Taloforum.fi

[engineerix]

Suomen suurimmista kirkoista ei näyttäisi olevan kunnollista listausta, koska suuruusjärjestys voidaan määrittäää monellakin tapaa ja kirkkojen tarkat tiedot ovat muutenkin vähän kiven alla. Kaksiosaisen kirjasarjan toinen osa "Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2" lienee paras lähde kirkkojen sisäpinta-aloista ja istumapaikkaluvuista. Toki tässäkin teoksessa on virheitä ja kaikki lukemat eivät varmastikaan ole keskenään vertailukelpoisia. Pinta-ala listaukset ovat kuitenkin tehty kyseisen teoksen mukaan. Toisinaan on myös vaikea vetää rajaa mikä kuuluu kirkkorakennukseen ja mikä ei. Mielestäni esim. Mikael Agricolan kirkon yhteydessä oleva lisäsiipirakennus ei kuulu kirkkorakennukseen. Samaa voisi sanoa Viinikan kirkosta Tampereella. Koitan kuitenkin laittaa kirkot suuruusjärjestyksen parhaan kykyni mukaan.

Lähteet ja käytetyt koodit:
[sk2] = Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2, 1980 (kirja)
[srk] = Seurakunnan www sivut
[wiki] = Wikipedia

Korkeimmat kirkot:
[wiki]
1) Mikael Agricolan kirkko, Helsinki, 97 m
2) Turun Tuomiokirkko, Turku, 86 m
3) Mikaelinkirkko, Turku, 77 m
4) Johanneksenkirkko, Helsinki, 74 m
5) Keski-Porin kirkko, Pori, 72 m

Listasin vain 5 korkeinta kirkkoa, koska seuraaviin on jo huomattava 7 metrin ero.

Wikipediasta löytyy pidempi listaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... akennukset

Vaikka Agricolan kirkon ja Turun Tuomiokirkon välillä on listauksen mukaan 11 metrin ero, katutasosta tarkasteltaessa ero jää pienemmäksi.

Olen koittanut selvittää Agricolan kirkon tarkkoja tietoja, mutta ne eivät käy ilmi edes saatavilla olevista rakennepiirroksista, koska niihin on jostain käsittämättömästä syystä eksynyt täysin väärät korkeustasolukemat. Piirrustuksessa näyttäisi olevan vielä muitakin mittakaava ongelmia. Kummastusta on herättänyt myös se, miksei Lars Sonck suunnitellessaan kirkkoa tavoitellut 100 metrin maagista rajaa. Tekemieni rakennepiirros- ja Google Earth mittausten, sekä Helsingin Korkean Rakentamisen Selvityksen tietojen valossa olen kuitenkin päätymässä siihen, että pääovelta kadulle johtavien portaiden alapäästä (eli siis kryptan tasolta) mitattaessa kirkon kokonaiskorkeudeksi tulee 100 m. Koska katutaso on tasolla +7 m, ristin huippu olisi siis tasossa +107 m. Tämä on kuitenkin ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan huippu on tasossa +103 m. Olettaen, että 100 metrin kokonaiskorkeusteoria olisi kuitenkin oikea, saataisiin seuraavanlaiset arviot ristin huippuun:

Pääoven/kirkkosalin tasolta n. 96 m
Pihamaalta pääoven edestä n. 97 m
Katutasosta pääoven edestä n. 100 m
Merenpinnasta n. +107 m

Turun Tuomiokirkosta on helpompi löytää tietoa. Riikka Kaistin kirjassa "Turun Tuomiokirkko - Rakkaudella Rakennettu" löytyy seuraavat lukemat ristin huippuun mitattuna:

Pääoven tasolta: 85,5 m
Katutasosta: 92,46 m
Merenpinnasta: +102,36 m

Pääoven tason mittaus tosin saattaa olla tehty kirkkosalin tasolta, joka on eteisessä olevien portaiden takia vielä reilun metrin ylempänä. Katutason ja pääoven tason ero kun ei mielestäni voi olla 7:ää metriä, vaan lähempänä 5:ttä metriä.

Kilpakumppanien korkeusero katutasosta näyttäisi siis olevan luokkaa 7,5 m. Tosin visuaalisesti Turun Tuomiokirkko on vaikuttavampi huomattavasti suuremman rakennusmassan myötä. Tuomiokirkon korkeutta korostaa vielä lisää alaspäin viettävä kirkkoaukio. Viereisen Aurajoen pinnasta korkeusero huippuun onkin jopa suurempi kuin Agricolan kirkon vastaava lukema lähimaaston alimmasta korkeusasemasta. Todettakoon vielä sekin, että Agricolan kirkon huipun muodostaa n. 30 metriä korkea piikki, jonka pystyy laskemaan alas. Turun Tuomiokirkko on siis kiinteärakenteisista kirkoistamme korkein.

Korkeimmat kirkkosalit:
1) Kalevan kirkko, Tampere, 30 m [srk] (vahvistettu rakennuspiirroksista)
2) Kerimäen kirkko, Kerimäki, n. 25 m (arvio)
3) Turun Tuomiokirkko, Turku 24 m

Pisimmät kirkot:
1) Turun Tuomiokirkko, Turku, 88,2 m
2) Keski-Porin kirkko, Pori, 65 m
-) Kalevan kirkko, Tampere, n. 55 m, pyrstöevä elementillä n. 68 m
-) Kerimäen kirkko, Kerimäki, 45 m + kirkkorakennukseen kiinni rakennettu talvikirkko n. 20 m = n. 65 m
-) Johanneksenkirkko, Helsinki, n. 60 m
-) Mikael Agricolan kirkko, Helsinki, n. 60 m
-) Mikaelinkirkko, Turku n. 60 m
-) Aleksanterin kirkko, Tampere, n. 60 m
-) Mikkelin Tuomiokirkko, Mikkeli, n. 50 m
-) Tampereen Tuomiokirkko, Tampere, n. 48 m

Noin 60 m pitkiä kirkkoja näyttää löytyvän useita, mutta niiden tarkkaa järjestystä on vaikea selvittää.

Leveimmät kirkot:
1) Helsingin Tuomiokirkko, Helsinki, n. 59 m (katosta), n. 56 m (pylväiköstä), n. 48 m (ulkoseinistä), n. 22 m (kapein kohta)
2) Turun Tuomiokirkko, Turku, 50 m (max), n. 39 m (valtaosin)
3) Kallion kirkko, Helsinki, n. 48 m (max), n. 28 m (valtaosin)
-) Johanneksenkirkko, Helsinki, n. 45 (max), n. 26/29 m (valtaosin, ulkoseinästä/tukipilareista)
-) Kerimäen kirkko, Kerimäki, 42 m (max), n. 30 m (min)
-) Tampereen Tuomiokirkko, n. 37 m (max)
-) Kalevan kirkko, Tampere, 28-60 m (muodon takia leveys voidaan mitata monella tapaa)
-) Keski-Porin kirkko, Pori, n. 25 m
-) Mikkelin Tuomiokirkko, Mikkeli, n. 20 m

Symmetrisyyden vuoksi Helsingin Tuomiokirkon kohdalla samat mitat pätevät myös pituuteen.

Suurimmat kirkot - sisäpohjapinta-alan mukaan:
(Lähde: Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2)
1) Turun Tuomiokirkko, Turku, 2500 m2
2) Kerimäen kirkko, Kerimäki 1910 m2
3) Kalevan kirkko, Tampere 1825 m2 (kirkkosali 1200 m2 [srk])

Tässä listauksessa en uskalla mennä numeroidusti eteenpäin. Jo Kalevan kirkon kohdalla on kysyttävä, kuuluvatko oheistilat kirkkoon, vaikka ne arkkitehtoonisesti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Listaan kuitenkin joitakin tunnetuimpia kirkkoja samasta lähteestä:

-) Keski-Porin kirkko, Pori, (ei tietoa, samaa kokoluokkaa Helsingin Johanneksenkirkon kanssa)
-) Helsingin Tuomiokirkko, Helsinki, 1074 m2 + parvet 374 m2 (+ krypta 790 m2 + kappeli 79 m2)
-) Johanneksenkirkko, Helsinki, 940 m2 + parvet 670 m2
-) Kallion kirkko, Helsinki, 740 m2 + parvet 235 m2
-) Mikael Agricolan kirkko, Helsinki, 744 m2
-) Aleksanterin kirkko, Tampere 1180 m2
-) Tampereen Tuomiokirkko, Tampere, 930 m2 (tieto parvista puuttuu)
-) Mikaelinkirkko, Turku (ei tietoa)
-) Mikkelin Tuomiokirkko, (2734 m2 [sk2] virheellinen tieto), (1555 m2 [srk], ei vertailukelpoinen tämäkään, ulkopinta-alakin jää alle 1000 m2, tuskin noin suuri edes parvilla)

Suurimmat Puukirkot - sisäpohjapinta-alan mukaan :
(Lähde: Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2)
1) Kerimäen kirkko, Kerimäki, 1910 m2
2) Mäntyharjun kirkko, Mäntyharju, 1616 m2
3) Merikarvian kirkko, Merikarvia, 1548 m2
-) Lapväärtin kirkko, Lapväärtti, 1480 m2 (puu/tiili)
4) Heinäveden kirkko, Heinävesi, 1427 m2
5) Mikkelin Maaseurakunnan kirkko, Mikkeli, 1350 m2

Suurimmat kirkot - Istumapaikkojen mukaan:
(Lähde: Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2)
1) Kerimäen kirkko, Kerimäki, 3300 (puukirkko)
2) Lapväärtin kirkko, Lapväärtti, 3000 (puu/tiili kirkko)
3) Johanneksen kirkko, Helsinki, 2600 (tiilikirkko)

Istumapaikkojen määrät vaihtelevat paljonkin lähteestä riippuen, joten tarkkaan suuruusjärjestykseen laittaminen on ongelmallista. Kerimäen kirkko lienee kuitenkin selvä ykkönen. Tässä vielä joitakin poimintoja kirjasta:

-) Tampereen Tuomiokirkko, Tampere, 2250
-) Keski-Porin kirkko, Pori, 2000
-) Mäntyharjun kirkko, Mäntyharju, 2000
-) Merikarvian kirkko, Merikarvia, 2000
-) Mikkelin Maaseurakunnan kirkko, 1900
-) Heinäveden kirkko, Heinävesi, 1700
-) Mikaelinkirkko, Turku, 1800
-) Kallion kirkko, Helsinki, 1600
-) Aleksanterinkirkko, Tampere, 1430
-) Helsingin Tuomiokirkko, Helsinki, (yhteensä 2500*, kryptassa 500, kappelissa 72) [sk2], (*yhteislukema ei voi pitää paikkaansa, seurakunnan mukaan istumapaikkoja kirkossa 1300)
-) Mikkelin Tuomiokirkko, Mikkeli, 1200
-) Kalevan Kirkko, Tampere, 1120
-) Turun Tuomiokirkko, Turku, (lähde: 1200, istumapaikkoja kuitenkin vain 900)

Kokonaispinta-alaltaan suurimmat kirkot (kaikki kerrokset huomioiden):
(järjestys perustuu omaan arvioon)
1) Kalevan kirkko, Tampere, 3600 m2, (pohjapinta-ala 1800 m2, kirkkosali 1200 m2) [srk]
2) Turun Tuomiokirkko, Turku, n. 3000-3500 m2 , (pohjapinta-ala n. 2500 m2 (sisä), n. 3000 m2 (ulko))

Turun Tuomiokirkon sisäpohjapinta-ala on siis 2500 m2 [sk2]. Museoparvi ja sakariston toinen kerros tuovat sisäpinta-alaa pohjakartan mukaan n. 500 m2 lisää. Lisäksi tulee mahdollinen kerrosala tornissa. Mittasin myös Turun Tuomiokirkon ulkopohjapinta-alan pohjakartasta ja sain tulokseksi n. 3030 m2. Lukemassa ei ole mukana ulkoportaita.

Kokonaistilavuudeltaan suurimmat kirkot:
(järjestys perustuu omaan arvioon)
1) Turun Tuomiokirkko, Turku, n. 50 000 m3 (arvio)
2) Kalevan kirkko, Tampere, 47 000 m3 (kirkkosali 36 000 m3)
3) Kerimäen kirkko, Kerimäki, n. 35 000 m3 (arvio)
...
-) Mikkelin Tuomiokirkko, Mikkeli, 14 995 m3 [srk] (pitääköhän näin tarkka tieto paikkaansa, jos jo pinta-ala lukema vaikuttaa optimistiselta?)

Tilavuuksien ja kokonaispinta-alojen lähteet:
- Kalevan kirkko: https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_ ... van_kirkko
- Turun Tuomiokirkko: omat laskelmat, kirkon pohjakartta ja mittatiedot, Google Earth
- Kerimäen kirkko: omat laskelmat, kirkon mittatiedot ja valokuvat

Taisto tilavuudeltaan suurimmasta kirkosta on kärkikaksikon osalta tiukka. Täysin varmaa voittajaa ei ole. Turun Tuomiokirkon eduksi on kuitenkin mainittava, että Kalevan kirkossa noin neljännes tilavuudesta tulee varsin suurista seurakuntatiloista, jotka sijaitsevat kirkkosalin alapuolella alakerrassa, sekä yläkerrassa kirkkosalin vieressä. Hieman yllättäen alakerta on lähes kokonaan maan tason yläpuolella ja vain kirkon pääsisäänkäynnin kohdalla maan alla. Kirkkosalin lattia onkin alttarin päässä noin 5 metriä maantason yläpuolella. Osittain tästä syystä, sekä muutenkin vaatimattomista pääsisäänkäynnin arkkitehtuurisista ratkaisuista, Kalevan kirkko ei ole vaikuttavimmillaan juuri sisäänkäynnin suunnasta.

Selvennettäköön vielä lopuksi, miksi valtakunnan suurimpaan kirkkoon, eli Turun Tuomiokirkkoon mahtuu vain 900 henkilöä istumaan. Tämä on perua siitä, että varsinaisen kirkkosalin ympärille rakennettiin aikoinaan hautaholveja, jotka ympäröivät käytännössä koko kirkkosalin ja tuplaavat kirkon pinta-alan. Lisäksi kirkosalin etuosassa on melko paljon tyhjää penkitöntä tilaa. Turvallisuussyistä kirkkosaliin ei kuitenkaan voida tehdä enempää istumapaikkoja. Ilmeisesti poistumistiet ovat pullonkaulana.

Tässä oli melkoisen suuri tutkimustyö takana, mutta mielellään otetaan kommentteja/korjauksia/lisäyksiä vastaan.

[prepo]

Mielenkiintoisia lukuja. En aiemmin ollut tullut ajatelleeksi että itselle näistä tutuin eli Keski-Porin kirkko pärjää monessa suhteessa näin korkealle. Toki Pori on ollut kirkon rakentamisajankohtana 1860-luvulla suurehko kaupunki Suomen mittakaavassa (ehkä 5. suurin Helsingin, Turun, Viipurin, Tampereen Oulun jälkeen). Kirkko oli rakentamisajankohtanaan kaupungin ainoa kirkko (edellinen paloi suurpalossa) ja ehkä palveli myös ympäröivän maaseutuväestön tarpeita. Muita kirkkoja lähistöllä on tainnut olla tuolloin vain Ulvilan keskiaikainen kirkko.

Isoja on olleet paikkamääriltään kyllä monet maaseutukirkot, esim. tuosta Lapväärtin kirkosta en ollut edes ennen kuullut.

[engineerix]

Mielenkiintoisia lukuja. En aiemmin ollut tullut ajatelleeksi että itselle näistä tutuin eli Keski-Porin kirkko pärjää monessa suhteessa näin korkealle.

Keski-Porin kirkko on tosiaan jylhä ilmestys, varsinkin korkeiden yksiosaisten sivuseinien johdosta.

Mitä muuten tulee noihin kirjasta poimittuihin sisäpohjapinta-aloihin, niin Keski-Porin kirkolla on jostain syystä selvästi suurempi lukema kuin esim. Helsingin Johanneksenkirkolla. Tässä näkyy se, että lukemia on laskettu mahdollisesti eri tavalla tai sitten muuten vain väärin. Keski-Porin kirkon lukema on vähän yläkanttiin, varsinkin kun puhutaan sisäpohjapinta-alasta. Saattaa tosin olla, että kyseessä on kokonaispohjapinta-ala. Tai sitten lukemassa on parvet mukana. Vastaavasti Johanneksen kirkon lukema näyttäisi olevan alakanttiin. Onko sitten kyse vain kirkkosalin pinta-alasta. Mene ja tiedä.

Google Earthillä kun noita vertailee, niin Johanneksenkirkko ja Keski-Porin kirkko ovat sekä kokonaispohjapinta-alaltaan, että kokonaistilavuudeltaan hyvin samankokoiset kirkot. Vaikea mennä sanomaan kumpi on suurempi. Johanneksen kirkkoa kuitenkin tituleerataan paikkaluvultaan Suomen suurimmaksi kivikirkoksi.

Se on kieltämättä yllättävää, että Keski-Porin kirkko näyttäisi olevan Suomen toiseksi pisin kirkko, ellei Kalevan kirkon pyrstöeväbetonielementtiä lasketa.

Vielä yllättävämpi on väite, että Tammelan kirkossa on Suomen toiseksi pisin kirkkokäytävä (Turun Tuomiokirkon jälkeen). Tämä on erikoista siksi, että Tammelan kirkko on vain 54 metriä pitkä.

Update 6.2.2019:
Keski-Porin kirkolle ei ollutkaan kirjassa pinta-alaa. Olin vahingossa lukenut Mikkelin Tuomiokirkon lukeman muistiinpanoistani, kun sen kohdalla oli epäselvyyksiä pinta-alasta. Sorry sekaannuksesta. Päivitin tilastot ja lisäsin Mikkelin Tuomiokirkon mukaan, vaikka sen lukemat ovat vähintäänkin arveluttavat. Kyseessä on kuitenkin Keski-Porin kirkkoa selvästi pienempi kirkko, ainakin saatavilla olevan tiedon valossa.

[veka]

Itseäni tornitalofriikkinä jäi yhä askarruttamaan Agricolan kirkon korkeus, jota itsekin pähkäilet. Korkeus lienee joka tapauksessa eri mitoista kiinnostavin. Siis Suomen korkein kirkko, korkeus 97 metriä, tosiaan kumma luku. Wikipediassa oleva listaus on peräisin Emporikselta, mutta siellä on itse asiassa tarkempi luku: 96,70 metriä. Mistähän sekin on saatu? Korkeuden tarkka mittaaminen ei taida olla kovin vaikeata, mutta missä on nollakohta, johon verrataan?

[arkkinikkari]

Kaupungin karttapalvelussa olevassa laserkeilausaineistossa kirkon ylin piste N2000 korkeusjärjestelmässä on +106.388; samassa aineistossa Tehtaankadun puoleisten portaiden yläpään tasanne on korossa n. +10, ja portaiden alapää kadun varressa korossa +6.98. Eli ei siitä hyvällä tahdollakaan saa yli satametristä.

[veka]

Siltä tosiaan näyttää. Tosin miinustamalla nuo luvut toisistaan saadaan korkeudeksi 99,408 metriä. Eli 99,5 metriä on vain 9,2 sentin päässä, jolloin metrin tarkkuuteen pyöristettäessä oltaisiin tasan sadassa metrissä. Kovin paljon ei siis tartte raapia asfalttia jalkakäytävästä, kun ollaan jo perillä. Ajorata portaiden kohdalla taitaa olla jo tarpeeksi alhaalla. Lisäksi portaiden läntinen reuna saattaa olla vähän alempana kuin keskikohta, ainakin Googlen katunäkymän mukaan. Seuraavassa porrasremontissa kannattaa ehkä hoitaa tarvittavat lisäsentit varman päälle.

[engineerix]

Kaupungin karttapalvelussa olevassa laserkeilausaineistossa kirkon ylin piste N2000 korkeusjärjestelmässä on +106.388; samassa aineistossa Tehtaankadun puoleisten portaiden yläpään tasanne on korossa n. +10, ja portaiden alapää kadun varressa korossa +6.98. Eli ei siitä hyvällä tahdollakaan saa yli satametristä.

Tämä oli hyvä tieto. Eli näillä tiedoin saataisiin seuraavat korkeudet:
Pääovelta/kirkkosalista n. 95,4 m
Portaikon pihatasanteelta n. 96,4 m
Kadun varresta n. 99,4 m
Kryptan lattiasta n. 99,5 m

Agricolan kirkon portaikkopiirustuksessa (päivätty 20.8.2003) on seuraavat tasot:
Pääovi/kirkkosali: +10.90
Portaikon pihatasanne: +9.85
Kryptan lattia: + 6.75

En tiedä onko nämä vielä ajantasalla, vai onko maannousemia korjailtu sen jälkeen. Tällä lukemalla saataisiin kryptan lattiasta ristin kärkeen 99,64 m. Aika lähellä siis ollaan. Puutuva mitta selittyisi aika helposti jo sillä, ettei piikkiä hilattukaan aivan niin ylös kuin alunperin oli suunniteltu.

Kuinkas tarkka tuo laserkeilaus muuten on? On ainakin selvästikin tarkempi, mitä Google Earth käyttää. Silläkin tosin pääsee yllättävän tarkkoihin korkeuslukemiin, esim. Johanneksenkirkon korkeusero pihamaalta kirkon huippuun on metrilleen oikein. Sen sijaan Agricolan kirkon kapea huippu on Googlelle liikaa ja huipusta leikkaantuu pois peräti 15 m.

Mutta kykeneekö laserkeilauksen erottelukyky mittaamaan Agricolon ristin huipun, vai ilmoittaako kenties poikkipuun korkeuden? Ristihän on noin 2,3 m korkea, joten poikkipuusta on vielä noin metrin verran huipulle.

Tuli tämäkin vaan mieleen, kun rakennepiiroksessa on jostain syystä ylin korkeustaso piirretty tuon poikkipuun kohdalle. Mutta kuten sanottua, tuossa piirustuksessa näyttää olevan kaikki mitat kertautuneesti pielessä. Mikäli oikein näen, poikkipuun korkeusasemaksi on merkitty +114.92 mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa.

Tässä vielä kuva rististä:


Kuvan lähde: http://www.domnik.net/photos/pic/066/

[AQ]

Kerimäen kirkko on muuten maailman suurin puukirkko... Ainakin paikallisten mukaan. Kävin katsomassa toissa kesänä, erittäin vaikuttava rakennus, etenkin suhteutettuna paikkakunnan kokoon.

[engineerix]

Kerimäen kirkko on muuten maailman suurin puukirkko... Ainakin paikallisten mukaan. Kävin katsomassa toissa kesänä, erittäin vaikuttava rakennus, etenkin suhteutettuna paikkakunnan kokoon.

Olen itsekin käynyt siellä joskus viime vuosituhannella. Ensimmäiseksi jäi mieleen, että miten ihmeessä se on saatu kasattua ja vielä tänäkin päivänä ihmettelen, miten se ylipäätään pysyy pystyssä. On kyllä valtaisa kirkkosali puukirkoksi. Mielestäni se näyttää Suomen suurimmalta kirkkosalilta. Pohjapinta-alan suhteen näin varmaan onkin, mutta tilavuuden suhteen tekee tiukkaa. Täytyy vielä selvitellä Kalevan kirkon osalta, mikä on kirkkosalin todellinen korkeus. Se ei välttämättä ole aivan 30 metriä, vaikka seurakunnan sivuilla näin annetaankin ymmärtää.

[engineerix]

Twitteristä löytyi pohjapiirroskuva Kalevan kirkon ylä- ja alakerrasta:


Image source: https://twitter.com/agua_architects/sta ... 2025978885

Ilmeisesti kyseessä on alkuperäinen suunnitelma, jota on nähtävästi hieman yksinkertaistettu seurakuntatilojen osalta, kuten näistä seurakunnan tarjoamista pohjapiirrustuksista voi nähdä:
Yläkerta: https://tampereenseurakunnat.fi/files/1 ... akerta.pdf
Alakerta: https://tampereenseurakunnat.fi/files/1 ... akerta.pdf


Kävin katsomassa Kalevan kirkon rakennuspiiroksia (mikrofilmejä) ja tutustumassa myös itse kirkkoon. Tässä syväluotausta kirkon korkeusprofiilista:

Korkeusasemia:
Pääovi: +116.00
Kirkkosali alttarin edessä: +115.80
Alttari: + 116.30
Maanpinta alttari-ikkunan nurkan kohdalla: + 109.70
Katto (julkisivu): +146.30
Kellotornin huippu: +155.30

Korkeudet pääovelta (ja vastakkaisen päädyn alimmasta maanpinnan tasosta):
Katto: 30,3 m (36,6 m)
Kellotorni: 39,3 m (45,6 m)

Pääovelta (+116.00) kirkon lattia nousee tasaisesti n. 30 cm taitelinjaan, joka sijaitsee vasemman penkkirivistön viidenneksi viimeisen ja oikean penkkirivistön kolmanneksi viimeisen penkkirivin kohdalla. Tästä lattia alkaa viettämään alaspäin n. 50 cm aina alttarin edustalle saakka (+115.80). Alttarille noustaan portaita puoli metriä korkemmalle (+116.30).

Entä onko kirkkosali todella 30 m korkea, niin kuin ilmoitetaan?

Visuaalisesti kirkkosali näyttäisi olevan huomattavasti matalampi salin leveimmältä kohdalta, mutta rakennepiirrosten valossa tämä näyttäisi olevan optista harhaa. Kattolinja on korkeimmillaan kirkon päätyjen kapeikoissa (alttari/pääovi), josta katto kaareutuvasti laskee puolisen metriä alemmas lyhempien kantopalkkien alueelle, noustakseen taas ylemmäs kohti keskimmäistä kolmesta pisimmästä kantopalkista. Sisäkattoprofiili on siis hieman aaltomaiseksi pyöristetyn W-kirjaimen muotoinen.

Kantopalkkien korkeus kasvaa salin keskiosaa kohden palkkien pituuksien myös kasvaessa. Suurimmat palkit ovat n. 4 m korkeita. Kantopalkkien kohdalla salin minimikorkeus on silti yli 25 metriä. Vastaavasti katon minimikorkeus on yli 29 metriä. Korkeimmillaan sali on heti pääoven oven kohdalla, jossa se on lähes 30 metriä. Salin kokonaiskorkeus kuitenkin ylittänee 30 metriä, jos korkeus mitataan salin alimmalta tasolta (alttarin edestä) katon korkeimpaan kohtaan (alttari-ikkunaan).

[engineerix]

Tuossa muuten hieno esittelyvideo Turun Tuomiokirkon torniin kiipeämisestä. Sinnehän ei pääse kuin harvat ja valitut.

[Urbaani]

Siis eikö Tuomiokirkon tornista voisi tehdä ihan virallisen turistikohteen? Kyseessä kun on kaupungin tunnetuin rakennus ja tornista avautuvat hulppeat näkymät yli kaupungin, niin luulisi ainakin kesällä innokkaita vierailemaan tornissa parin euron maksua vastaan. Siis tämä ihan ulkopaikkakuntalaisen heittona. Ehkä asiaa on tutkittu ja todettu kannattamattomaksi, vaikka yleisölle avoimia katedraalien kellotorneja on maailmalla paljon.

[TurkuCubed]

Siis eikö Tuomiokirkon tornista voisi tehdä ihan virallisen turistikohteen? Kyseessä kun on kaupungin tunnetuin rakennus ja tornista avautuvat hulppeat näkymät yli kaupungin, niin luulisi ainakin kesällä innokkaita vierailemaan tornissa parin euron maksua vastaan. Siis tämä ihan ulkopaikkakuntalaisen heittona. Ehkä asiaa on tutkittu ja todettu kannattamattomaksi, vaikka yleisölle avoimia katedraalien kellotorneja on maailmalla paljon.

En tiedä onko tässä pelissä sääntö-Suomea, mutta ihan turvallisuussyistä. Tosin en tiedä miten monessa Eurooppalaisessa vanhassa kirkon tornissa on hätäuloskäyntejä. Ja se vielä, että portaat ovat epätasaiset, toisin kuin vaikkapa muuan Pisan tornissa

Tuomiokirkon torniin ei ole turvallista kiivetä
Toisin kuin monessa muussa eurooppalaisessa kaupungissa, Turussa ei ole mahdollisuutta kiivetä kaupungin keskustassa sijaitsevan tuomiokirkon kellotorniin ihastelemaan maisemia. 85 metriä korkea torni ei ole avoinna suurelle yleisölle turvallisuussyistä.

– Torniin on vain yksi kulkureitti, eikä sieltä ole hätäuloskäyntiä. Mahdollisen hätätilanteen sattuessa tornissa olijoita ei välttämättä pystyttäisi pelastamaan, kertoo Turun tuomiokirkon opas Juhana Ahlamo.

Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko. Vuonna 1300 käyttöön vihittyä kirkkoa pidetään Suomen arvokkaimpana rakennushistoriallisena muistomerkkinä, joka huokuu menneitä aikoja ja hiljaista arvokkuutta. Sen suojiin on haudattu niin piispoja kuin kuningatar Kaarina Maununtytärkin.

Unikankareen kukkulalle rakennettu kirkko on suosittu matkailukohde ja siellä käy vuosittain kymmeniätuhansia turisteja. Siksi tulee väistämättä mieleen, olisiko olosuhteita mahdollista muuttaa turvallisemmaksi, jotta ihmiset pääsisivät nauttimaan tornista avautuvista näkymistä.

– Tornia ei ole suunniteltu yleisökäyntejä ajatellen. Käytävät ovat kapeita, portaat epätasaisia ja kaiteet harvoja. Ahtaat tilat eivät kestä ihmismassoja. Lisäksi Turun palo vuonna 1827 vaurioitti tornin rakenteita huomattavasti. Keskiaikaiset rakenteet eivät uusiudu ja pyrkimyksenä on säilyttää tuomiokirkko mahdollisimman hyvin myös tuleville sukupolville, painottaa Ahlamo.

Torniin on voitu Ahlamon mukaan viedä poikkeustapauksissa pieniä ryhmiä esimerkiksi tutkimustyöhön tai seurakunnan omaan toimintaan liittyen. Käynnit on tehty kirkon vahtimestareiden johdolla. Esimerkiksi Porkkanamarkkinoiden aikaan syksyisin on pyritty viemään pari ryhmää kellotorniin, mutta tämä vaatii aina erityisjärjestelyitä.

Minkälaisen matkailullisen hyödyn Turku sitten menettää sen vuoksi, ettei torniin pääse?

– Tuomiokirkon hyöty turismille tulee muista asioista kuin tornista. Esimerkiksi Vartiovuorenmäeltä ja Samppalinnasta löytyy useita tuomiokirkon tornia viihtyisämpiä paikkoja maisemien ihailuun. Saamme hajanaisia kysymyksiä lähinnä keskieurooppalaisilta turisteilta siitä, onko torni avoinna yleisölle, mutta suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa enemmän kirkon historia, Turun museotarjonta ja suomalainen kulttuuri yleensä, kertoo Ahlamo.
https://www.aamuset.fi/teemat/3655400/T ... ta+kiiveta

[engineerix]

Turun Tuomiokirkon ristin kärjen korkeustasosta löytyy jopa sentin tarkkuudella ilmoitettuja lukemia, mutta kirkon varsinaisesta korkeudesta ei ole esitetty tarkkaa tietoa. Yksittäisen korkeuslukeman ilmoittaminen ei ole suoraviivaista, sillä korkeuden voi mitata monesta eri pisteestä ja saatavilla olevat korkeuslukemat eivät välttämättä perustu samaan korkeusdataan. Koitan nyt kuitenkin syväluodata tämän historiallisen rakennuksen korkeustiedot perusteellisesti.

Tuomiokirkon ristin huipun on aiemmin ilmoitettu olevan tasossa +101.90 m, mutta vuonna 2010 siirryttiin valtakunnalliseen N2000 korkeusjärjestelmään, jolloin Turun vanhan korkeusjärjestelmän tietoihin piti lisätä +0.464 m. Nykyinen tunnettu lukema +102.36 m on siis suoraa perua tästä. Tämän jälkeen, vuonna 2017 on kuitenkin tehty uusi laserkeilaus mittaus. Seuraavat tiedot ovat peräisin kyseisestä pistepilvestä (jonka virhemarginaali on +/- 5 cm):

Ristin huippu: +102.53 m
Pääportaiden ylätasanne: +15.25 m
Jalkakäytävä (portaiden alapäässä): +10.34 m

Seuraavaksi listaan itse suorittamiani manuaalisia mittauksia. Aloitetaan katutasosta:

Askelma jalkakäytävälle: 1 x 11 cm = 0,11 m (huom. Tuomiokirkon ensimmäinen porras on hautautunut jalkakäytävän sisään)
20 askelmaa välitasanteelle: 20 x 15 cm = 3,0 m (tässä tasossa on Domcafé:n ovi)
12 askelmaa ylätasanteelle: 12 x 15 cm = 1,8 m
2 kynnysaskelmaa pääovelle: 2 x 11 cm = 0,22 m (Pääoven taso ulkoa)
Kynnys tuulikaappiin: 10 cm = 0,1 m (Pääoven taso sisällä)
Kynnys ja 8 porrasta tornihalliin: 1,25 m (Kirkkosalin taso)

Satunnaisella otannalla mitatut 32 pääporrasta näyttivät olevan kauttaaltaan noin 15 cm korkeita, eli yhteensä 4,80 m. Laserkeilausmittausten mukaan korkeusero oli kuitenkin 4,91 m, eli yksittäisen portaan korkeus olisi noin 15,35 cm. Luotetaan siis lasermittaustuloksiin, sillä portaiden kokonaiskorkeutta on vaikea mitata käsipelin tarkasti portaiden epätasaisuuksien, kulumien ja kallistuskulmien takia.

Lasketaan korkeudet katutasosta (manuaali | manuaali+laser):
Katutaso 0.00
Jalkakäytävä: 0.11 | 0.11 (korkopiste 1)
Välitasanne: 3.11 | 3.18 (interpolaatio)
Ylätasanne: 4.91 | 5.02 (korkopiste 2)
Pääoven holvitasanne: 5.13 | 5.24
Tuulikaappi: 5.23 | 5.34
Tornihalli/kirkkosali: 6.48 | 6.59

Lasketaan korkeusasemat sekä korkeuserot ristin huippuun (käyttäen lasermittauksilla tarkennettuja tasoja)

Merenpinta: +0.00 | 102,53 m
Katutaso: +10.23 | 92,30 m
Jalkakäytävä: +10.34 | 92,19 m
Välitasanne (Domcafé:n sisäänkäynti): +13.41 | 89,12 m
Ylätasanne: +15.25 | 87,28 m
Pääoven holvitasanne: +15.47 | 87,06 m
Tuulikaappi: +15.57 | 86,96 m
Kirkkosali: +16.82 | 85,71 m

Virhemarginaalit huomioiden pyöristetään lopulliset korkeudet 0,1 metrin tarkkuuteen:

Kirkkosalista: 85,7 m (kirkkosali lienee ollut se taso, josta yleisesti esillä oleva korkeus 86 m on aikoinaan mitattu)
Pääovelta: 87,0 m
Maantasosta: 89,1 m (Domcafé:n sisäänkäynti)
Katutasosta: 92,3 m
Merenpinnasta: 102,5 m

Mikä nyt sitten on kirkon virallinen korkeus? CTBUH:n määritelmän mukaisesti ( https://www.ctbuh.org/criteria/ ) pääovi on merkittävä sisäänkäynti [CTBUH - Significant], eli korkeus on vähintään 87,0 m. Toisaalta tämä on Turun Tuomiokirkon kohdalla hieman absurdi mittaustapa, koska pääovi on 2,1 metrin korkeudella maantasosta. Mielestäni olisi perusteltua mitata lukema maantasosta [CTBUH - Level], varsinkin kun samaisella julkisivulla on maantasossa Domcafé:n sisäänkäynti. Kyseinen alempi sisäänkäynti ei ole edes montussa, vaan yleisellä maantasolla, joka kattaa koko pääjulkisivun. Kirkko on siis 89,1 m korkea sekä maantasosta ja alimmasta sisäänkäynnistä mitattuna. Merkittäväksi sisäänkäynniksi kyseinen Domcafé:n sisäänkäynti ei kuitenkaan kelpaa, koska sieltä ei liene pääsyä kirkkosaliin.

[Janne_H]

Korkein piste minkä ite löydän ristin huipulta on +102.648 m.


Mut hyvää nörtteilyä engineerix Millä softalla kattelet pistepilveä?