsoi, ettei hakijoilla ollut edellytyksiä edetä jatkoon. Tarvon saunapaikka laitetaan avoimeen hakuun vapaana toimitilatonttina.

Arviointi tehtiin laatuun perustuvana kokonaisarviointina, jossa painotettiin erityisesti soveltuvuutta kunkin alueen olemassa olevaan toimintaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, hankkeen toteuttamiskelpoisuutta unohtamatta.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutise ... sta-saunaa

Toivoisi tietysti että tulisi taas jotain Löylyn tasoista

[hmikko]

Hotellibuumi ratsastaa jälleen.

HS: Helsingin kanta­kaupunkiin on avautumassa viisi uutta hotellia – Myrskyn lailla iskenyt ahdinko alkaa heikentyä

[Pyöröovi]

^Kaisaniemen puistoon, juuri valmistuneen Rautatieaseman hotellin naapuriin, nousee uusi S-ryhmän hotelli. Jutun mukaan S-ryhmä aikoo tiedottaa lisää tietoja hankkeistaan ensi kuussa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008632991.html

Tarkoitus kuulemma elävöittää ympäristöä, mutta jälleen ihmettelen suht uuden Ilmatieteen laitoksen Säätalon kokonaisvaltaista purkamista, vaikka samasta rungosta olisi varmasti voinut kehittää uudenkin rakennuksen.


Vrt. Säätalo


Hotelli onneksi virkistää hieman kuollutta kulmaa Helsingin keskustassa.

[veka]

Ns. Renlundin talo eli Mikonkatu 7 on kevään kunniaksi kuoriutunut muovikääreestään kahden vuoden huputuksen jälkeen. Monenlaista viimeistelyä -lamput, liiketilat jne. - on vielä tekemättä, mutta talon yleisilme ja tunnelma keskustan keskeisellä paikalla Aikataloa ja Ateneumia vastapäätä näkyvät jo. Onhan talo kliininen verrattuna entiseen, mutta ei sentään niin ikävän näköinen kuin itsekin pelkäsin kuvien perusteella. Paljon pelastaa jo rakennuksen kaunis lämmin värisävy.

Vähän jäin ihmettelemään seiväpinnan epätasaista rappausjälkeä. Kun aurinko paistaa Mikonkadun suuntaisesti, valo muotoilee seinäpinnan tarkasti ja armottomasti. Jos tämä jälki on taiteellista vaikutelmaa tms., sen tulisi kai olla samanlaista kaikkialla. Tiedä häntä. Kesän valossa näkee ehkä paremmin.

Hieman tarinaa ja kuvia rakennuksen vaiheista on Talon sivulla 174. Havainnekuvissa seinän väri on kylmempi.

viewtopic.php?t=144&start=2595

[MindW]

Kiitos kuvista! Toivo Korhosen arkkitehtuuri alkaa olla todella uhanalaista keskustan alueella. Hävitetty tai rungoltaan uusiokäytetty on niin Pukevan tavaratalo, yliopiston hallintorakennus, Valmetin pääkonttori kuin tämäkin. Jäljellä taitaa olla enää uusi Heimolan talo, johon siihenkin on tehty merkittäviä muutoksia.

Edit: olisi voinut lukea paremmin Vekan viestin, jossa on linkitetty vastaava kuvakimara. No, on tässä sentään yksi uusi kuva rakennuksen ensimmäisestä vaiheesta.

Talon historiaa (ennen nykyistä remonttia), tekstin lähde: Helsingin Kaupunginmuseo
Arkkitehti Selim A. Lindistin vuonna 1909 suunnittelema rakennus, jota korotettiin vuosina 1926-1928 ja vuonna 1945. Rakennus peruskorjattiin vuosina 1983-1987. Agroksen talo rakennettiin alun perin pienen makasiinirakennuksen ympärille (Arkkitehti Waldemar Aspelin 1903), joka jäi rakennuksen osana viimeiseen korjaukseen asti. Selim A. Lindqvistin suunnittelema katurakennus oli alun perin kolmikerroksinen kulmatornillinen liiketalo. Rakennusta korotettiin kahdella kerroksella ja julkisivua muutettiin vuosina 1926-1928. Pohjakerroksen julkisivu yksinkertaistettiin ja kulmatornin erkkerit poistettiin vuosina 1939-1940 Arkkitehti Gösta Juslén). Viime sodan loppuvaiheessa osui taloon pommeja, ja korjaustöiden yhteydessä vuonna 1945 rakennusta korotettiin kerroksella (arkkitehti Erkki Huttunen). Talo peruskorjattiin vuosina 1981-1987 (arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen). Kuusi kerrosta (3+2+1)

Rakennuksen paikalla sijainnut rakennus, 1900-luvun alku:

https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... km0000mja0

Ensimmäinen vaihe, 1910 jälkeen:

https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... km0000px7p

Korotuksen jälkeen ennen pohjakerroksen ja erkkereiden muutosta, 1920-luvun loppu:

https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... 5:00000v67

Ennen 80-luvun peruskorjausta:

https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... km0000nuky

Ennen nykyistä remonttia: