Taloforum.fi

[TurkuCubed]

Yksi Suomen viimeaikojen merkittävämpiä kulttuurihankkeita etenee suljettujen ovien takana. On harmillista että kaikilta kolmelta ryhmittymältä ei saada nähdä havainnekuvia, sillä olisi ollut mielenkiintoista nähdä millaisia erilaisia ratkaisuja haastavalle tontille on keksitty. Tietysti tästä hankkeesta olisi alunperinkin pitänyt järjestää kunnollinen arkkitehtuurikilpailu.

Konserttitalon kamppailu siirtyy valtuustoon – kaupunginhallitus ei äänestänyt salaisesta esityksestä



Poliittinen kamppailu Turun uuden konserttitalon hankinnasta ja rakennuspaikan sinetöinnistä käydään vasta valtuustossa 18. lokakuuta. Hankinta oli esillä kaupunginhallituksen salaisena pykälänä maanantaina.

Salaisuutta perusteltiin julkisuuslain pykälillä, joiden mukaan julkista hankintaa koskevat asiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun sopimukset on tehty. Nuo pykälät ovat myös estämässä kohteesta käytävän julkisen keskustelun ennen valtuuston kokousta. Esimerkiksi havainnekuvia ei julkaista.

Turun Sanomien tietojen mukaan hankinnasta ei äänestetty vielä kaupunginhallituksessa. Valtuustossa edessä saattaa kuitenkin olla kiperä kina, sillä valtuustoryhmistä ainakin Perussuomalaiset, keskusta ja Liite Nyt vastustavat tykkänään rakentamista Itsenäisyydenaukiolle.

Sdp:n valtuustoryhmää kahlitsee taas kunnallisjärjestön edustajiston hyväksymä kuntavaaliohjelma, jossa vastustetaan tuloa Itsenäisyydenaukiolle. Vasemmistoliitto penää kokonaispakettia, jossa ratkaistaisiin sekä konserttitalo että taiteilijoiden työtilat.

Konserttitalon kohdalla valtuustolle tuodaan kolme vaihtoehtoa suunnittelijaksi ja toteuttajaksi eli Turun allianssikumppaniksi. Auralissa ovat mukana Skanska Talonrakennus Oy, Skanska Infra Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy, SRV–ALA:ssa SRV Rakennus Oy sekä Arkkitehtitoimisto ALA Oy, Harmoniassa Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy. Kukin ryhmittymä on tehnyt oman suunnitelmansa.

Turun ehtojen mukaan uuteen konserttitaloon pitää tulla 1 400-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen kakkossali. Turun johdon suosimaa vaihtoehtoa kuvataan sellaiseksi, joka korkeimmalta kohdaltaan ylittää Kaupunginteatterin korkeuden.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... sityksesta

[TurkuCubed]

Siinä se nyt sitten on. Kaupunginvaltuusto päätti ilmeisen pitkän keskustelun jälkeen äänin 37-29 (1 tyhjä) vahvistaa konserttitalon rakentamisen Itsenäisyyden aukiolle. Samalla allianssikumppaniksi valittiin suunnitteluryhmä Harmonia, jonka muodostavat Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy -nimettynä alihankkijana Laidun-design Oy. Turkulaisille PES-Arkkitehdit ovat tuttuja ratapihan areena ja elämyskeskus hankkeesta.

https://www.turku.fi/uutinen/2021-10-19 ... erttitalon

[hmikko]

Aika uskomatonta, jos tuo todella tilataan ilman avoimempaa suunnittelukilpailua. Semmoista ei liene valtakunnassa tapahtunut hetkeen konserttitalojen osalta. Musiikkitalo, Sibeliustalo, Tampere-talo... kaikista oli kilpailu.

Nuo renderit sinänsä eivät näytä kovin pahalta omaan silmääni. WAM vaikuttais matalampana rakennuksena itse asiassa jäävän konserttitalon jalkoihin pahemmin kuin teatterin ja virastotalon kokonaisuus.

[Nalle]

Todella massiivinen, mutta näyttävä rakennus. En ota kantaa miten istuu tuohon tai olisiko puistikko pitänyt säilyttää. Ekana tulee mieleen, että rohkeaa arkkitehtuuria kerrankin Turkuun.

[Samsam]

Rohkeaa arkkitehtuuria kyllä, mutta siitä huolimatta tuohan on oikeasti aika hieno. Positiivisesti kyllä yllätyin tästä, toivotan konserttitalon tervetulleeksi.

[hmikko]

Ekana tulee mieleen, että rohkeaa arkkitehtuuria kerrankin Turkuun.

Jos katsoo, millaisia konserttitaloja Euroopassa on viime vuosina rakennettu, niin tämä on kyllä selvästi konservatiivisesta päästä. Ei sillä, että olisin itse tuolle paikalle halunnut mitään ufoa, eikä semmoinen varmaan olisi ollut budjetin rajoissakaan.

Nyt kun olen tuijotellut rendereitä hetken, niin ratkaisu näyttää ihan kohtuullisen hyvältä. Salin korkea osa muodostaa parin kaupunginteatterin näyttämötornille, mikä vaikuttaa ihan toimivalta idealta. Lämpiössä on noudatettu teatterin lämpiön linjaa. Hyvää idea kannattaa tässä toistaa, kun teatterin lämpiö on aikanaan suunniteltu niin, että sieltä avautuu jokinäkymä. Virastotalo jää tässä ratkaisussa taustalle, mutta itseäni se ei suuremmin haittaa. Aukion jalankulkijan näkövinkkelistä tehdyssä renderissä virastotalo itse asiassa korostaa perspektiiviä aika hienosti. Varmaan niin olisi tosielämässäkin. Itäisen Rantakadun näkymääkään en pidä pahana, vaikka se tietysti muuttuu täysin. Kuten todettua, WAM jää rivistössä ikään kuin alimittaiseksi, mikä on harmi. Olen aina pitänyt siitä rakennuksena.

Konserttitalosuunnitelmaa voisi kritisoida julkisivun monotonisuudesta. Se korostaa suurta massaa. Rantakadun jalankulkijoiden pitä suora ei tunnu ainakaan lyhyemmältä tämän jälkeen.

[Kantti]

Näyttää erittäin hyvältä. Talo on kevyen ja ilmavan tuntuinen, hyvänä vastapainona teatterille ja virastotalolle, jotka verhoilumateriaaliensa vuoksi (tummunut kupari) ovat melkoisia möhkäleen näköisiä massoja, lähes mustia. Rakennus ei lisäksi ole laatikko vaan pehmeälinjainen pyöreänmakuinen ja suurten ikkunapintojensa vuoksi eloisa valonantaja, ainakin syys- ja talvikauden pimeinä päivinä ja iltoina. Suunnitelmassa oli lisäksi mukana pysäköintitalon rakentaminen virastotalon itäpäätyyn joka musiikkitalon asiakkaiden kannalta on tärkeä osa kokonaisuutta. Erityis- pojot on annettava siitä, että Turun valtuutetut ylipäänsä saivat välillä vaihteeksi tehtyä jonkin päätöksen asioiden ratkaisemiseksi! Päätöksiä ne päättäjät ovat siellä tekemässä, ei vatvomassa asioita vuosikausia edestakaisin.

Toivoisin ettei kuparia oikeastaan paljoakaan verhoilumateriaalina tässä käytettäisi, vaikka se ilmeisesti kohtalaisessa roolissa siellä onkin luomassa linkkiä naapuritaloihinsa, teatteriin ja virastotaloon. Mieluummin kumarrettaisi varovaisesti kadun toisella puolella olevaan marmoriseen WAM:iin, vaikka onhan sielläkin kuparia mutta se ei hallitse.

Tässä yhteydessä, koska paikkavaihtoehtona oli Hämähäkkitontti joka nyt jäi kakkoseksi, tulee mieleen että mitäs sinne sitten tehtäisiin? Paikalle oltiin tekemässä 1946-1948 yliopiston kirjastoa, mutta projekti jäi kesken ja on ollut nyt runsaat 70 vuotta kesken jääneenä louhoksena eräässä Turun arvokkaimpiin kuuluneessa ydinkeskustan kohdassa. Pitääkö odotella vielä toiset 70 vuotta ennen kuin tontti saadaan viimeisteltyä arvonsa mukaisesti jollakin tasokkaalla toteutuksella?

Harmonia toteuttaa Turun konserttitalon 

Turun konserttitaloa koskevan tarjouskilpailun voittajaksi on valittu kilpailutuksessa parhaat pisteet saanut ryhmittymä Harmonia. Ryhmittymän muodostavat Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy sekä alihankkijana Laidun-design Oy. Turun kaupunginvaltuusto teki asiasta päätöksen maanantaina 18.10. Seuraavaksi käynnistetään konserttitaloa koskeva hankesuunnittelu.

- Uusi konserttitalo on koko kaupungin yhteinen hanke, jonka toteuttaminen tukee kaupungin kehittämisen tavoitteita. On hienoa, että valtuusto on nyt tehnyt päätöksen allianssikumppanin hankinnasta, ja koko hanke etenee aikataulun mukaisesti. Aivan kuten pormestariohjelmaan on kirjattu, päätös mahdollistaa konserttitalon rakentamisen niin, että TFO voi siirtyä uusiin tiloihin suoraan ilman väistötiloja, sanoo Turun pormestari Minna Arve.

- Uusi konserttitalo istuu luontevasti osaksi kehittyvää Aurajoen kulttuurirantaa.

Suunnitteluratkaisu kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kaupunginteatterin ja virastotalon muodostamaa kokonaisuutta. Konserttitalo muodostaa Kaupunginteatterin kanssa luontevan kokonaisuuden, jossa rakennusten väliin syntyy uusi urbaani aukio, jonne sijoittuu myös Konserttitalon pääsisäänkäynti. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri hakee innoituksensa ympäröivistä rakennuksista, mutta on kaarevilla muodoillaan näitä pehmeämpi.

- Yleisötilat, aulat ja lämpiöt avautuvat joelle päin ja luovat aktiivisen ja avoimen ilmeen koko rakennukselle sekä viestivät myös toiminnasta ulospäin.
Suunnitelma ilahduttavalla tavalla kunnioittaa arvokasta ympäristöään mutta uskaltaa rohkeasti tuoda myös oman aikamme vivahteet osaksi tulevaa kaupunkikuvaa, kehuu ratkaisua kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

- Suunnitelma myös selkeästi osoittaa, että valittu sijainti on paitsi kaupunkikuvallisesti luonteva myös kooltaan riittävä sekä myös hyvin monipuolisia toiminnallisia synergiahyötyjä Kaupunginteatterin kanssa tarjoava. Yhdessä ne tulevat muodostamaan pohjoiseurooppalaisittain aivan poikkeuksellisen kulttuurikokonaisuuden.
Konserttisaliin huippuakustiikka

Rakennukseen tulee kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen monitoimisali.

Pääsali suunnitellaan orkesterimusiikin esittämisen ehdoilla, ja huippuluokan akustiikasta tulee vastaamaan hankkeeseen myöhemmässä vaiheessa valittava akustikko. Orkesterimusiikin esittämisen lisäksi pääsali soveltuu myös muihin käyttötarkoituksiin, kuten sähköisesti vahvistettavan musiikin esittämiseen, kokous- ja kongressikäyttöön sekä pienimuotoisiin esityksiin. Orkesterimonttu mahdollistaa mm. oopperan esittämisen.

Sali on muodoltaan sovellettua kenkälaatikkomallia. Se muodostaa talon sydämen ja saliin tuleva päivänvalo antaa talolle selkeän karaktäärin myös illalla. Sisätilan muodot ovat kaarevia ja dynaamisia. Puupinnat luovat tilaan lämpimyyttä.

Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle, ja osa näyttämöstä on laskettavissa orkesterimontuksi.

Filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen sanoo olevansa erittäin innostunut voittaneesta ehdotuksesta:

- Tavoitteena on ollut luoda avoin ja kutsuva konserttitalo, joka on täynnä monipuolista, erilaiset yleisöt tavoittavaa toimintaa ja josta voi muodostua uudenlainen julkinen kaupunkitila. Voittanut ehdotus täyttää nämä tavoitteet erinomaisesti.

- Voittajaehdotuksen tilaratkaisut mahdollistavat ensiluokkaisen ja elämyksellisen asiakaskokemuksen, oli kyseessä sitten orkesterin konsertti, viihdekonsertti, koululaisryhmän vierailu tai ravintolakäynti.

- Yhdysosa kaupunginteatteriin synnyttää kahdesta rakennuksesta kokonaisuuden, joka voi ainutlaatuisella tavalla palvella tapahtumissa tai kongressikäytössä sekä edistää asiakaspalvelun ja henkilökunnan yhteiskäytön kehittämistä. Erinomainen piirre on, kun konserttitalo ja teatteri yhdistyvät luontevin sisäyhteyksin sekä asiakkaiden että talojen sisäisten henkilöstö-, palvelu- ja tekniikkatoimintojen osalta.

Kolme ehdotusta toisessa vaiheessa

Tarjouskilpailun toisessa vaiheessa vertailussa oli mukana kolme ehdotusta. Voittanut Harmonia sekä lisäksi Ryhmittymä Aural (Skanska Talonrakennus Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Skanska Infra Oy ‒ nimettyinä alihankkijoina Henning Larsen Architects A/S, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Ramboll Finland Oy) sekä Ryhmittymä SRV - ALA (SRV Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto ALA Oy ‒ nimettynä alihankkijana Akukon Oy).

Valintaa ei tehty yksinomaan suunnitteluratkaisun perusteella. Vertailu tehtiin laadullisten tekijöiden (painoarvo 80 %) ja hintaosan perusteella (painoarvo 20 %).

- Saimme kolme hyvää tarjousta tähän haastavaan ja kunnianhimoiseen hankkeeseen. Erinomaiset tarjoukset antoivat hyvän pohjan vertailulle ja päätökselle, ja osoitamme lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille ryhmittymille, sanoo arviointiryhmän puheenjohtaja ja hankkeen vetäjä, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.

- Konserttitalon hankintamenettelyksi valittiin projektiallianssi. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että korkeat laatuvaatimukset omaava ja arvokkaalle paikalle rakentuva ainutlaatuinen rakennus toteutetaan tilaajan asettamien tavoitteiden ja tavoitekustannusten mukaisina.

- Nyt esitelty ehdotussuunnitelma on sellaisenaan hyvä lähtökohta kehitysvaiheen suunnittelulle. Suunnitelma tulee tarkentumaan ja muuttumaan moneltakin osin kehitysvaiheen aikana seuraavan puolentoistavuoden aikana. Samalla nyt esitellyn ehdotussuunnitelman periaatteet tarkentuvat tavoitekustannuksen ja muiden tilaajan tavoitteiden puitteissa lopullisiksi toteutussuunnitelmiksi. Tämän jälkeen rakentamispäätös on mahdollista tehdä kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2023, jolloin rakennus olisi käyttöönotettavissa vuoden 2025 loppuun mennessä, Suonpää sanoo.

https://www.turku.fi/uutinen/2021-10-19 ... erttitalon

[VPH]

Arkkitehtuuri ja havainnekuvat miellyttävät silmää, joskin mietityttää toi konserttisalin mittakaava sisähavainnekuvassa. Näyttää jotenkin liiankin tilavalta verrattuna ulkopuolen kokoon, vaikka onhan tuo toki massiivinen rakennus. Pahoin pelkään, että tämäkin havainnekuva on liian silotettu kuva todellisuudesta, kuten on myös Ratapihan elämyskeskuksen kanssa käymässä (uudet havainnekuvat ovat enää halpa toteutus alkuperäisestä suunnitelmasta).

Sijainti jakaa omatkin mielipiteet kahtia. Monelta osin hyvä paikka konserttitalolle, mutta toisaalta liian massiivinen tuohon miljööseen. Turun Linnan tulevat puistoalueet jokirannassa (Viking Linen autokaistat) olisivat nielleet paremmin tällaisen möhkäleen, kuin tuo ahdas puisto. Myös Hämähäkki-aukiolle puoliksi kallioon upotettu konserttitalo olisi ollut uniikki vaihtoehto.

[hmikko]

Arkkitehtuuri ja havainnekuvat miellyttävät silmää, joskin mietityttää toi konserttisalin mittakaava sisähavainnekuvassa. Näyttää jotenkin liiankin tilavalta verrattuna ulkopuolen kokoon,

Nuo tietokonerenderit epäilemättä tehdään suunnitelmiin perustuvista malleista, ei siinä sikäli mitään huijausta ole. Laaja kuvakulma vaan antaa todellista tilavamman vaikutelman. Sama efekti kuin telkkarin remonttiohjelmissa, joissa sisätiloja kuvataan pakostikin laajakulmaisilla linsseillä. Kaksio näyttää isolta lukaalilta. Turun tiedotteessa mainittiin salin yleisöpaikkojen määräksi 1300. Se on varsin lähellä perusratkaisultaan saman muotoista Lahden Sibeliustalon pääsalia, jossa on 1229 paikkaa. Laajakulmakuva Sibeliustalon salista näyttää tältä ja video tältä.

[1000ft300m]

Kartan mukaan aukio on noin 40 m leveä. Ja halli sisältä valtava. Nyt meitä kyllä kusetetaan kunnolla . No 2030 selviää, kun valmistuu.

[hmikko]

^Se mikä noissa rendereissä saattaa falskata, on ihmishahmojen sovittaminen malliin. Mutta edelleen, ks. nuo linkkaamani kuvat Sibeliustalosta. Kokoluokka on tuo.

[Kantti]

Kartan mukaan aukio on noin 40 m leveä. Ja halli sisältä valtava. Nyt meitä kyllä kusetetaan kunnolla . No 2030 selviää, kun valmistuu.

Vaikea kuvitella etteivät arkkitehdit ymmärtäisi mitoista mitään ja kyllä siellä on oikein paikan päällä käyty katsomasssa kohdetta. Veikkaan.

Neljännen kerroksen pohjapiirros.

[Nalle]

Sijainti jakaa omatkin mielipiteet kahtia. Monelta osin hyvä paikka konserttitalolle, mutta toisaalta liian massiivinen tuohon miljööseen. Turun Linnan tulevat puistoalueet jokirannassa (Viking Linen autokaistat) olisivat nielleet paremmin tällaisen möhkäleen, kuin tuo ahdas puisto.

Mun mielestä tuo sataman autokaista on varattu Suomen historian museolle. Mikä taas sopii sinne mielestäni parhaiten.

[Kantti]

Sijainti jakaa omatkin mielipiteet kahtia. Monelta osin hyvä paikka konserttitalolle, mutta toisaalta liian massiivinen tuohon miljööseen. Turun Linnan tulevat puistoalueet jokirannassa (Viking Linen autokaistat) olisivat nielleet paremmin tällaisen möhkäleen, kuin tuo ahdas puisto.

Mun mielestä tuo sataman autokaista on varattu Suomen historian museolle. Mikä taas sopii sinne mielestäni parhaiten.

Musiikkitalo on tarkoitus ottaa käyttöön 2025 loppuun mennessä. Linnanniemen lopullinen kaavoitus ja rakentaminen siirtäisi musiikkitalon valmistumisen kauaksi tästä aikataulusta. Siksi asiasta oli päätettävä nyt ja vaihtoehtoina oli siis Itsenäisyydenpuisto tai Hämähäkkitontti jonka demarit nostivat vaihtoehdoksi. Itsenäisyydenpuisto on maaperätutkimusten ja pohjaselvitysten, sekä nyt valitun arkkitehtisuunnitelman puolesta lähes valmis aloitettavaksi. Hämähäkkitontilta nämä kaikki puuttuvat joten aikataulu olisi ilmeisessä vaarassa jo lähtiessä. Vanha Konserttitalo on ollut jo pitkään ahdas, tunkkainen ja huonossa kunnossa, jossa sateella on laitettava vesiämpäreitä lämpiön lattialle koska katto vuotaa, siksi uuden työpaikan rakentaminen Turun filharmoniselle orkesterille mitä pikimmin on tärkeää.

Näistä syistä Linnanniemi ei tullut kyseeseen, sen valmistumisen vuosiluvusta ei olisi kuin arvailuja. Omasta mielestä tällaisen kulttuurirakennuksen paikka on juuri ydinkeskustassa helposti tavoitettavissa ja arvopaikalla. Olisin itse tosin nähnyt että musiikkitalo olisi rakennettu Hämähäkkitontille siksi, että yliopiston kirjastoa varten kerran louhittu ja nyt parkkipaikkana oleva arpi, olisi rakennettu valmiiksi arvokkaalla rakennuksella. Niin nyt ei kuitenkaan käynyt erinäisistä syistä, joten valittu paikka on kyllä hyvä. Itsenäisyydenpuiston puolelta hybridikäyttö teatterin kanssa on eräs tämän paikan valintaperusteista.

[Tipi]

Valitussa Harmonia konserttisalissa on mukavaa pyöreyttä niinkuin flyygelinsiivessä. Myös ilmava ja kevyt julkisivu pystyrimoineen sopii mielestäni teemaan, jotakin nuottiviivoja tai urkupillejä niistä mielikuviksi väännän. Hyvää on myös teatterin ja rakennuksen väliin muodostuva aukio, joskin se näyttää kovin pieneltä. Myös ylemmät terassit aukiolla ja konserttisalin katolla tuo kokonaisuuteen lisää ulottuvuuksia.

Itse olin etukäteen hämähäkkitontin kannalla, mutta ei tullu kyllä yhtään sen puolesta kirjoitettua. Enkä suurin syy hämähäkkitontin puolesta oli se että itsenäisyydenaukio toi kapeahkoon jokirantaan leveämmän kohdan ja kaivattua syvyyttä kovin pitkänomaiseen kaupunkitilaan.

Huonompina asioina näen että lähtökohtaisesti katsettakestävä rakennus soisi ympärilleen enemmän tilaa jotta kokonaisuus ja massa hahmottuisi paremmin. Toinen kritiikki tulee asemoinnista välittömästi jalkakäytävään kiinni ja kurottuen jalkakäytävän päälle. Silloin ilmavan aukion kohtaan muodostuu kapeikko, jollainen toki on jo myös teatterin kohdassa. Samaa ongelmaa on nykyisessä Konserttitalossa joka on ahtaassa paikassa ja kaartuu jalkakäytävän päälle. Olisihan se juhlavaa jos koko rakennuksen eteen olis saatu leveämpää tilaa. Mutta kun tontti on pieni niin tyydytään suunniteltuun aukioon. En näe pysäköintiä erityisenä ongelmana. Esim. itselläni vajaa 2km jalankulkumatka, kuten koko keskustan asukkailla. Myös uusi toriparkki helpottanee konserttiin matkaavien pysäköintiä ainakin ilta-aikaan.

Ja kustannusarviosta sen verran että muistelisin joskus maalailllun 30m€ ennakkoarviota ellen väärin muista. Oikea kustannusarvio jää nähtäväksi
Muokkaus: Muistelemani kustannusarvio taisi olla vanhan korjaamisen ja uuden rakentamisen välinen ero…

Ps. Olisi toki mukava nähdä kaksi muutakin ehdotusta mitkä loppusuoralla oli. Eikös avoimuus ole nykyaikaa kabinettipolitikointiikkaan nähden.