Taloforum.fi

Amos Rexin avajaiset lähestyvät, h-hetki kuun lopussa. Kumpareisiin pääse jo käsiksi. Kuvan postasi Jukka Suomela LKH-ryhmään.



https://amosrex.fi/

Amos Rexin ensimmäisestä näyttelystä vastaa taiteilijaryhmä teamLab

teamLab (perustettu 2001) on Tokiossa toimiva, noin 500 jäsenestä muodostuva monialainen taiteilijaryhmä. Taiteilijoista, koodareista, tietokoneanimaattoreista, matemaatikoista, arkkitehdeistä, graafisista suunnittelijoista sekä kirjailijoista koostuvan ryhmän yhteisenä tavoitteena on ”uudelleenmääritellä todellisuus”.

[...]

Tämä on siis fantastisen upea hanke, parasta suomalaista osaamista. 'Väliaikainen' Lasipalatsi on monen suosikkirakennuksia koko Helsingissä, minunkin, eikä vain tarunhohteisen Rex-leffateatterin takia. Uuden taidemuseon ansiosta se nousee kansallisaarteiden sarjaan.

Noh, minä en pidä Lasipalatsia juuri minään ja olisi ollut parempi että tilalle olisi tullut ympäröivän kaupunkiympäristön tehokkuudella uusia hienompia taloja. Alue on Suomen keskeisin ja siellä voisi olla vielä tehokkaampaakin.

On tuo kellarimuseo kuitenkin parempi kuin ei mitään. Hyvä että tehtiin edes jotain.

Ohikulkevat teinit kutsuivat noita tänään "Autistikukkuloiksi" kun kävin ottamassa tuntumaa paikkaan. Saa nähdä millainen nimi niille vakiintuu

Kaikenkaikkiaan minusta hieno hanke.

Omat fiilikseni Lasipalatsia kohtaan ovat aina olleet vähän kaksijakoiset. Olen aina pitänyt rakennuksen vähäeleisestä "Streamline Moderne"-tyylistä ja nyt hohtavan valkoisena rempan jälkeen, näyttää palatsi ihan oikeasti hienolta. Yhtäältä kuitenkin en vaan saa pois mielestäni ajatusta, entä jos paikalla olisikin huomattavasti tehokkaampi rakennus/kortteli. -Tontti kun on, arvokkaimpia ja keskeisimpiä koko maassa. Kaksi kerrosta on aika vähän miljoonakaupungin ydinkeskustassa.

Joskus olen myös kaavaillut mielessäni tehokasta "laajennusosaa" Lasipalatsille. -Berliinin tyyliin:





Tällä toteutuksella Lasipalatsi (Sekä Lasipalatsinaukion terassit) saisi jäädä nykyiselleen, mutta tonttitehokkuus kohoaisi merkittävästi. ~14-kerroksinen uudisrakennus ei mielestäni olisi paikalle ollenkaan liian korkea, vaan pikemminkin kävisi hienoa dialogia muiden alueen massiivisten rakennusten (Postitalo, Sokos, Kampin Keskus, Forum, Hotelli Presidentti...), sekä myös Hotelli Tornin kanssa.

hylje kirjoitti:Noh, minä en pidä Lasipalatsia juuri minään ja olisi ollut parempi että tilalle olisi tullut ympäröivän kaupunkiympäristön tehokkuudella uusia hienompia taloja. Alue on Suomen keskeisin ja siellä voisi olla vielä tehokkaampaakin.

On tuo kellarimuseo kuitenkin parempi kuin ei mitään. Hyvä että tehtiin edes jotain.

Niin, Alvar Aallon kynästä tullusta ripulia, jolle Otaniemessä vedettäisiin käteen, vaikka rakennus olisi umpihomeessa eikä sitä saisi purkaa.

Panee miettimään mitä kaikkia muita taloja luullaan Aallon suunnittelemiksi, kun lukee internetissä Aalto-vihaa. Lasipalatsi kun siis tosiaankaan ei ole Aallon suunnittelema.

arkkinikkari, sen tilalle olisi tullut aaltomaista jätettä. Onneksi on Lasipalatsi ja muita kauniita rakennuksia.

No olis se Aallon wow-arkkitehtuurikin ihan ok jos rakennustehokkuutta riittää.

Lasipalatsi on mielestäni Helsingin kauneimpia rakennuksia. Yksityiskohdat ovat Suomen rakennuskannassa hämmästyttävän nokkelia ja saavat katselijan rintaan vapautuneen olon vieressä nousevien monumenttien jälkeen. Harvinaista kyllä, kompleksi on hyvin tasapainoinen joka suunnasta ja sen pihalla on ollut mukava liikkua jo ennen museon saapumista. Kuten veka, olen seurannut AA:n projektia suurella ilolla, sillä se hyödyntää oivasti vanhaa suunnittelua tuoden kuitenkin uuden vuosituhannen aatteita mukanaan.

Suhtaudunkin kovin varoen edellisten keskustelijoiden muutosideoihin. Tehokasta laajennusta umpikorttelin muotoon voisi kyllä harkita esimerkiksi yhdistämällä kasarmin historiallisen talousrakennuksen Lasipalatsin, mutta sinällään paikalle on turha haikailla mielestäni mitään uutta jättikauppakeskusta - niitä riittää ympärillä aivan riittämiin. Lasipalatsin etu on juuri sen siroudessa ja tyylikkyydessä, ja Tanden ehdottamat tornilaajennukset todennäköisesti laimentaisivat sen leikkisää luonnetta. Paljon ongelmallisempi ja tehottomampi ympäristö on naapurissa Narinkkatorilla, mutta ei siitä tässä ketjussa sen enempää.

Suomen arkkitehtuurista paljon muutenkin kirjoittaneen Oliver Wainwrightin juttu The Guardianissa: Ethereal underworld: exploring Helsinki's colossal new art bunker

Kävelin äskettäin pihakannen poikki. Pidin kovasti näkemästäni ja olin iloinen nähdessäni niin lapsien kuin aikuistenkin kirmailevan asteroidia muistuttavan pinnan halki. Pienenä valituksena materiaaleissa näkyi kuitenkin turhan selvästi projektin suhteellisen halpa hinta. Mitään priimaa en tietenkään odottanut, mutta kumpujen välissä oleva asfalttikenttä oli kovin karua katseltavaa. Vaaleat kummutkaan tuskin pysyvät valtavan pitkään moitteettomassa kunnossa, jos ja kun niiden kulutus jatkuu lähes nykyisellä tahdilla. Tietty aluetta voidaan mainiosti vielä kohentaa tahdon ja mammonan siihen riittäessä.

^ Hesarissa oli jo kuukausi sitten kumpareiden ensiesittelyn yhteydessä pienempi juttu siitä, miten kumpujen pintamateriaali oli halkeillut jo ennen museon avaamista. Halkeilu oli odotettua, kun pinta on ilmeisesti tehty laittamalla nuo kolmihaaraiset laatat johonkin betonimassaan tarkoituksella ilman liikuntasaumoja, ja sitten vaan annettu lämpölaajenemisen murtaa sieltä mistä on murtuakseen. Kuvissa näkyi, että halkeamat menevät myös laattojen poikki, ei pelkästään saumoja pitkin. Kuulemma korjataan, jos isompia kanjoneita syntyy. Mutta että tässä on tämmöinen materiaalikokeilu meneillään ihan lähtökohtaisestikin. Pinnan ei luemma pitäisi vaikuttaa alla oleviin vedeneristyksiin tai muuhun, tosin itelle tuli mieleen, että mitä mahtaa tehdä jäätyvä vesi halkeamissa...

Sinänsä minusta ihan hienoakin, että kokeillaan ja annetaan tulla karheaa jälkeä, joka saakin kulua ja jota voi sitten tarvittaessa muokata tai korjata yhtä rouhealla otteella. Tosin ainakin omassa mielikuvituksessa pystyisin kyllä näkemään noissa liikuntasaumat, jotka eivät pilaisi esteettistä vaikutelmaa.

Liikuntasaumoissa on se ongelma, että tuollaisessa muodossa on tosi vaikea arvioida, mihin niitä pitäisi laittaa. Eli jos sauma laitetaan väärään paikkaan, pinta voi haljeta siitä huolimatta.

Suoralla seinällä liikkeen suuntaa ja suuruutta on helpompi arvioida.

Todellakin olisivat voineet "samalla vaivalla" päällystää alueen vaikka samantyylisillä suurilla kivilaatoilla, kuin Narinkkatori ja muut ympäröivät kävelyalueet. Kymmenen vuoden kuluttua asfalttikenttä tulee näytämään aika rujolta.