Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä hmikko
#103110
Tipi kirjoitti: 17.10.21 16:54 Näen Strusin suunnitelmassa vaikutteita estonia teatterista.
Estonia-teatteri nykyisellään onkin sekoitus tyylejä. Armas Lindgren ja Wivi Lönn suunnittelivat alkuperäisen jugend-tyyliinsä (vrt. samojen tekijöiden aikalainen Uusi ylioppilastalo), mutta rakennus kärsi pahoin toisessa maailmansodassa ja korjattiin sen jälkeen osin uusklassistiseen ja ns. stalinistiseen tyyliin.

Strus toki on vapaa sekoittelemaan historiallisia tyylejä siinä kuin kaikki muutkin. Jotenkin vaan toivoisi, että kun näistä rendereistä innostutaan, niin katsottaisiin myös arkkitehtuurin laatua. Kaikki mikä uusvanhahtaa ei ole hyvää eikä edes kivaa.
tekijänä Tipi
#103111
"Strus toki on vapaa sekoittelemaan historiallisia tyylejä siinä kuin kaikki muutkin. Jotenkin vaan toivoisi, että kun näistä rendereistä innostutaan, niin katsottaisiin myös arkkitehtuurin laatua. Kaikki mikä uusvanhahtaa ei ole hyvää eikä edes kivaa."

Estonia Teatteri on ainakin itselleni vaikuttavaa arkkitehtuuria. Suomaliset suunnittelijat ovat toki ylpeyden aihe, mutta uskon että tuo mainitsemasi evoluutio tekee siitä vielä jännittävämmän. Siis että on jugendista nykyiseksi muokkautunut. Ei siis ole tyylipuhdasta ja laadusta totean että ainutlaatuista :)
tekijänä JamoL
#103115
Ottamatta muuten kantaa arkkitehtuuriin: voittaja-ehdotuksen kahvila näyttää minulle ulkoapäin vähän surulliselta paikalta, jossa tarjoillaan raakapakastepuusteja valkoisilta sairaalalautasilta radio novan soidessa taustalla.

Strusin version liiketilaan taas kuvittelen vaistomaisesti puheensorinaa, huolella valittua taustamusiikkia, tummia puukalusteita ja selvästi laadukkaammat tarjoilut.

Näin se mieli hämää kahviloiden suurkuluttajaa. :roll:
zeizei tykkää tästä
tekijänä Domo
#103123
Onhan tuo Strusin ehdotus niin pesunkestävää neukkua, ja niin täysin väärässä paikassa kun vain voi olla. Voisi löytää paikkansa jossain muualla, mutta ei tuohon ikinä.
Raksa tykkää tästä
Avatar
tekijänä Raksa
#103489
veka kirjoitti: 01.12.18 12:08 Lauttasaaren keskeisimmällä ja näkyvällä paikalla oleva rakennus menee vaihtoon. Osoitteessa Gyldenintie 2 sijaitsevan kaikille tutun toimistotalon tilalle tulee kaksi kerrosta korkeampi asuintalo. Vanhassa tasakattoisessa rakennuksessa on kerroksia 4, uudessa harjakattoisessa 6,5. Vieressä on Lauttasaaren metroaseman läntinen sisäänkäynti.

Uusi asuinrakennus seuraa ja kunnioittaa (toisin kuin edeltäjänsä) ympärillään olevaa rakennusmaisemaa, jossa näkyy pääosin saaren perinteisiä harjakattoisia asuintaloja. Gyldenintien talot ovat tämän korttelin matkalla kuitenkin 4-kerroksisia, joten pää on nyt avattu vanhojen rakennnusten korvaamiselle uusilla ja korkeammilla. Vanhoissa 4-kerroksisissa ei ole hissejäkään. Ainakin osa vanhoista lienee jo suojeltu.

SARCin suunnittelema uudisrakennus on tietysti aikamme lapsi ja modernin näköinen. Mm. räystäät puuttuvat ja parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Lisäksi länsipuolen katolla näkyisi olevan ikunoita tai parvekkeita.

hankekortti:
https://kartta.hel.fi/Applications/hank ... 32&map=yes

kuvat: SARCKuva

Kuva

Kuva

Gyldentie 2:n nykyinen rakennus, kuva: Helsingin kaupunginmuseoKuva
Päivitys: tämän rakentaminen alkoi vihdoinkin perjantaina, kutakuinkin tasan 3 vuotta alkuperäisestä postauksesta :smt024

Kuva
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#103500
Kummallinen 50-lukua nostalgisoiva rekonstruktio. Tässä olisi ollut hyvä luoda kiinnostavaa vaihtelua Lauttasaaren monotonisuuteen ja korottaa vanhaa rakennusta muutamalla kerroksella. Purkaminen on edelleen aivan liian halpaa suhteessa hukkaan meneviin materiaaleihin.
Avatar
tekijänä veka
#103503
^Noilla kulmilla kasvaneena olen toista mieltä, mutta olisin muutenkin. Helsingissä ei ole kuin muutamia vanhoja asuinalueita, jotka ovat onnistuneet säilymään alkuperäisen kaltaisina ja yhtenäisinä ja pystyvät välittämään aikansa ihanteita ja tunnelmia hienosti: vanha Eira, Meilahden kerrostaloalueet ja tämä Lauttasaaren 40- ja 50-luvuilla rakennettu vanha osa... Kerroksia on kaksi enemmän kuin paikalla aikaisemmin olleessa rakennuksessa.

Kolmen vuoden takaiseen suunnitelmaan verrattuna rakennus näyttää hieman muuttuneen, mm. katon harja on siirtynyt keskelle. Jos yo. kuva kertoo tulevasta, vierastan mustaa kattoa.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#103505
veka kirjoitti: 29.11.21 22:16 Helsingissä ei ole kuin muutamia vanhoja asuinalueita, jotka ovat onnistuneet säilymään alkuperäisen kaltaisina ja yhtenäisinä ja pystyvät välittämään aikansa ihanteita ja tunnelmia hienosti: vanha Eira, Meilahden kerrostaloalueet ja tämä Lauttasaaren 40- ja 50-luvuilla rakennettu vanha osa...
Hieman yksinkertaistat kuvaa, sillä vastaavan aikakauden lähiöitähän riittää Länsi-Helsingissä mielin määrin. Munkkiniemessä maisema on parhaimmillaan. Toisin kuin myöhempien vuosikymmenten rakennukset, 40- ja 50-lukujen talot eivät edes ole minkäänlaisen uhan alla. Vaikka Lauttasaari ihan kivaa aluetta onkin, turha sitä on verrata kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Eiraan.
tekijänä Tipi
#103508
Uskon että tuosta tulee hyvä. Massan puolesta istuu hienosti paikoilleen. Suuret ikkunat paljastaa rakennuksen selvästi kuitenkin uudeksi, aikansa tuotannoksi. Kaupunkivihreän osalta myös viihtyisän näköistä aluetta.
Toisaalta ymmärrän pointin myös vanhan rungon hyödyntämisestä. Jotain nostalgiaa noissa sinisissä "jätti ikkunoissa" alkaa myös olla. Purkamis -liipasimen painaminen pitääkin olla aina huolellisen harkinnan paikka.
Uskon että uudisrakennus johtaa tässä parempaan lopputulokseen. Muutamia kerrrostaloja on tullu viimeaikoina vastaan joissa ympäröivien vanhempien rakennusten elementtejä on lainattu onnistuneella sovituksella uudistuotantoon. ja ainakin omaan silmään ovat poikkeuksetta onnistuneita olleet.
Avatar
tekijänä veka
#103878
Vattuniemen (ent. Ryssänniemen) asuttaminen jatkuu. Kaksi nykyistä pienteollisuus- tai konttoritaloa (Särkiniementie 5 ja Melkonkatu 22) on muuttumassa asuintaloiksi. Varsinkin Särkiniementien pienteollisuustalon (vuodelta1953) muodonmuutos on taidokas suoritus. Rakennuksen pitkille sivuille tulevat parvekkeet on käännetty kohti ilta-aurinkoa ja merta. Lisäksi Melkonkatu 7:n tontilta on löytynyt tila kokonaan uudelle 8-kerroksiselle asuintalolle. Kaavamuutoksen suunnitelma tuli tänään nähtäväksi.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2017-000216

Särkiniementie 5Kuva

Melkonkatu 22Kuva
Pyöröovi, hmikko, Raksa tykkää tästä
Avatar
tekijänä Raksa
#103884
veka kirjoitti: 24.01.22 13:34 Vattuniemen (ent. Ryssänniemen) asuttaminen jatkuu. Kaksi nykyistä pienteollisuus- tai konttoritaloa (Särkiniementie 5 ja Melkonkatu 22) on muuttumassa asuintaloiksi. Varsinkin Särkiniementien pienteollisuustalon (vuodelta1953) muodonmuutos on taidokas suoritus. Rakennuksen pitkille sivuille tulevat parvekkeet on käännetty kohti ilta-aurinkoa ja merta. Lisäksi Melkonkatu 7:n tontilta on löytynyt tila kokonaan uudelle 8-kerroksiselle asuintalolle. Kaavamuutoksen suunnitelma tuli tänään nähtäväksi.

Särkiniementie 5Kuva
Tää on kyllä hyvä. Kattoterassit on mielenkiintoinen idea.
tekijänä bonk
#103887
Melkonkatu 22 on hyvä esimerkki sekoittuneista toiminnoista.
Rakennuksessa on asuntoja, hoivakoti, päiväkoti ja liiketiloja. Hyvä asia, kun itälahdenkatu alkaa tiivistymään. Sääli, ettei tullut lisää korkeutta, mutta se olisi ollut kustannuksiltaan jo eriluokkainen projekti.
Avatar
tekijänä veka
#104842
Katselin videon vaihtoehdoista kahteen kertaan. Minusta vaihtoehtojen kartoitus on tehty huolellisesti ja pyrkimättä korostamaan minkään ratkaisun paremmuutta. Neljästä vaihtoehdosta kolme säilyttää Länärin moottoriväylänä (jolla ajonopeus voisi kuitenkin olla alhaisempi kuin nykyinen 80 km/h melun vähentämiseksi). Vain yhdessä vaihtoehdossa on tasoristeyksiä.

Länsisuunnan paikallislehdet eivät (Lauttasaari-lehti ja Länsiväylä) ole vielä ottaneet kantaa uusiin ehdotuksiin. Jo vanhastaan Larussa karsastetaan voimakkaasti kaikkia muita kuin miedointa 0+ -vaihtoehtoa (Täydentyvä nykytilanne). Siinä Katajaharjun kohdalle rakennetaan kansi ja asuintaloja, Katajaharjun liittymä poistuu kun lähelle Koivusaareen tulee uusi liittymä, Salmisaareen tulee Jätkäsaaren satamatunnelin suuaukko. Lauttasaareen tulisi uusia asukkaita 1000-1500.

Raskaimmassa vaihtoehdossa 3 (Keskustan urbaani jatke) koko motari (tai "maantie") peitetään kansilla tai kaukaloidaan (paitsi meren kohdalla), Lapinlahden sillan viereen rakennetaan toinen silta mm. ratikalle, voimalinja Salmisaaressa kaapeloidaan tai siirretään, runsaasti meritäyttöjä jne. Uusia asukkaita tulisi Lauttasaareen 10 000-12 000 ja Salmisaareen 4500-5 000.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#104843
Olen samoin ilahtunut, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Liian usein päätökset tehdään perin simppeliltä KYLLÄ/EI -pohjalta, jolloin vaihtoehtoihin ei edes kunnolla tutustuta. Pienenä kritiikkinä vierastan kuitenkin vaihtoehtojen pohjautumista lähinnä asukasmäärän kasvuun. Tällainen asettelu antaa kuvan kuin tunnelointi (skenaario 3) edellyttäisi hyvin korkeaa tornirakentamista tai päinvastoin bulevardi (skenaario 2) tarkoittaisi väistämättä vanhan keskustan korkuista rakentamista. Mielestäni kyseiset vaihtoehdot jopa kannustavat valitsemaan skenaarion 1, jossa muutoksia tulee, mutta ilmeisesti säilyttäen Lauttasaaren väljän identiteetin rippeet. Moinen kompromissi vetoaa hyvin suomalaisiin, jotka toivovat maltillisia ja edullisia muutoksia kaupunkikuvaan.
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7