Otin Hernesaaren kaavaselostuksen (284 sivua) toiveikkaasti lomaluettavaksi. Hankalaa. Leipätekstin pystyy kyllä kahlaamaan, mutta pumaska on toteutettu moderniin tyyliin komean näköiseksi: piirroksia, kaavioita, karttoja ja valtava määrä isoja ja pieniä valokuvia on sommiteltu näyttäväksi lukemistoksi, jota ei pysty hahmottamaan kovin hyvin läppärin 13 tuuman näytöllä.
Joitakin vaikutelmia parista selailusta on jo jäänyt mieleen:
Pidän kovasti Hernesaaren ilmeestä: kohokohtia ja vahvuuksia ovat iso risteilysatama, koko itärannan eli lähes kilometrin mittainen monipuolinen puistovyöhyke ja eteläkärjen ympärille muodostuva veneily- ja vesiurheilukeskus. Hernesaarelle tulee oma ilme, josta sen tunnistaa ja erottaa muusta kantakaupungista.
Veneiden talvisäilytyksen sijoittaminen risteilysataman alueelle tuntuu todella hienolta suunnitelmalta. Arvostan asukkaiden perinteisen veneilykulttuurin säilymistä kaupungin rannoilla näiltäkin osin. Tähän saakkahan on kuultu enemmän hyvin masentavia kommentteja: siirtäkää paattinne talveksi Ämmässuon kaatopaikan alueelle tms.
Kansainvälisen tason kilpapurjehduskeskuksen luominen Hernesaaren on ollut toiveissa pitkään. Kaavaehdotus tunnistaa tarpeen ja mahdollisuudet: onko toista pääkaupunkia, jonka keskustassa voi järjestää ja seurata purjehduskilpailuja? Saaren eteläkärkeen tulevan paviljonkimaisen rakennuksen edessä on laaja kevytveneluiska ja katolla kuppila tms.
Kaupunki ei järjestä skaboja, joten seuroja tarvitaan avuksi. Itäpuolen saarilla majailevat HSS ja SPS ovat köliveneiden seuroja. Suomen merkittävin kevytveneilyn suurseura on monen olympiamitalin HSK Lauttasaaren itärannalla. Se pitäisi saada mukaan. Perinteinen suurseura NJK majailee Koivusaaressa. Onko sillä muutto edessä samaan aikaan kun Hernesaarta rakennetaan? Vai onko Hernesaaren paikkoja tarkoitus vain lainata tarvitseville?
Tavoitteena on 7600 uutta asukasta ja 3000 työpaikkaa. Jälkimmäinen luku tuntuu isolta. Vaikka tavoitteena ei olekaan joidenkin haikailema ’autoton’ vaan ’autoriippumaton’ ja ’vähäutoinen’ kaupunginosa, monet yritykset eivät halua muuttaa paikkaan, joka on autoilla kehnosti tavoitettavissa ja jossa ei ole tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Ajan trendi tuntuu paremminkin olevan siirtyä Helsingistä Espooseen, missä autoiluun suhtaudutaan ymmärtävämmin.
Asuntojen puolella tilanne on ehkä parempi. Rakennusliikkeet ja asukkaat tietävät, että autopaikkoja ei riitä kaikille. Mutta jos tavoitteena on houkutella alueelle vauraampaa väkeä, heille on oltava riittävästi autopaikkoja. Lyhytaikaisemman pysäköinnin tarpeet voivat olla toinen ongelma. Esim. Hernesaaren kärkeen tuleva iso venesatama ja vesiurheilukeskus tarvitsevat toimiakseen lähelleen autopaikkoja.
Tavoitteena on myös saada alueelle runsaasti veneilyyn liittyvää yritystoimintaa. Sekin tarvitsee asiakkailleen pysäköintipaikkoja. Tällä haavaa en kuitenkaan usko veneily-yritysten intoon siirtyä Hernesaareen. Lauttasaareen on paljon vaivattomampaa saapua autolla Länsiväylältä ja Kehä ykköseltä.
Asuinrakennusten laadun osalta jaan edellä esitetyn huolen. Suomessa ei enää ole premium-tasoisen rakentamisen halua. Kykyä varmaan olisi, mutta nykyinen suunnittelu- ja toteutuskäytäntö ei kaavaselostuksen kuvien perusteella tule antamaan sille mahdollisuuksia Hernesaaressakaan.
Rakennusten ulkoasusta päätetään vasta myöhemmin, mutta näköjään Herneessä meinataan tyytyä samaan helposti kelpaavaan konseptiin kuin mm. Jätkässä ja Kalasatamassa: ruskeaa ja kontrastiksi jonkin verran valkoista. Kaavaselostuksessa esitellään malliksi Vanhan Eiran värimaailmaa, jota hallitsee keltainen sävy. Hernesaaren sävytyspurkista ei kuitenkaan löydy keltaista vaan harmaata, jolla ruskea muuttuu vähän vaaleammaksi harmaanruskeaksi.
Pohjolan valkeasta kaupungista halutaan yhä vain tehdä Pohjolan ruskea kaupunki. Kenen luvalla?
