Taloforum.fi

^ Kiitoksia tästä. Suosittelen katsomaan videon. Toisin kuin kansikuvasta voisi päätellä, tuolla käsittääkseni enimmäkseen ei rakennettu uusvanhoja julkisivuja lähiölaatikkoihin, vaan nuo uusvanhat ovat pääosin uudisrakennuksia. Videolla kerrotaan, että uudistuksen alkuvaiheessa lähiötaloja alettiin rempata modernistiseen tyyliin. Suurin muutos on kaupunkisuunnittelussa lähiömallista perinteisempään pariisilaiseen katutilaan.

Ja sijainti siis Île-de-France eli Pariisin hallintoalue, missä kysyntää asunnoille riittää ja asukkaille tutut historialliset rakennustyylitkin on selvät ja liittyvät luontevasti ympäristöönsä. Tämmöinen uudistus ei oikein ole sovellettavissa suomalaisiin elementtilähiöihin siellä, missä kasvua ei ole.

Ihan mukava video, jossa parhaan mukaan myös vastailtiin vastaväittämiin. Alue vaikuttaa varsin viihtyisältä ja kestävältä myös tulevaisuuden näkökulmasta. Gentrifikaation vaikutus ohitettiin silti hiukan olankohautuksella ottaen huomioon, että uudet rakennukset niin hinnoittelultaan kuin myös tyyliltään houkuttelevat ennen kaikkea varakasta globaalia eliittiä paikalle. Vanhan täydellinen romuttaminen ja uusvanhan rakentaminen tilalle on eräänlainen viesti aikaisemmille asukkaille, jotta he ymmärtäisivät lähteä omille mailleen.

Tiivis ja tyylikäs umpikorttelikaupunki on itsessään houkuttelevaa. Jopa niin, että ”globaali eliitti” epätoivoisesti muuttaisi sinne jos sitä löytyy jostain Pariisin lähiöstä! Mutta ei toimi Suomessa. Eihän täällä ole kasvua.

hylje kirjoitti: ↑15.03.23 09:46 Tiivis ja tyylikäs umpikorttelikaupunki on itsessään houkuttelevaa. Jopa niin, että ”globaali eliitti” epätoivoisesti muuttaisi sinne jos sitä löytyy jostain Pariisin lähiöstä! Mutta ei toimi Suomessa. Eihän täällä ole kasvua.

Sopii mennä kaavoittamaan umpikortteleita Pieksämäelle ja odottamaan globaalin eliitin saapumista.

Enkä kyllä ihan ilman todisteita usko, että mikään miljardöörijengi Pariisista kämppää katsellessaan hakeutuisi tuohon lähiöön. Gentrifikaatiossa on vähän pienempiäkin vaihteita, jotka ovat toki omalla tavallaan ongelmallisia, jos alkuperäiset asukkaat tulevat hinnoitelluksi ulos.

Tällein keskiluokan edustajana minusta ei ole lainkaan ongelmallista, että tehdään keskiluokalle sopivia paikkoja. Voisin vaikka muuttaa Pariisin lähiöön ajamaan paikallisia pois kodeistaan, jos hinta-laatusuhde on kunnossa.

Youtube-arkkitehti Stewart Hicksin video Frank Gehryn suunnittelemasta Bilbaon Guggenheim-museosta (1997) ja sitä seuranneesta ilmiöstä: This Ignited a Global Design War

En olisi varmaan Bilbaossa käynyt ellei siellä tuota museota olisi ollut...

Hesarin juttu arkkitehtuurimuseon 70-lukunäyttelystä:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009702889.html

Tekoäly, suunnittele julkinen vessa Alvar Aallon tyyliin

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009774791.html

Päivän Hesarissa on oikein kiinnostava juttu tekoälyn käytöstä rakennusten suunnittelussa. Malliksi toimittaja on tehnyt tekoälyn avulla pari versiota Alvar Aallon suunnittelemasta julkisesta vessasta, Eliel Saarisen suunnittelemasta uima-altaasta, ALAn leikkikentästä ja JKMM:n Amos Rex -tyylisestä uima-altaasta.

Haastateltavat arkkitehdit eivät tietenkään mollaa tekoälyä pahasti, mutta muistuttavat sen rajoista. Erityisen käyttökelpoinen tekoäly on arkkitehtien työnkulussa mm. visualisoitaessa asiakkaalle esimerkkejä malliksi ja helpottamaan päätöksentekoa projektin alkuvaiheessa. JKMM:n Teemu Toivio puolestaan mainitsee, että toimistossa on kesän aikana alettu selvittää, miten tekoälyä voitaisiin parhaiten hyödyntää. ”Pyrimme löytämään ne työvaiheet, jotka tekoäly meiltä veisi ja siirtää ne suosiolla tekoälyn tehtäväksi”, hän sanoo. Jutussa kerrotaan, että Aalto-ylipistossa on paraikaa auki professorin virka, jonka ala on lisätty todellisuus tietokoneavusteisessa suunnittelussa.

Kuten tunnettua maailman isoista toimistoista Zaha Hadid Architects on ollut tietokoneavusteisen suunnittelun edelläkävijä. Oli sitä jo Hadidin (1950-2016) eläessä eli ennen nykyisen tekoälyn läpilyöntiä. Ja on varmaan yhä vain: tekoälyn avulla on entistä helpompaa suunnitella jokaiselle asiakkaalle "oma Hadid". Olen jo pitkään odotellut, milloin toimiston tuotannossa alkaa vahvasti näkyä, että Hadid itse ei ole enää puikoissa. Pari viikkoa sitten silmiin sattui juttu Hadid-toimiston Kiinan Xi'aniin suunnittelemasta pilvenpiirtäjästä. Kotosalla totesimme yhteen ääneen, että nyt se on sitten nähty. Jos Hadid eläisi, hän olisi varmaan suunnitellut tuon toisin, luovemmin ja uusia suuntia etsien.

Tulevaisuudessa "aito Hadid", siis sellainen jonka suunnittelua mestari itse on vetänyt, alkaa olla arvossa arvaamattomassa. Tallinnalla saattaa olla niitä kaksi: satamasuunnitelma ja ja rautatieasema.

https://www.architectsjournal.co.uk/new ... r-in-china

Daxia Tower - Xi'an, Kiina

Guardianilla oli hetki sitten hyvä juttu samaan aiheeseen liittyen. https://www.theguardian.com/artanddesig ... chitecture

Nyt näytetyt renderit voivat vaikuttaa kömpelöiltä, mutta ne ovat hyvin vaikuttavia ottaen huomioon, kuinka vähän tietoa ohjelmalle on annettu visualisoinnin toteuttamiseksi. Kun arkkitehtitoimistot oppivat jalostamaan omia ohjelmiaan, jotka sisäistävät toimiston suosimia tyylejä ja painopisteitä, lopputulokset saattavat olla jo melkein toteuttamiskelpoisia. Toivottavasti suuntaus näkyisi arkkitehtuurin laadussa, jotta saisimme mahdollisimman vaikuttavia ja pitkäikäisiä rakennuksia. Toki ohjelmia voi myös kehittää pelkästään lyhytikäinen näyttävyys huomioiden, jos käyttäjät todella niin haluavat.

Ei näillä DALL-E:n, Midjourneyn tai Stable Diffusionin kaltaisilla diffuusiomalleilla vielä arkkitehtuuria tehdä. Niitä voi käyttää apuna luonnos- ja hankesuunnitteluvaiheessa kun esitetään asiakkaalle vaihtoehtoisia ratkaisuja (eli käytännössä korvaamaan referenssivalokuvista koostuvia moodboardeja), mutta varsinaisen suunnittelutyön avuksi niistä ei ainakaan vielä ole.

Se iso potentiaali on periteisemmissä algoritmisissa suunnittelutyökaluissa, jotka "ymmärtävät" rakennuksen toimintaa pelkkää visualisointikuvaa syvemmälle, ja voivat aidosti optimoida rakenteita ja kulkureittejä koodattujen kriteeristöjen mukaan.

Esim. hankesuunnitteluvaihetta helpottamaan kehitetty Spacio: https://www.youtube.com/watch?v=qW7aVz8hEbE

Kun täällä silloin tällöin esitetään uusvanhaa arkkitehtuuria sinne sun tänne: täysin ilman tekoälyä olisi mahdollista rakentaa Suomeen kopio A. Aallon suunnittelemasta, Saksan Bremeniin Neue Vahrin lähiön maamerkiksi 1962 valmistuneesta 22-kerroksisesta asuintalosta. Omasta puolestani esim. Hervannan mustat elementtitornit voisi purkaa pois ja korvata näillä.

StreetView

https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri ... neue-vahr/#

Talo koostuu yksiöistä ja pienistä kaksioista. Kiilanmuotoiset asunnot levenevät ulkoseinän suuntaan ja asettuvat pehmeästi kaartuvaksi viuhkaksi. Jokaisessa asunnossa on länttä kohti avautuva parveke. Näin asukkailla on mahdollisimman paljon päivänvaloa kotona ollessaan. Hissit, portaikot ja tuuletusparvekkeet on sijoitettu kapeaan itäpäätyyn.

Talo oli suunniteltu yhteisölliseen asumiseen, joten jokaisessa kerroksessa on yhteinen oleskeluhuone. Kattokerroksessa on kerhohuoneisto ja katettu näköalaterassi. Pohjakerroksessa on vapaamuotoinen sali, toimisto ja pieniä kauppoja. Jalankulkijoilla on esteetön pääsy alueen keskustorille sekä pysäköintialueelle.

Kun täällä silloin tällöin esitetään uusvanhaa arkkitehtuuria sinne sun tänne: täysin ilman tekoälyä olisi mahdollista rakentaa Suomeen kopio A. Aallon suunnittelemasta, Saksan Bremeniin Neue Vahrin lähiön maamerkiksi 1962 valmistuneesta 22-kerroksisesta asuintalosta. Omasta puolestani esim. Hervannan mustat elementtitornit voisi purkaa pois ja korvata näillä.

Onpa todella häikäisevän hieno talo! Ja sanoisin että näyttää jotenkin modernimmalta kuin nykyisin rakennettavat tolpat. En aikaisemmin tiennyt Aallon suunnitelleen tällaisiakin.

Hieno rakennus ja mainio idea. Mutta. Jäin pähkäilemään kaikenlaisia asiaan liittyviä muttia, vaikka joku innostuisikin. Normaalia tekijänoikeutta lienee vielä jäljellä, sillä Alvarin kuolemasta ei ole vielä kulunut 75 vuotta. Senkin jälkeen jäävät elämään ns. moraaliset oikeudet, joissa piisaa tulkittavaa enemmän. Alvarin perintöä vaalii Alvar Aalto Foundation/Alvar Aalto -säätiö. Rojalteja varten on ainakin Alvar ja Aino Aallon perilliset Oy (liikevaihto maltilliset noin 60K euroa/v). Oma lukunsa olisi melkoinen julkinen älämölö: onko oikein ja fiksua, että tämmöistä meinataan jne.

Jos näistä reunaehdoista päästäisiin yli, jouduttaisiin päivittämään rakennus vastaamaan nykyisiä määräyksiä. Yksiöiden eteisen puoleinen pää näyttää kovasti ahtaalta. Mahtuuko pyörätuoli pyörähtämään? Mikä on huonekorkeus, mahtuuko nykyaikainen LVI tuonne? Entä muu talotekniikka, hissit, paloturvallisuus, pelastustiet ym.? Näiden lisäksi pitäisi löytää rakennuttaja. Nykyiset opiskelija-asuntoja värkkäävät toimijat tuntuvat pelaavan halvan päälle vähän kaikessa. Voisiko jokin hotellifirma tai saksalainen kiinteistösijoittaja innostua Alvarin näköistalosta?