[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Aamulehti kirjoitti:Näin Tampereen keskustaan tulevan maamerkin ulkonäkö muuttui – katso kuvathttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011104202.html
24-kerroksinen torniosa on aiempaa kapeampi ja eteläsivultaan kaareutuva.
Tampereen Itsenäisyydenkadun varteen suunniteltu tornirakennus näyttää uusissa havainnekuvissa erilaiselta kuin vielä reilu vuosi sitten esitellyissä suunnitelmissa. 24-kerroksinen torniosa on aiempaa kapeampi ja eteläsivultaan eli Tullintorin suunnasta katsottuna kaareutuva. Myös katon muotoilu eroaa aiemmasta. Lisäksi aiemman punertavan tai ruskehtavan värityksen sijaan rakennus näyttää nyt havainnekuvissa vaaleammalta.
Suunnitellun uudisrakennuksen paikalla rautatieaseman kupeessa sijaitsee nyt Ukkopekka-nimellä tunnettu rakennus. Sen omistaa varainhoito- ja sijoitusalan konserni EQ, joka on uudisrakennuksen mahdollistavan kaavamuutoksen hakija. EQ:n kiinteistökehitysjohtaja Markus Salmela vahvistaa suunnitelmien muuttumisen aiemmasta. Uudisrakennuksen väritys tosin ei ole vielä lopullinen.
”Voi olla, että se on paljon vaaleampi kuin oli se edellinen versio, mutta julkisivuväritykseen tulee vielä tarkennuksia ja käydään siinä myös aktiivista vuoropuhelua rakennusvalvonnan ja kaupunkikuvatoimikunnan kanssa.”
Muutosten taustalla on, että suunnitelmaa on kehitetty kaavaprosessin aikana saadun palautteen pohjalta. Viranomaisneuvotteluissa todettiin, että ratkaisua kehitetään edelleen arvokkaaseen paikkaansa sopivammaksi. Tavoitteena oli veistoksellisuus ja maamerkkimäisyys, sillä uudisrakennuksen rooli on merkittävä erityisesti Hämeenkadun päätenäkymässä.
”Prosessissa mukana olevien tahojen kanssa on todettu, että nyt näyttää paremmalta ja voidaan tältä osin viedä asiaa eteenpäin”, Salmela sanoo.
Torniin hotelli
Uudisrakennuksen torniosaan suunnitellaan edelleen hotellia, Salmela sanoo. ”Aika samantyyppinen suunnitelma on kuin aiemmin. Siinä on hotelli- ja toimitilakeskusteluja käynnissä. Lähtökohta on, että torniosuus olisi pääosin hotellia ja jalustaosuus pääosin toimistoja ja muita liiketiloja.”
Salmelan mukaan päätöksiä niistä tehdään, kun neuvotteluja on saatu eteenpäin. Rakentamisen aikataulu on Salmelan mukaan kiinni kaavaprosessin etenemisestä. ”Jos se menee nopeimmalla mahdollisella tavalla, niin sitten meillä voi ensi vuonna lähteä rakennustyöt käyntiin.”
Nopeimmillaankin rakentamisen aloitus menee kuitenkin vuoden 2026 puolelle. Ensimmäisenä vuorossa on Ukkopekka-rakennuksen purkaminen. Sen Ratapihankadun puoleinen pääty tosin vaatii purkamista jo kadun ja henkilöratapihan muutosten takia.
”Ajallisesti purkaminen on pieni osuus, mutta kaivutyöt, infratyöt ja varsinainen talonrakentaminen ottaa alustavasti noin kaksi vuotta. Sellaista aikataulua nyt viedään eteenpäin.”
Salmelan mukaan suunnitelmissa on tiedostettu, että aseman ympäristössä tapahtuu lähivuosina paljon asioita yhtä aikaa. Toimijat ovat yhteistyössä sovitelleet eri hankkeita yhteen.
Lisää rakennusoikeutta
Alueen asemakaavaehdotusta käsitellään Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 18. maaliskuuta. Lautakunta päättää, hyväksytäänkö kaavaehdotus asetettavaksi nähtäville. Lopullisesti kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto myöhemmin. Rakennusoikeutta on osoitettu alueelle rutkasti lisää: kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on yhteensä 20 900 kerrosalaneliömetriä. Määrä kasvaa lähes nelinkertaiseksi voimassa olevaan kaavaan verrattuna.
Uudisrakennuksen lisäksi kaavaehdotus mahdollistaa aseman seudun isoihin uudistuksiin liittyviä muutoksia, kuten Ratapihankadun leventämisen. Sen vuoksi osa voimassa olevan kaavan korttelialueesta muutetaan katualueeksi. Lisäksi kaavassa varataan alueita katujen ja tunnelien välisten jalankulkuyhteyksien kehittämiseen. Tulevaisuudessa Pakkahuoneenaukiolle mahdollisesti sijoittuvaan bussiterminaaliin on varauduttu osoittamalla rakennukseen jätettävä syvennys.
Aamulehti kirjoitti:Tullin alueelle Tampereella tulossa uusia asuntoja ja 25-kerroksinen tornitalo
YTHS:n käytössä oleva vanha rakennus olisi tarkoitus purkaa ja korvata terveyskeskuksen toimintaa paremmin palvelevalla rakennuksella.
Havainnekuva Kalevantien ja Åkerlundinkadun kulman mahdollisesta muutoksesta Sorsapuiston suunnasta.
Tampereen Tullin alueelle sijoittuvan kahden asemakaavan muutoksen valmisteluaineistot kaavaluonnoksineen ja viitesuunnitelmineen ovat nyt nähtävillä, kertoo Tampereen kaupunki tiedotteessaan.
Valmisteluaineistot tulivat nähtäville 3. huhtikuuta ja ovat nähtävillä 24. huhtikuuta asti.
Asemakaava tukee Tullin muuttumista teollisuus- ja varastoalueesta työpaikka-, asuin-, palvelu- sekä kulttuuritoimintojen alueeksi.
Toinen asemakaava mahdollistaa Yliopistokadulla toimistokäytössä olevan entisen teollisuuskiinteistön rakennuksen asumiseen ja monipuoliseen keskustatoimintojen käyttöön.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) käytössä oleva vanha teollisuus- ja asuinrakennus osoitteessa Kalevantie 3 purettaisiin ja korvattaisiin terveyskeskuksen toimintaa paremmin palvelevalla rakennuksella.
Asemakaavamuutos osoittaa myös asuntoja terveyskeskuksen yhteyteen. Perusteena on sijainti lähellä yliopistoa ja hyviä liikenneyhteyksiä.
Uudisrakennukselle tulisi hyvin kapearunkoinen 25-kerroksinen osa Sumeliuksenkadun suuntaisesti ja matalampi kahdeksankerroksinen osa korkean osan ja Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen välissä.
Osoitteessa Yliopistonkatu 56 toimistokäytössä oleva tila tulisi osittain asuinkäyttöön. Asemakaava muodostaa uutta rakennusoikeutta noin 3860 kerrosneliömetriä, joista asumista on noin 3660 ja liike- sekä toimistotilaa noin 200 kerrosneliömetriä.
Asemakaavamuutosten valmisteluaineistoista voi kolmen viikon nähtävillä olon aikana jättää mielipiteitä kaupungin kirjaamoon. Kummastakin kaavahankkeesta on nähtävillä myös esittelyvideo.
viewtopic.php?p=101210#p101210
Tamperelainen kirjoitti:Huikea yhteys areenalta asemalle – Pohjoiskannen havainnekuvista on vaikea tunnistaa Tamperettahttps://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8539284
Näkymä Asemakeskuksen suunnasta Pohjoiskannelle. Kuvassa keskellä Pohjoiskannen länsireunalla olevat rakennukset, kuvassa takana Eteläkannen olemassaolevat rakennukset ja Nokia-areena. Havainnekuva: Studio Libeskind & ARCO Architecture Oy
Nokia-areenan arkkitehtuurin isä Studio Libeskind on luonut uusille areenan ja juna-aseman asemakortteleille yhtenäisen viitesuunnitelman. Pohjoiskannen kuvat näyttävät esimerkin Tampereen muutoksesta.
Yksi Tampereen ydinkeskustan kunnianhimoisimmista hankkeista, Asemakorttelien laaja kokonaisuus Tampereen rautatieaseman ja keskustaa halkovan ratapihan ympärillä ottaa uuden askeleen eteenpäin. Pohjoiskannen ja Asemakeskuksen asemakaavamuutosten kaavaluonnokset tulevat nähtäville tänään torstaina. Kansi ja areena -hankkeen alkuperäisen, vuonna 2011 laaditun viitesuunnitelman tekijä Studio Libeskind on luonut uusille asemakortteleille yhtenäisen viitesuunnitelman, jonka pohjalta asemakaavaluonnokset on laadittu.
Pohjoiskansi sijaitsee Sorinsillan pohjoispuolella, Tullin kaupunginosassa rajautuen itälänsisuunnassa Rautatienkatuun ja Ratapihankatuun. Alueen asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisten rakennusten ja julkisen puistokannen sijoittamista keskusta-alueelle sekä osittain rata-alueen päälle. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja sekä julkisia kaupunkitiloja.
Näkymä Sorinsillalta kohti Pohjoiskantta ja takana näkyvää Asemakeskusta. Välissä puistokansi. Havainnekuva: Studio Libeskind & ARCO Architecture Oy
Studio Libeskindin alkuperäinen viitesuunnitelma käsitti sekä Etelä- että Pohjoiskannen alueet. Alkuperäisistä suunnitelmista ja vuonna 2022 valmistuneesta Eteläkannesta saatuja kokemuksia on hyödynnetty uuden viitesuunnitelman luomisessa.
– Nyt nähtävillä olevassa aineistossa on keskitytty viihtyisän julkisen kaupunkitilan mahdollistamiseen, vehreyden lisäämiseen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamiseen aseman ympäristöstä läheisiin kaupunginosiin sekä rata-alueen yli, jolloin keskustaa halkovan ratapihan estevaikutukset liikkumiseen vähenevät, hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen Tampereen kaupungilta tarkentaa tiedotteessa.
Studio Libeskindin yhtenäinen viitesuunnitelma uusista asemakortteleista Asemakeskuksen ja Pohjoiskannen kaava-alueille ilmakuvassa pohjoisesta. Keskellä julkinen puistokansi, joka luo uuden reitin asema-aukiolta Nokia Arenalle ja laituriyhteyksiä junamatkustajille. Tornihotellin vieressä erillisellä asemakaava-alueella sijaitseva hotellin laajennus, joka liittyy puistokannelle erillisellä kävelysillalla Åkerlundinkadulta. Etualalla erillisellä asemakaava-alueella sijaitseva Itsenäisyydenkatu 2 -hanke. Havainnekuva: Studio Libeskind & ARCO Architecture Oy
Nähtävillä olevassa asemakaavaluonnoksessa Pohjoiskannen alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta 36 000 kerrosalaneliömetriä. Kaavaratkaisun mahdollistamaa puistokantta reunustaa itäpuolella kaksi 8-kerroksista rakennusta ja länsipuolella kaksi tornirakennusta, jotka yhdistyvät 7-kerroksisella jalustaosalla. Eteläisemmässä tornissa on 23 kerrosta ja pohjoisempi torni olisi toteutuessaan alueen korkein rakennus 31 kerroksellaan.
-------------------------
Näin hankkeet etenevät
Asemakeskuksen ja Pohjoiskannen suunnitelmiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi suunnittelijat ovat tavattavissa keskiviikkona 4. kesäkuuta kello 15–18 esittelytila Siluetissa osoitteessa Hatanpään valtatie 7 (linja-autoaseman rakennus).
Mielipiteitä voi jättää nähtävillä olon aikana eli 22.5.–12.6. kaupungin kirjaamoon. Asemakaavojen muutoksen valmisteluaineistot ovat nähtävillä 12. kesäkuuta saakka.
Asemakaavaluonnoksia kehitetään saatujen palautteiden perusteella asemakaavaehdotuksiksi, jotka ovat tavoitteena asettaa nähtäville loppuvuodesta 2025. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
hmikko kirjoitti: ↑22.05.25 11:33 Vaihtoehdossa B näyttäis olevan kantta aika paljon enemmän. Oletettavasti siksi myös hintaa. En olisi suuresti yllättynyt, jos A valitaan.Pohdin samaa, mutta vastapainona vaihtoehto B:stä muodostuu rakennusoikeutta 84 855 kerrosneliömetriä, kun taas A:ssa niitä on 69 270. Toki riskit ovat aika suuret, jos tornit eivät mene kaupaksi.
Aamulehti kirjoitti:Tampereen ydinkeskustaan nousee tornitalojen rivistö, korkein rakennus yli 30-kerroksinenhttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011242832.html
Studio Libeskind rakentaisi areenan tornien jatkoksi 31-kerroksisen rakennuksen ja viisi muuta tornitaloa Rautatienkadun varteen. Toisessa vaihtoehdossa radan viereen nousisi kaksi tornitaloa.
Havainnekuva yhdysvaltalaisen tähtiarkkitehti Daniel Libeskindin toimiston yleissuunnitelmasta Tampereen asemanseudun alueelle. Kaupunki tilasi Studio Libeskindiltä suunnitelman rautatieaseman ja Pohjoiskannen rakentamiseen. Kuva: Studio Libeskind
Tampere julkaisi suunnitelmat rautatieaseman alueen tulevaisuudesta. Yhdysvaltalaisen arkkitehdin Daniel Libeskindin arkkitehtitoimiston yleissuunnitelmassa aseman ja areenan väliin tulisi kuusi uutta tornitaloa, laaja puistokansi ja matalampia toimistorakennuksia. Kaupunki esitteli asemakeskuksen kohdalle myös vaihtoehdon, alueen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen pohjalta jalostetun ehdotuksen. Sen kaksi korkeaa tornitaloa tulisivat radan varteen ja rakennusten massa Rautatienkadun vieressä olisi Libeskindin suunnitelmaa matalampi. Puistoalue olisi radan ja Rautatienkadun välissä.
Kaupunki on nimennyt tämän kaava-aineistossa A-vaihtoehdoksi. Libeskindin suunnitelma on B-vaihtoehto. Pohjoiskannen osuudelle kaupunki tilasi uuden suunnitelman vain Libeskindiltä.
Ylempänä vaihtoehto A ja alemmassa kuvassa B. Molemmissa suunnitelmissa Tampereen rautatieaseman edusta muuttuu nykyistä vihreämmäksi. Myös Rautatienkadulle tulee puita. Kuva: Studio Libeskind
Kaupunki piti luonnoksista esittelytilaisuuden medialle tiistaina 20.5. Arkkitehdit Daniel Libeskind ja Stefan Blach osallistuivat tilaisuuteen videoyhteydellä. Radan varren kaavoitettava alue on saanut nimen Asemakorttelit. Se ulottuu areenalta Erkkilän sillalle saakka. Ydinkeskustan paraatipaikan tulevaisuutta esittelivät tiistaina kaupungilta hankejohtaja Tero Tenhunen, suunnittelujohtaja Elina Karppinen, hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen ja projektiarkkitehti Eveliina Hyvönen.
A. Kaksi tornia
Vaihtoehdossa A kaksi tornirakennusta olisivat radan vieressä. A:n korkein tornitalo on 31-kerroksinen. Toiseen tornitaloon on suunniteltu 24 kerrosta.
Rautatienkadun vierelle tulee A-vaihtoehdossa kaksi kahdeksankerroksista yhtenäistä rakennusmassaa. Otavalankadun päätteen kohdalla rivissä on aukko, josta on myös pääsy puistoon. Puistoaluetta ei rakennettaisi radan päälle, vaan se levittyisi Rautatienkadun ja radan väliin. Puistokansi nousee etelää kohti ja päättyy ulkoportaaseen. Sen kautta noustaan Pohjoiskannen tasolle. Jos vaihtoehto A tulee valituksi, Pohjoiskannen asemakaavaluonnosta muokattaisiin uuden ratkaisun mukaan, projektiarkkitehti Eveliina Hyvönen kertoo.
B. Paljon puistoa
Studio Libeskindin suunnitelmassa aseman ja areenan välille saataisiin kolme kertaa enemmän viheraluetta vaihtoehtoon A verrattuna. Kansipuisto kohoaa rautatieaseman nurkalta vähä vähältä 16 metriä maanpinnasta Pohjoiskantta kohti.
Ylempänä havainnekuva vaihtoehdosta A. Alempana vaihtoehto B. Rautatieasema säilyy entisellään. Havainnekuviin on hahmoteltu mukaan myös Itsenäisyydenkadun tornitalo. Kuva: Studio Libeskind
Libeskind on luonut aseman ja areenan väliin puistoa kolmessa kerroksessa. Rautatienkadun varteen tulisi taskupuistoja ja tornitalojen asukkaille omia pihoja kolmanteen kerrokseen maan pinnan yläpuolelle. Julkinen puistokansi on samassa tasossa Sorinsillan kanssa. Libeskindin korkein tornitalo on Rautatienkadulta katsottuna 31-kerroksinen. Se on kansipuiston päällä, joten puiston tasalta se kohoaisi Tampereen ylle 29-kerroksisena.
Loput Studio Libeskindin viisi tornitaloa ovat suunnitelmassa 20–30-kerroksisia. Kansipuiston toisella puolella on Libeskindin vaihtoehdossa viiden 7–8-kerroksisen toimistorakennuksen rivistö. Puistokannelta johtaa kevyen liikenteen silta radan yli Åkerlundinkadulle Tampere-talon kohdalla.
Suurimmat erot
Vaihtoehto B maksaisi enemmän, kertoo Siitonen.
”Kaupungin osuus Libeskindin kansipuiston rakentamisen osalta tulisi tämän hetken arvioiden mukaan olemaan kymmeniä miljoonia euroja. Vaihtoehdossa A ei ole kansirakentamista radan päällä.”
Siitonen ei ala arvioida vaihtoehdon A rakentamiskustannuksia, koska suunnitelmat ovat vasta luonnosvaiheessa. Asemakortteleiden yksi tavoite on yhdistää Kyttälän ja Tullin alueet uudella tavalla, kertoo Karppinen. Libeskindin versiossa yhteydet ovat selkeämmät, kun kevyen liikenteen silta yhdistää kaupungin itä- ja länsipuolen Tampere-talon kohdalta sekä kansipuistoa pitkin pääsee Pohjoiskannelta Eteläkannen puolelle Sorinsillan yli.
Ylemmän havainnekuvan A-vaihtoehdossa puistosta aseman suuntaan näkyvät asemakeskuksen suunnittelukilpailun voittajatyöstä tutut kaarimuodot. Alempana vaihtoehdon B havainnekuva puistokannen näkymästä kohti rautatieasemaa. Kuva: Studio Libeskind
Hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen ja projektiarkkitehti Eveliina Hyvönen valmistelevat asemakeskuksen ja Pohjoiskannen suunnitelmia yhdessä Studio Libeskindin arkkitehtien kanssa. Kuva: Anni Ågren / Aamulehti
Rakentamisen kerrosneliömetrit ovat A- ja B-vaihtoehdoissa suunnilleen samat, noin 90 000 kerrosnelimetriä, mutta Libeskindin suunnitelmassa maanalaista rakentamista on vähemmän, noin 5 000 kerrosneliömetriä. Vaihtoehdossa A asukkaita tulisi Libeskindin ehdotusta vähemmän, eli noin 1 100–1 300. Libeskindin rakennuksiin voisi arviolta tulla 1 300–1 470 asukasta.
Vasemmanpuoleisessa havainnekuvassa puistoalue A-vaihtoehdossa, oikealla vaihtoehto B. Kuva: Tampereen kaupunki
Vaihtoehdossa A aseman saattoliikenne ajaisi puistokannen alle Otavalankadun liittymästä. B-vaihtoehdossa saattoliikenne sijoittuisi nykyiseen Noutoparkkkin, kertoo Hyvönen.
Kaupunki tilasi Libeskindin suunnitelman vuonna 2023, jotta areenan ja asemakeskuksen alueesta tulisi mahdollisimman yhtenäinen kaupunkialue. Siitosen mukaan Studio Libeskindin työ maksoi kaupungille 200 000 euroa. Luonnokset ovat nähtävillä torstaista 22.5. lähtien 12.6. saakka. Kaupunki jalostaa luonnoksista saadun palautteen perusteella yhden ehdotusversion. Tavoitteena on saada suunnitelma kaavaehdotusvaiheeseen loppuvuodesta 2025.
Suunnittelijat kertovat suunnitelmista 4. kesäkuuta kello 15–18 esittelytila Siluetissa Tampereen linja-autoasemalla.
