[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Hernesaaresta tulee yli 7 000 asukkaan asuinalue, jonne ei ole pakko rakentaa parkkipaikkojaVähemmän yllättävää, että lähitienoon nimbyt ovat edelleen pahoillaan suunnitelmista. Suunniteltu kadunnimistö ainakin minusta on mukavan virkistävä.
Uimaranta, eksoottiset kadunnimet, lumenkaato ja liikenne ovat närästäneet asukkaita suunnittelun loppumetreille asti.
Marja Salomaa HS
Julkaistu: 9.12. 2:00 , Päivitetty: 9.12. 14:58
MUREENAKATU, Pallokalanpuisto, Atollikuja, Meduusankatu ja Miekkakalanaukio liittyvät Helsingin kadunnimistöön, kun Hernesaaren uuden asuinalueen rakentaminen alkaa 2020-luvulla.
Useiden vuosien monipolvinen suunnittelu-urakka on vihdoin loppusuoralla, kun viimeistelty asemakaavamuutos on etenemässä kohti kaupunginvaltuustoa. Asukkaita uudelle alueelle on tulossa noin 7 600 ja työpaikkoja 3 000.
Viime vaiheen muutoksista merkittävin on autopaikkavelvoitteen poisto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asuntorakentajat voivat tehdä autopaikkoja niin paljon kuin uskovat saavansa niitä kaupaksi. Mitään asuinneliömäärään perustuvaa pakkoa niiden tekemiseen ei ole.
Jos kysyntää on, autopaikat sijoittuvat pihakannenalaisiin pysäköintilaitoksiin ja erillisiin pysäköintitaloihin.
Markkinaehtoisen autopaikkavelvoitteen päänavaaja Helsingissä on Kalasataman Nihti, jonka asemakaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa.
PARKKINORMIN poisto voi osaltaan ratkaista niitä liikenteellisiä riskejä, joita ison asuinalueen rakentaminen kapealle niemelle voi tuottaa. Suunnittelun aikana eteläisten kaupunginosien asukkaat ovat epäilleet, että Hernesaaren, Eiran, Punavuoren ja Ullanlinnan kaupunginosat tukehtuvat liikenteen ruuhkiin.
Konsulttiyritys WSP on syyskuussa valmistuneessa liikenneraportissa tarkastellut Telakkakadun ja Hietalahdenrannan katuverkon välityskykyä neljän eri tulevaisuusskenaarion perusteella.
Johtopäätöksenä on, ettei liikenne ruuhkaudu ainakaan silloin, jos ruuhkamaksut otetaan seudulla käyttöön. Autoliikenteen kulkutapaosuus pienenee liikenteen hinnoittelun myötä. Ruuhkamaksut jakavat kuitenkin poliittista kenttää voimakkaasti, eikä niiden käyttöönotto ole vireillä päätöksenteossa.
Jos nykymeno jatkuu ja autoliikenteen matkamäärä kasvaa suorassa suhteessa maankäyttöön, liikenne ruuhkautuu väistämättä. Tuolloin Hernesaaren rakentamisella ei ole kokonaisuuden kannalta enää merkitystä.
KAIKISSA tutkituissa liikenneskenaarioissa Hernesaaren alueen kulkutapajakauma painottuu kantakaupungin tavoin voimakkaasti kävelyyn, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Uusi Telakkakadun raitiotie on jo rakenteilla, ja se ulottuu aikanaan aivan Hernesaaren kärkeen.
Helsingin seudun liikenne (HSL) on varautunut siihen, että raiteita pitkin voi tulevaisuudessa kulkea kaksikin raitiolinjaa. Tarkistetussa liikennesuunnitelmassa on vaalittu raitioliikenteen sujuvuutta sijoittamalla raitiovaunuvalot Telakkakadun ja Eiranrannan risteykseen.
Eiranrannan katulinjaus muuttuu siten, että katu siirretään myötäilemään Merikadun muuria. Tämä pienentää hieman koirapuistoa ja poistaa veneiden talvisäilytyspaikat. Uusia talvisäilytyspaikkoja on luvassa risteilylaitureiden tuntumaan.
Katulinjan siirron myötä rantapuiston alue kasvaa.
Liikenne-ennusteen perusteella kaksi kolmasosaa Hernesaaren autoliikenteestä kulkee Telakkakadun kautta ja kolmannes Eiranrannan kautta itään.
HERNESAAREN kaavoitus on herättänyt ristiriitaisia intohimoja alueen lukemattomissa yksityiskohdissa. Vielä viime vaiheen nähtävilläolon aikana kaavaesitys poiki yhdeksän muistutusta.
Niissä on lähinnä moitittu liikenteen lisääntymistä sekä rakentamisen määrää ja korkeutta, mutta myös alueen eksoottinen nimistö ja virkistysalueiden kohtalo ovat närästäneet pitkän suunnitteluprosessin aikana.
Esimerkiksi Eiranrannan nykyisen uimapaikan muutos viralliseksi uimarannaksi on harmittanut kylmävesiuimareita ja pelottanut joitakin asukkaita.
Uimareiden ja lähiasukkaiden järjestämässä tilaisuudessa vuosi sitten asukkaat olivat huolissaan siitä, että uimaranta toisi alueelle lisää kaupunkilaisia, liikennettä sekä järjestys- ja meluhäiriöitä. Rannalle on tulossa pieni pukuhuone- ja kahvilarakennus, mutta kaavoittaja tähdentää, ettei sen katolle sallita tarjoilualueita, joten huoli katolla raikaavasta musiikista on aiheeton.
Nykyisen rantakahvilan eli Cafe Birgitan omistaja varautuu rakennuksen laajentamiseen. Cafe Birgitan ja kaavassa suojeltavan Löyly-rakennuksen väliin on tulossa aallonmurtaja ja satama-allas, joka mahdollistaa säännöllisen veneliikenteen Hernesaaresta eri kohteisiin.
Ristiriitoja herättävä lumenkaato Hernesaaren kärjessä voi kaavan mukaan jatkua. Kaupunki etsii koko ajan uusia keinoja katulumen poistamiseen.
HERNESAAREN nykyisistä rakennuksista suojellaan sekä Fordin talo että Löyly, muttei Valtion viljavaraston siiloja. Viljasiilot on kuitenkin määrä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.
Hernesaaren esirakentamisesta on tulossa kaupungille iso lasku, sillä vanha maantäyttöalue on hankala rakennuskohde. Kaupunki laskee kaavaratkaisun maksavan 180–190 miljoonaa euroa.
Tonttituloja Helsinki arvioi saavansa 390–400 miljoonaa euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336913.html
Tande kirjoitti: ↑09.12.19 22:55 Itse kaava on tässä vaiheessa kääntymässä plusmerkkiseksi.Jos kaavataloutta tarkoitat, niin se lienee ollut aika voimakkaasti plussalla koko ajan. Tässä versiossa näemmä saaman puolella 200 milliä. Suurin yksittäinen parannus taisi olla helikopterikentän poistaminen, joka sekä vähensi kustannuksia että mahdollisti lisää rakennusoikeutta.
