Taloforum.fi

[veka]

Ratikkakalusto ja sen varikkotoiminnot kuuluvat liikennöintikustannuksiin, vastaavasti muiden joukkoliikennevälineiden kanssa. Jos ne lasketaan poikkeuksellisesti projektin investointikustannuksiksi siitä tulee sitten todella edullisesti liikkuvia ratikoita.

Isossa kuvassa ratikoiden hankinta ja varikon rakentaminen ovat toki investointeja, ja liikennöintiä on sitten ratikoiden kulku. Se, että ne ovat toisten organisaatioiden budjeteissa, on toinen juttu ja yksi keino saada otsikoihin päätyvä iso luku siedettävämmän tuntuiseksi. Jos tämän ratikkalinjan avulla voidaan säästää investointi- ja liikennöintikuluissa toisaalla, säästöt pitää lukea plussan puolelle isossa laskelmassa.

[arkkinikkari]

Ongelma noin laajasti on juuri siinä, että niitä hyötyjä ei kirjanpidollisista syistä lasketa hankkeelle.

Tässä kruunusillat-kokonaisuudessa esimerkiksi Laajasalon varikon kustannukset ovat nousseet merkittävästi kun siitä on tehty halvimman peltihallin sijaan kallis hybridikorttelin kansipihan alainen rakenne. Tämä on ihan aito kustannuksen nousu, mutta toisaalta se mahdollistaa n. 40 000 m² rakentamista varikon päälle, joka ei halvimmalla peltihallilla olisi ollut mahdollista.

Suurimmat hyödyt infrahankkeista tulevat kiinteistöjen arvonnousuna, mutta sitä on ihan hirveän vaikea budjetoida hankkeen tulopuoleksi.

[hmikko]

^ Niinpä. Raide-Jokerista on tehty ainakin gradutasoista tutkimusta, jonka mukaan jo nyt tiedossa oleva kiinteistöjen arvonnousu vastaa ja todennäköisesti ylittää investoinnin määrän. Tuo arvonnousu näkyy kaupungin tuloissa osin välillisesti aika pitkän ketjun kautta, jolloin sitä on vaikea laskea. Maankäyttömaksut ja tonttivuokrat tietysti suoraan.

Toinen juttu on sitten myös liikennejärjestelmä kokonaisuutena. Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu lopetetun automatisointiprojektin yhteydessä mallissa, jossa Kruunuvuoren raitiotie on mukana ja sen on laskettu jakavan metron kuormaa sen raskaiten kuormitetulla osalla Herttoniemi-Sörnäinen. Jos Kruunuvuoren raitiotiehen ei investoida ja sen liikenne kanavoituu liitynnän kautta metroon ja yksityisautoiluun, niin todennäköisesti sinne tarvitaan vastaavasti lisäinvestointeja aiemmin. Siis sen lisäksi, että Kruunuvuorenrannan kiinteistöjen arvot jäävät alemmas, jos alue on pussinperä.

[veka]

^Hyväksyn itsekin tämän ajattelun välillisistä hyödyistä johonkin saakka, mutta siinä joudutaan äkkiä sangen hyllyvälle pinnalle ("Yliopistoon sijoitettu euro tuo viisi takaisin.", "Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.", "Yksi pyöräilyyn laitettu lisäeuro toisi lähes kahdeksan euron hyödyt.", "Yksi tutkimuseuro tuo valtiolle 15 euroa takaisin." Jne.) Tätä investointia ei tehdä, jotta Laajasalon asuntojen hinnat saataisiin nousemaan vaan asukkaiden kulkuyhteyksien parantamiseksi. Maksajat (kaupunki ja sen asukkaat) voivat aina väittää, että saman rahan satsaaminen johonkin toisaalle olisi vielä kannattavampaa, siis muiden kuin Laajasalossa asuntoja omistavien kannalta. Tällä tavalla ynnäten vissiin saataisiin Länsimetro kannattavimmaksi investoinniksi miesmuistiin. Se saattaa sitä ollakin oikein isossa kuvassa, mutta varovainen pitää olla laskimen ääressä. Siksi on mielestäni parempi pysyä kannattavuutta arvioitaessa perinteisissä raameissa.

[arkkinikkari]

Kiinteistöjen arvonnousu on oikeastaan ainoa järkevä tapa arvioida infrahankkeiden kannattavuutta (ellei sitten ryhdytä laskemaan käyttömaksuja, missä ei ole infrahankkeiden osalta vähäisintäkään järkeä). "Aikasäästön" laskeminen lopulta johtaa täsmälleen samaan tulokseen (paremmin saavutettavat sijainnit ovat arvokkaampia), mutta vaatii laajan joukon outoja oletuksia.

Ja koska kiinteistöjen arvonnousu on oikeastaan ainoa järkevä tapa mitata infrahankkeiden järkevyyttä, ainoa järkevä tapa rahoittaa infrahankkeet olisi verottaa kiinteistöjen arvonnousua kiinteistöverolla. Kiinteistövero vaan syystä tai toisesta tuntuu olevan poliittisesti erittäin epäsuosittu, vaikka se on monin tavoin ylivoimainen vero muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

[hmikko]

Kiinteistövero vaan syystä tai toisesta tuntuu olevan poliittisesti erittäin epäsuosittu, vaikka se on monin tavoin ylivoimainen vero muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Syy epäsuosioon lienee yksinkertaisesti se, että kun järjestelmä ei ole perustunut tonttien ja kiinteistöjen verotukseen, niin siihen siirtyminen on kivuliasta. Muutos ei vaikuta niihin, jotka asuvat vuokralla eivätkä omista kiinteistöjä, mutta Suomessa on perinteisesti poliittisesti ohjattu omistusasumaan. Kiinteistövero leikkaisi asuntojen arvoa, ja kiinteistösijoitusten. Siksi kokoomus on neliraajajarrutuksessa. Keskusta myös, varmaankin osin eri syistä, kun pienemmillä paikkakunnilla asialla ei ole samanlaista merkitystä kun ei ole kaupunkikeskustan arvotontteja. Joka tapauksessa jos kiinteistöveroon perustuvaan rahoitukseen siirryttäisiin, se pitäisi tehdä vähitellen, koska äkkirysäys aiheuttaisi monenlaista tuskaa.

Soininvaara kirjoittaa asiasta vaaliohjelmablogitekstissään: https://www.soininvaara.fi/2021/06/06/o ... -rutkasti/

[hmikko]

HS: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hinnan­korotuksen

[veka]

Ei mikään läpihuutojuttu valtuustossa, mutta äänestystulos oli erittäin selvä: 71-8, 4 tyhjää. Nyt voidaan toivottavasti lopettaa kevään ja kesän aikana nähty kikkailu, jossa projektia paloitellaan ja riisutaan hinnan puristamiseksi alemmaksi.

Samaan syssyyn nettiin ja luettavaksi saatiin myös Allianssin johtoryhmän (AJR) kokousmuistiot loppukevään ja kesän ajalta. Sen sijaan koko Hankkeen johtoryhmän (HJR) kokousmuistiot tältä ajalta ovat vielä julkaisematta. Tuorein julkistettu on yhä 11.3. pidetystä kokouksesta.

AJR:n kokousmuistioista voi rivien välistä aistia sen ahdingon, jossa on yritetty toimia kevään ja kesän aikana: "Toteutussuunnitelman vahvistamiseksi suunnittelussa tulee edelleen keskittyä hanketehtävien karsimiseen suhteessa suunnittelun ja rakentamisen kustannuksiin." "Jos Hakaniemen valmistelevia töitä ei voida toteuttaa suunnitellusti ennen hankkeen valtuustokäsittelyä, tämä vaikuttaa koko hankkeen aikatauluun. Mahdollinen viivästyminen tulee huomioida myös viestinnässä. Allianssi selvittää vielä erilaisia mahdollisuuksia töiden toteuttamiseksi ja aikatauluviiveiden välttämiseksi." "Kaupunki selvittää vielä muita mahdollisuuksia liittyvien hankkeiden rahoittamiseksi." Jne.

Niinpä resursseja Hakaniemen valmisteleviin töihin on kerätty tiheällä kammalla. Pikkulinnut ja vähän isommatkin ovat kertoneet, että esimerkiksi katutyöt muualla kaupungissa ovat joutuneet antamaan tilaa Hakaniemen töille. Esimerkiksi kotikulmillani Jätkäsaaressa on näin käynyt muutamalle kadunpätkälle, jotka olisi jo pitänyt asvaltoida.

[hmikko]

^ Toisaalta en näe, että valtuustolla olisi tuossa ollut kovin paljon todellisia vaihtoehtoja. Jo moneen kertaan on eri tasoilla päätetty, että Kruunuvuorenrannan kokoista uutta aluekohdetta ei tehdä ilman raideyhteyttä, ja Kruunuvuorenrannan vaihtoehdot sen suhteen on selvitetty ns. kuoliaaksi asti jo ajat sitten, lähes tulkoon Star Trekin teleporttauskojetta myöden. Rakentamista olisi tietysti voinut lykätä edelleen, mutta se on jo nyt aika pahasti myöhässä suhteessa asuntojen valmistumiseen. Ts. joku osa asukkaista ehtii jo tottua autoilijoiksi sen takia nykyiselläänkin.

[Pyöröovi]

Hesari: Korkeasaaren edustalle tulee tekosaari ja 135-metrinen pilari

Jutussa hyvin tietoa aikataulusta:

• Lokakuussa alkaa työmaasillan rakentaminen Nihdin ja Korkeasaaren välille + ruoppaus- ja louhintatyöt alkavat Korkeasaaren edustalla
• Ensi vuoden alussa varsinaisen sillan rakentaminen alkaa 135-metriä korkean pylonin pystyttämisellä
• Ensi vuonna Kruunusillan ja Finkensillan paalutukset ja perustukset, kun taas Hakaniemensillan rakentaminen alkaa 2023
• Siltojen on tarkoitus valmistua vuonna 2025
• Raitiotien rakentaminen alkaa heti perään ja jatkuu näillä näkymin vuoteen 2027

Tietäjät ovat varmaan jo tienneet nämä aikaa sitten, mutta itse ainakin opin paljon uutta

[Raksa]

Hesari: Korkeasaaren edustalle tulee tekosaari ja 135-metrinen pilari

Jutussa hyvin tietoa aikataulusta:

• Lokakuussa alkaa työmaasillan rakentaminen Nihdin ja Korkeasaaren välille + ruoppaus- ja louhintatyöt alkavat Korkeasaaren edustalla
• Ensi vuoden alussa varsinaisen sillan rakentaminen alkaa 135-metriä korkean pylonin pystyttämisellä
• Ensi vuonna Kruunusillan ja Finkensillan paalutukset ja perustukset, kun taas Hakaniemensillan rakentaminen alkaa 2023
• Siltojen on tarkoitus valmistua vuonna 2025
• Raitiotien rakentaminen alkaa heti perään ja jatkuu näillä näkymin vuoteen 2027

Tietäjät ovat varmaan jo tienneet nämä aikaa sitten, mutta itse ainakin opin paljon uutta

Mielenkiintoista huomata miten Helsingin Sanomien kommenttiosiossa Helsingin rakentamiset aiheuttaa aina pahaa mieltä. Ja kun tarkemmin katselee viestejä, ne katkerat kitinät tulee poikkeuksetta Helsingin ulkopuolisilta

Karavaani kulkee. Hyvä että saadaan silta rakenteille

[Jary]

Mielenkiintoista huomata miten Helsingin Sanomien kommenttiosiossa Helsingin rakentamiset aiheuttaa aina pahaa mieltä. Ja kun tarkemmin katselee viestejä, ne katkerat kitinät tulee poikkeuksetta Helsingin ulkopuolisilta

Karavaani kulkee. Hyvä että saadaan silta rakenteille

Mielenkiintoinen sananvalinta; ilmaisit nykyisen Helsingin hengen yhdellä sanalla!
Onneksi on tämä Talo-forum olemassa, niin pysyy itsekin ajan hermolla, sano

[Raksa]

^ Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, sano

[Eeros]

Komea silta tulee!

[Janne_H]

Komea silta tulee!

Jep, tämä tulee nostamaan Helsingin profiilia merkittävästi. San Fransiscolla on Golden Gate, New Yorkilla Brooklynin silta, Sydneylla Harbour Bridge ja Helsingillä Kruunusillat. Näistä jälkimmäisestä tulee olemaan maisemat vanhaan keskustaan kirkontorneineen, Itämeren korkeakallioiseen saaristomaisemaan, Suomenlinnaan ja avomerelle. Ja maisemassa näkyvä lähialueen rakennettu ympäristö on myös ihan nättiä (Kalasatama, Kulosaari, Kruunuvuorenranta, Herttoniemenranta)